Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
~*~ MAALISKUUN MUSSUKAT 2010 ~*~ helmikuussa (11 vauvaa syntynyt)
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Narkissos, post: 19263996, member: 233"]</p><p>No niin, jospa nyt vihdoin saisin vähän kuulumisia kerrottua tarkemmin. Aika rankat pari viikkoa takana, ei oikein ole puhtia riittänyt tänne kirjoitteluun.</p><p></p><p>Meillä oli siis tilanne tammikuun lopussa sellainen, että viikkoja oli 34 ja risat ja vauva kasvoi käyrien yli ja mä stressasin tulevasta lv-punktiosta ja käynnistyksestä. No, toisin sitten tosiaan kuitenkin kävi.</p><p>Heräsin aamuyöllä 31.1. äkkiä tuttuun tunteeseen kun jotain lämmintä hulahti pöksyyn. Uskottelin hetken itselleni, että ehkä vauva vaan onnistui jotenkin tuuppaamaan mua rakkoon niin, että pissasin housuuni, mutta totuus kävi erittäin selväksi jo matkalla vessaan kun vedet valui kinttuja pitkin. Soittelin sitten synnärille, että mites edetään, kun supistuksia ei heti alkanut kuulua. Sain käskyn painua heti makuulle ja hankkiutua ambulanssilla sairaalaan, koska viikkoja oli niin vähän, eikä vauvan laskeutumisesta ollut tietoa.</p><p>No, mies sitten haali mulle jotain kamoja kasaan (kun ei se penteleen <strong>sairaalakassi </strong>tietenkään niin aikaisin valmiina ollut!) ja itse makasin ihmeissäni punkassa kun vettä hulahteli yhä lisää. Ampparikuskit tulivat esimerkillisen hiljaa, niin etteivät lapset heränneet ja mies jäi sitten vielä muka nukkumaan, kun aateltiin että ei sitä tiedä vaikka menisi monta tuntia ennen kuin synnytys lähtee kunnolla käyntiin.</p><p>Synnärillä sitten otettiin käyrää ja pääsin saliin odottelemaan tilanteen kehittymistä. Sain kortisonit vauvan keuhkoja kypsyttämään, mutta supistuksia ei enää lähdetty estelemään lääkkeellisesti, koska viikkoja oli kuitenkin yli 34.</p><p>Parin tunnin kuluttua vedenmenosta supistukset sitten vähitellen alkoivat. Soitin miehelle ja painelin kuumaan suihkuun. </p><p>Alkuvaiheessa pärjäilin ihan hyvin suihkulla ja kuumilla pusseilla, joita mies painoi alaselkään, mutta vähitellen aloin tulla kipeämmäksi ja arvelin (edellisen synnytyksen perusteella), että kohtahan tässä jo ponnistetaan... ja olinpahan NIIN väärässä. </p><p>:kieh: </p><p>Yllätys oli melkoinen kun kohdunsuu ei ollutkaan auennut kuin viitisen senttiä! Siinä alkoi jo hymy hyytyä, koska sattui jo niin mojovasti. Sain paracervikaalipuudutuksen, joka auttoi vähäksi aikaa. </p><p>Avautumisvaiheen loppupuolisko olikin sitten aivan helvetillinen :| </p><p>Vauvan todettiin jossain vaiheessa olevan virhetarjonnassa, ei suinkaan rt:ssä kuten oli luultu, vaan otsatarjonnassa, minkä takia pää jumitti synnytyskanavassa ja avautuminen ja vauvan laskeutuminen kesti ja sattui kamalasti.</p><p>Aika vaikealta tuntuu edes kirjoittaa kokemuksesta, oli se niin hirveää ja aivan toista kuin olin kuvitellut (munhan piti tykätä synnyttämisestä ja luulin, että jos kaksoset tulivat ilman kivunlievitystä helposti kahdessa tunnissa, niin tämäkin tulisi parilla ähkäisyllä ). En ole ikinä huutanut niin kamalasti (kurkku kipeänä ja ääni käheänä pari päivää synnytyksen jälkeen) ja mies oli aika kovilla kun joutui katsomaan vierestä voimatta auttaa mitenkään paitsi olemalla vieressä.</p><p>Sain spinaalipuudutuksen, joka auttoi ihanasti reiluksi tunniksi ja antoi voimia loppuvaiheeseen. </p><p>Lopulta se viimeinenkin sitkeä sentti aukesi ja siinä vaiheessa vauvan hapetus yllättäen laski. Lääkäri totesi, että jos nyt saat työnnettyä sen äkkiä ulos, niin hyvä, muuten mennään sektioon ja lujaa. Kahden supistuksen ponnistuksilla poika sitten syntyi, otsa tummansinisenä ja turvoksissa. Mutta niin hieno pieni poika :heart: </p><p>Sain pitää vauvaa vain hetken, ennen kuin hänet vietiin vauvateholle.</p><p>Jälkeiset syntyvät ongelmitta ja saimme sitten miehen kanssa kahvitella kahdestaan salissa. </p><p>Synnytys kesti suunnillen seitsemän tuntia supistusten alusta. Alku oli hyvä ja ponnistusvaihe nopea ja helppo, mutta se muutaman tunnin jumitusvaihe tuntui loputtomalta ja väritti koko kokemuksen hyvin traumaattiseksi. :| </p><p></p><p>Viivyimme vauvan kanssa sairaalassa puolitoista viikkoa. Vauva oli muutaman päivän glukoositiputuksessa ja sen jälkeen sitten vielä sinivalossa monta päivää korkeiden bilirubiiniarvojen takia. Itse olisin toki voinut kotiutua aiemmin, mutta jäin sairaalaan voidakseni hoitaa vauvaa mahdollisimman paljon, niin, että voin levätä sängyssä kaikki syöttövälit. Ja tietysti toivoin, että saisin hänet vierihoitoon, kuten sitten lopulta sainkin.</p><p></p><p>Nyt on oltu kotona kolme yötä ja kyllä on ihanaa olla omien sotkujen keskellä ja lasten kanssa, jóita on tietysti ollut kauhea ikävä. Isommat ovat tietysti aivan hurmaantuneita vauvasta ja itsekin olen aivan lääpälläni pikkuiseen :heart: , mies samoin. </p><p></p><p>Ei nyt tuon enempää noita kokemuksia, saa kysyä jos joku askarruttaa. Ai niin -vauvan syntymäpaino oli <strong>3260g</strong>, eli 110g enemmän kuin edellisen viikon painoarviossa.</p><p></p><p>Vielä jokunen oma kokemus vinkiksi:</p><p>-jos sairaalassaolo pitkittyy, niin kahdet <strong>imetysliivit</strong> on minimi, itse olisin toivonut ainakin vielä kolmannet. Ja <strong>liivinsuojia</strong> mulla meni sairaalassaoloaikana melkein kaksi laatikkoa (á 50 kpl).</p><p>-<strong>omat pikkarit ja siteet </strong>on ihan hyvä idea heti kun pahin lorotus loppuu.</p><p>-huulirasva, hammalanka ja <strong>seesamiöljysuihke</strong>, joka auttaa hengittämään, kun sairaalan ilma on kamalan kuivaa.</p><p>-<strong>paljon karkkia ja akkainlehtiä </strong><img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite30" alt=":whistle:" title="Viheltelee :whistle:" data-shortname=":whistle:" /> </p><p>-puhelimen laturi</p><p></p><p>lisään, jos jotain tulee mieleen vielä. Mutta kaikkein tärkein on ehkä kuitenkin sellainen asenne, että kyllä selvitään ja päästään joskus kotiin, vaikka vaikeaa ja kurjaa olisikin. Mun itseluottamus kärsi aika kovan kolauksen kun tämä pikkunelosen synnytys olikin pahin tähän mennessä, itse odotin että se olisi helppo ja kiva kokemus. Lisäksi vauvatehoaika oli rankka, mutta sen tiesin kyllä etukäteenkin, eikä se tuntunut samalla tavalla omalta epäonnistumiselta kuin tuo synnytys (vaikkei sekään tietenkään mun vikani ollut, että vauva käänsi kuuppansa vinksalleen).</p><p></p><p>Sellaista. Ja "rv 36+3"... eikun siis Narkissos ja vauva, huomenna 2vkoa.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Narkissos, post: 19263996, member: 233"] No niin, jospa nyt vihdoin saisin vähän kuulumisia kerrottua tarkemmin. Aika rankat pari viikkoa takana, ei oikein ole puhtia riittänyt tänne kirjoitteluun. Meillä oli siis tilanne tammikuun lopussa sellainen, että viikkoja oli 34 ja risat ja vauva kasvoi käyrien yli ja mä stressasin tulevasta lv-punktiosta ja käynnistyksestä. No, toisin sitten tosiaan kuitenkin kävi. Heräsin aamuyöllä 31.1. äkkiä tuttuun tunteeseen kun jotain lämmintä hulahti pöksyyn. Uskottelin hetken itselleni, että ehkä vauva vaan onnistui jotenkin tuuppaamaan mua rakkoon niin, että pissasin housuuni, mutta totuus kävi erittäin selväksi jo matkalla vessaan kun vedet valui kinttuja pitkin. Soittelin sitten synnärille, että mites edetään, kun supistuksia ei heti alkanut kuulua. Sain käskyn painua heti makuulle ja hankkiutua ambulanssilla sairaalaan, koska viikkoja oli niin vähän, eikä vauvan laskeutumisesta ollut tietoa. No, mies sitten haali mulle jotain kamoja kasaan (kun ei se penteleen [b]sairaalakassi [/b]tietenkään niin aikaisin valmiina ollut!) ja itse makasin ihmeissäni punkassa kun vettä hulahteli yhä lisää. Ampparikuskit tulivat esimerkillisen hiljaa, niin etteivät lapset heränneet ja mies jäi sitten vielä muka nukkumaan, kun aateltiin että ei sitä tiedä vaikka menisi monta tuntia ennen kuin synnytys lähtee kunnolla käyntiin. Synnärillä sitten otettiin käyrää ja pääsin saliin odottelemaan tilanteen kehittymistä. Sain kortisonit vauvan keuhkoja kypsyttämään, mutta supistuksia ei enää lähdetty estelemään lääkkeellisesti, koska viikkoja oli kuitenkin yli 34. Parin tunnin kuluttua vedenmenosta supistukset sitten vähitellen alkoivat. Soitin miehelle ja painelin kuumaan suihkuun. Alkuvaiheessa pärjäilin ihan hyvin suihkulla ja kuumilla pusseilla, joita mies painoi alaselkään, mutta vähitellen aloin tulla kipeämmäksi ja arvelin (edellisen synnytyksen perusteella), että kohtahan tässä jo ponnistetaan... ja olinpahan NIIN väärässä. :kieh: Yllätys oli melkoinen kun kohdunsuu ei ollutkaan auennut kuin viitisen senttiä! Siinä alkoi jo hymy hyytyä, koska sattui jo niin mojovasti. Sain paracervikaalipuudutuksen, joka auttoi vähäksi aikaa. Avautumisvaiheen loppupuolisko olikin sitten aivan helvetillinen :| Vauvan todettiin jossain vaiheessa olevan virhetarjonnassa, ei suinkaan rt:ssä kuten oli luultu, vaan otsatarjonnassa, minkä takia pää jumitti synnytyskanavassa ja avautuminen ja vauvan laskeutuminen kesti ja sattui kamalasti. Aika vaikealta tuntuu edes kirjoittaa kokemuksesta, oli se niin hirveää ja aivan toista kuin olin kuvitellut (munhan piti tykätä synnyttämisestä ja luulin, että jos kaksoset tulivat ilman kivunlievitystä helposti kahdessa tunnissa, niin tämäkin tulisi parilla ähkäisyllä ). En ole ikinä huutanut niin kamalasti (kurkku kipeänä ja ääni käheänä pari päivää synnytyksen jälkeen) ja mies oli aika kovilla kun joutui katsomaan vierestä voimatta auttaa mitenkään paitsi olemalla vieressä. Sain spinaalipuudutuksen, joka auttoi ihanasti reiluksi tunniksi ja antoi voimia loppuvaiheeseen. Lopulta se viimeinenkin sitkeä sentti aukesi ja siinä vaiheessa vauvan hapetus yllättäen laski. Lääkäri totesi, että jos nyt saat työnnettyä sen äkkiä ulos, niin hyvä, muuten mennään sektioon ja lujaa. Kahden supistuksen ponnistuksilla poika sitten syntyi, otsa tummansinisenä ja turvoksissa. Mutta niin hieno pieni poika :heart: Sain pitää vauvaa vain hetken, ennen kuin hänet vietiin vauvateholle. Jälkeiset syntyvät ongelmitta ja saimme sitten miehen kanssa kahvitella kahdestaan salissa. Synnytys kesti suunnillen seitsemän tuntia supistusten alusta. Alku oli hyvä ja ponnistusvaihe nopea ja helppo, mutta se muutaman tunnin jumitusvaihe tuntui loputtomalta ja väritti koko kokemuksen hyvin traumaattiseksi. :| Viivyimme vauvan kanssa sairaalassa puolitoista viikkoa. Vauva oli muutaman päivän glukoositiputuksessa ja sen jälkeen sitten vielä sinivalossa monta päivää korkeiden bilirubiiniarvojen takia. Itse olisin toki voinut kotiutua aiemmin, mutta jäin sairaalaan voidakseni hoitaa vauvaa mahdollisimman paljon, niin, että voin levätä sängyssä kaikki syöttövälit. Ja tietysti toivoin, että saisin hänet vierihoitoon, kuten sitten lopulta sainkin. Nyt on oltu kotona kolme yötä ja kyllä on ihanaa olla omien sotkujen keskellä ja lasten kanssa, jóita on tietysti ollut kauhea ikävä. Isommat ovat tietysti aivan hurmaantuneita vauvasta ja itsekin olen aivan lääpälläni pikkuiseen :heart: , mies samoin. Ei nyt tuon enempää noita kokemuksia, saa kysyä jos joku askarruttaa. Ai niin -vauvan syntymäpaino oli [b]3260g[/b], eli 110g enemmän kuin edellisen viikon painoarviossa. Vielä jokunen oma kokemus vinkiksi: -jos sairaalassaolo pitkittyy, niin kahdet [b]imetysliivit[/b] on minimi, itse olisin toivonut ainakin vielä kolmannet. Ja [b]liivinsuojia[/b] mulla meni sairaalassaoloaikana melkein kaksi laatikkoa (á 50 kpl). -[b]omat pikkarit ja siteet [/b]on ihan hyvä idea heti kun pahin lorotus loppuu. -huulirasva, hammalanka ja [b]seesamiöljysuihke[/b], joka auttaa hengittämään, kun sairaalan ilma on kamalan kuivaa. -[b]paljon karkkia ja akkainlehtiä [/b]:whistle: -puhelimen laturi lisään, jos jotain tulee mieleen vielä. Mutta kaikkein tärkein on ehkä kuitenkin sellainen asenne, että kyllä selvitään ja päästään joskus kotiin, vaikka vaikeaa ja kurjaa olisikin. Mun itseluottamus kärsi aika kovan kolauksen kun tämä pikkunelosen synnytys olikin pahin tähän mennessä, itse odotin että se olisi helppo ja kiva kokemus. Lisäksi vauvatehoaika oli rankka, mutta sen tiesin kyllä etukäteenkin, eikä se tuntunut samalla tavalla omalta epäonnistumiselta kuin tuo synnytys (vaikkei sekään tietenkään mun vikani ollut, että vauva käänsi kuuppansa vinksalleen). Sellaista. Ja "rv 36+3"... eikun siis Narkissos ja vauva, huomenna 2vkoa. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Suden suojelutaso muuttumassa – “On kaikkien etu, sudenkin, että sen ihmisarkuus palautetaan ja sudenmetsästyksellä voidaan säädellä susikantoja"
12 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
”On dramaattinen ero sillä, tuleeko tänne 100 000 turvapaikanhakijaa vai 100 000 korkeakoulutettua työperäistä maahanmuuttajaa."
33 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Väsyttää tämä pimeys!
Tänään 18:30
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"Kun Trump oli viimeksi presidentti, se oli ensimmäinen kerta kylmän sodan jälkeen, jolloin Venäjä ei hyökännyt yhteenkään naapurivaltioonsa."
Tänään 18:07
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Lihakeskusliiton toimitusjohtaja ihmettelee, miksi Yle esitteli yhden aktivistin väitteitä pääuutislähetyksessään useiden minuuttien ajan."
Tänään 17:13
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Halonen ei paljon arvosta Suomea eikä suomalaisia
Tänään 17:13
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Erkki Tuomiojan (SDP) mielestä Siomen armeija on uhka Suomen demokratialle
Tänään 16:57
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Vasemmiston aiheuttaman uhan takia Etelä-Koreaan jouduttiin julistamaan poikkeustila
Tänään 16:36
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Relaatio 1073
Started by vierailija
Eilen 10:39
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Purra puolustaa natsikulkueeseen osallistuvia edustajia
Started by vierailija
Sunnuntai klo 14:49
Luettu: 568
Aihe vapaa
3.
Työn tekeminen eläkeikään asti ahdistaa nuoria naisia
Started by vierailija
Eilen 12:16
Luettu: 565
Aihe vapaa
4.
Perunat kallistuneet noin 60%, ohjauskorko on 21% ja voipaketteihin on asennettu hälyttimet varkauksien takia = Venäjän 🇷🇺 talous nyt 😂
Started by vierailija
Sunnuntai klo 09:25
Luettu: 423
Aihe vapaa
5.
Kyllä Suomen demarit ovat täyspöljää sakkia.
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:35
Luettu: 377
Aihe vapaa
6.
"Jussi Halla-aho kommentoi kuumana käyvää 612-keskustelua – ”Tästä näyttää vallitsevan kahdenlaista tulkintaa”"
Started by vierailija
Eilen 13:12
Luettu: 374
Aihe vapaa
7.
Voidaanko köyhyys poistaa? Ei, koska rikkaat tarvitsevat köyhiä rikastuakseen lisää
Started by vierailija
Eilen 19:54
Luettu: 353
Aihe vapaa
8.
"Saksassa leviää huoli Venäjän hyökkäyksestä – Salattu suunnitelma vireillä" 😱
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:50
Luettu: 298
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Renny ja kiinantyttö, Sauli ja Jenni-tyttö, Danny ja Helmi, Nygård ja tytöt...miks nuoret tytöt haluu +70-vuotiaita
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
joka on ottanut kolme koronarokotusta, niin
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
Olisitko uskonut, että Venäjä muuttuu taas Neuvostoliiton kaltaiseksi?
Latest: kruuttis
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Haaveena vauva 2025
Latest: Minimilli
7 min sitten
Lapsen saaminen
5.
Sote-menot muodostaa lähes kolmanneksen valtion menoista jo
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
6.
Kuinka kartta vääristää...
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
7.
Suden suojelutaso muuttumassa – “On kaikkien etu, sudenkin, että sen ihmisarkuus palautetaan ja sudenmetsästyksellä voidaan säädellä susikantoja"
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1073
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
~*~ MAALISKUUN MUSSUKAT 2010 ~*~ helmikuussa (11 vauvaa syntynyt)
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
