Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Maaliskuun lapset 2010
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Elli M, post: 33550336"]</p><p>Hei kaikille,</p><p></p><p>Ajattelin Pimu84:n innoittamana kertoa oman tarinani synnytyspelosta ja kuinka mulle sen kanssa kävi jos teitä kiinnostaa. Itse olisin ainakin halunnut lukea enemmän rohkaisevia kokemuksia synnytyksestä esikoista odottaessani.</p><p></p><p>Mä olen ikuinen jännittäjä enkä ihmettele jälkeenpäin yhtään että palkäsin niin kovin synnytystä, olinhan jännittänyt sitä ajatuksena jo ennen kuin olin raskaanakaan. Jännitin jopa neuvolakäyntejä, piikkejä, kaikkia toimenpiteitä mitä olin kuvitellut eteeni tulevan. No, verikokeisiin totuin kohtuullisesti ja sisätutkimuksistakin erinäisten lääkärien kanssa tuli ihan suht rutiinia. Kun raskauden loppu alkoi häämöttää ja jäin pois töistä (asiaa päivät pitkät miettimään) synnytys ja siihen liittyvät, myöhemmin epäolennaisiksi osoittuneet seikat, saivat päässäni aivan kohtuuttomat mittasuhteet. Mies yritti tukea, mutta ei voinut asiaa loppuun asti ymmärtää. Neuvolassa puhuin asiasta mutta mulle jäi aina tunne ettei pelkojani otettu tarpeeksi vakavasti. Välillä sain asiaa työnnettyä sivuun, mutta yöt olivat vaikeita ja synnytys tuli monesti uniinkin. Jälkeenpäin ajateltuna mun olisi ollut syytä hakea ammattiapua pelkoihini. Vauva laskeutui ajoissa lantioon ja koko ajan veikkailtiin että syntyy etuajassa. Niinpä olin jo viikko ennen laskettua aikaa tosi kypsä koko odotukseen ja halusin vaan lapseni syliin. Mitä enemmän kyllästyin odottamaan, sitä enemmän aloin luottaa siihen että minusta pidetään laitoksella ja synnytyksen aikana huolta ja minun on vaan osattava luottaa apuun ja ottaa se vastaan. </p><p></p><p>Synnytys alkoi sitten laskettuna päivänä vesien menolla. Supistukset alkoivat automatkalla sairaalaan pikku hiljaa kipeytyen. Siinä vaiheessa en enää oikeastaan ajatellut pelkoa enää yhtään.. Sain ilokaasua, ja toivomani epiduraalin, minut katetroitiin ja väliliha leikattiin. Kuulostaa pahalta, mutta mikään toimenpide ei sattunut siten etten olisi kipua kestänyt, ei myöskään avausvaiheen kivut eikä ponnistus. Toki urakka oli kova ja kivulias mutten kertaakaan tuntenut sitä ylitsepääsemättömäksi kuten en myöskään pelkojeni mukaan tuntenut 1) että olisin jäänyt kipuineni hoitoa vaille 2) yksin 3) minulle ei olisi kerrottu mitä seuraavaksi tapahtuu jne. Puhumattakaan näistä epäolennaisista seikoista mitä suuresti jännitin eli suolihuuhtelu (sitä ei minulle tehty eikä ollut tarviskaan), alastomuus (synnytystilanteessa aivan luonnollinen osa tapahtumaa), mieheni ja omat reaktiot (menevät omalla painollaan). Pelkäsin myös jos lapsi ei olisikaan terve tai jos jotain yllättävää esim. leikkaus tulisi. Mutta ihan turhaan. Synnytyksen kestoksi merkattiin 7h vesin menosta, sisältäen ponnistuksen 35min. Tämä on toki ensisynnytykseksi nopea mutta kuitenkin.</p><p></p><p>Loppujen lopuksi olen tavallaan iloinen siitä että jännitin ja pelkäsin synnytystä, koska asiat menivät loppujen lopuksi helpommin kuin mitä olin odottanut. Nyt kun lähden synnyttämään toista kertaa, jännitän tietysti vieläkin vähän, mutta olen menossa tapahtumaan luottavaisin mielin.</p><p></p><p>Puhukaa ihmeessä peloista ja vaatikaa keskusteluapua, ammattilaisilla on usein hyviä keinoja pelkotilojen laukaisemiseen. Minä rentoutin itseäni myös synnyttäjille tarkoitetun cd:n avulla (en tietystikään nyt muista minkä niminen levy on mutta voin selvittää). Se auttoi ajattelemaan tapahtumasta luonnollisena ja positiivisena.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Elli M, post: 33550336"] Hei kaikille, Ajattelin Pimu84:n innoittamana kertoa oman tarinani synnytyspelosta ja kuinka mulle sen kanssa kävi jos teitä kiinnostaa. Itse olisin ainakin halunnut lukea enemmän rohkaisevia kokemuksia synnytyksestä esikoista odottaessani. Mä olen ikuinen jännittäjä enkä ihmettele jälkeenpäin yhtään että palkäsin niin kovin synnytystä, olinhan jännittänyt sitä ajatuksena jo ennen kuin olin raskaanakaan. Jännitin jopa neuvolakäyntejä, piikkejä, kaikkia toimenpiteitä mitä olin kuvitellut eteeni tulevan. No, verikokeisiin totuin kohtuullisesti ja sisätutkimuksistakin erinäisten lääkärien kanssa tuli ihan suht rutiinia. Kun raskauden loppu alkoi häämöttää ja jäin pois töistä (asiaa päivät pitkät miettimään) synnytys ja siihen liittyvät, myöhemmin epäolennaisiksi osoittuneet seikat, saivat päässäni aivan kohtuuttomat mittasuhteet. Mies yritti tukea, mutta ei voinut asiaa loppuun asti ymmärtää. Neuvolassa puhuin asiasta mutta mulle jäi aina tunne ettei pelkojani otettu tarpeeksi vakavasti. Välillä sain asiaa työnnettyä sivuun, mutta yöt olivat vaikeita ja synnytys tuli monesti uniinkin. Jälkeenpäin ajateltuna mun olisi ollut syytä hakea ammattiapua pelkoihini. Vauva laskeutui ajoissa lantioon ja koko ajan veikkailtiin että syntyy etuajassa. Niinpä olin jo viikko ennen laskettua aikaa tosi kypsä koko odotukseen ja halusin vaan lapseni syliin. Mitä enemmän kyllästyin odottamaan, sitä enemmän aloin luottaa siihen että minusta pidetään laitoksella ja synnytyksen aikana huolta ja minun on vaan osattava luottaa apuun ja ottaa se vastaan. Synnytys alkoi sitten laskettuna päivänä vesien menolla. Supistukset alkoivat automatkalla sairaalaan pikku hiljaa kipeytyen. Siinä vaiheessa en enää oikeastaan ajatellut pelkoa enää yhtään.. Sain ilokaasua, ja toivomani epiduraalin, minut katetroitiin ja väliliha leikattiin. Kuulostaa pahalta, mutta mikään toimenpide ei sattunut siten etten olisi kipua kestänyt, ei myöskään avausvaiheen kivut eikä ponnistus. Toki urakka oli kova ja kivulias mutten kertaakaan tuntenut sitä ylitsepääsemättömäksi kuten en myöskään pelkojeni mukaan tuntenut 1) että olisin jäänyt kipuineni hoitoa vaille 2) yksin 3) minulle ei olisi kerrottu mitä seuraavaksi tapahtuu jne. Puhumattakaan näistä epäolennaisista seikoista mitä suuresti jännitin eli suolihuuhtelu (sitä ei minulle tehty eikä ollut tarviskaan), alastomuus (synnytystilanteessa aivan luonnollinen osa tapahtumaa), mieheni ja omat reaktiot (menevät omalla painollaan). Pelkäsin myös jos lapsi ei olisikaan terve tai jos jotain yllättävää esim. leikkaus tulisi. Mutta ihan turhaan. Synnytyksen kestoksi merkattiin 7h vesin menosta, sisältäen ponnistuksen 35min. Tämä on toki ensisynnytykseksi nopea mutta kuitenkin. Loppujen lopuksi olen tavallaan iloinen siitä että jännitin ja pelkäsin synnytystä, koska asiat menivät loppujen lopuksi helpommin kuin mitä olin odottanut. Nyt kun lähden synnyttämään toista kertaa, jännitän tietysti vieläkin vähän, mutta olen menossa tapahtumaan luottavaisin mielin. Puhukaa ihmeessä peloista ja vaatikaa keskusteluapua, ammattilaisilla on usein hyviä keinoja pelkotilojen laukaisemiseen. Minä rentoutin itseäni myös synnyttäjille tarkoitetun cd:n avulla (en tietystikään nyt muista minkä niminen levy on mutta voin selvittää). Se auttoi ajattelemaan tapahtumasta luonnollisena ja positiivisena. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Lontoossa 14-vuotias tyttö ja 16-vuotias poika joutuivat maanantaina sairaalaan, kun mies heitti heidän päälleen hapoksi epäiltyä ainetta."
13 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mille taholle avioliiton esteiden tutkinta menee?
34 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Miksi bodareiden hormonikäyttöä pidetään niin vaarallisena ja tuomittavana,joka nainen käyttää vastaavia e-piluissa(Soila Aielma- case)
58 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
B&K tosi shippaajien ketju koko penkkiriville
Tänään 19:17
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Tulevaisuudessa meillä taitaa olla kirkkojen sijaan minareetteja ja demokratian sijaan sharia-laki, Aittakumpu kirjoitti X:ssä
Tänään 19:08
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Alek k:lla vaiko c:llä?
Tänään 18:46
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Viivi Pumpanen on myyrä
Tänään 17:37
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Vaalitutkimus 2023: Persuja äänesti työttömistä 22% ja Vasemmistoliittoa 13%
Tänään 16:18
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Onko oikein, että autolla hakevat päättävät muidenkin lasten vaatteista?
Started by vierailija
Maanantai klo 23:32
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Yle puoluegallut: SDP nousee ja kokoomus putoaa
Started by vierailija
Torstai klo 11:17
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Keksin hauskan Sanna M. vitsin. Keksikää tekin omanne.
Started by vierailija
Maanantai klo 09:26
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
"25-vuotias Elma Nieminen ei halua tasavertaista parisuhdetta, sillä hänen ihanteissaan mies on perheen pää."
Started by vierailija
Torstai klo 15:44
Luettu: 993
Aihe vapaa
5.
Jestas! Juppi-Jetset-shampanja-kokkare Sanna Marin esiintyi samalla lavalla maailmantähtien kanssa: "Uskomatonta"
Started by vierailija
Maanantai klo 00:18
Luettu: 942
Aihe vapaa
6.
Kotiteknologiasi rajat? Harjasta robitti-imuriin!
Started by vierailija
Sunnuntai klo 07:47
Luettu: 924
Aihe vapaa
7.
"Oikeasti tahallisesta väestönvaihdosta ei ole todisteita."
Started by vierailija
Maanantai klo 14:45
Luettu: 872
Aihe vapaa
8.
OrpoPurra nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksut pilviin, nousevat 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksut 45 prosentilla
Started by vierailija
Torstai klo 16:18
Luettu: 857
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
"Sirpa Selänne ei säästele sanojaan Suomen verotuksesta: "Kerätään hirveät määrät veroeuroja ja lähetetään ne jonnekin Afrikkaan”"
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Mille taholle avioliiton esteiden tutkinta menee?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
4.
Oletteko nähneet revontulia?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
5.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
6.
Mistä näitä nykyajan housuja erottaa, onko päällihousut vai alushousut?!?
Latest: Johnny Appleseed
6 min sitten
Aihe vapaa
7.
Alek k:lla vaiko c:llä?
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
8.
"Lontoossa 14-vuotias tyttö ja 16-vuotias poika joutuivat maanantaina sairaalaan, kun mies heitti heidän päälleen hapoksi epäiltyä ainetta."
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Maaliskuun lapset 2010
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu