V
vierailija
Vieras
Suomalaisten älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun, kertoo tuore tutkimus
Kotimaa Lännen Media 1.1.2018 20:19 168
Henripekka Kallio
Suomalaisten älykkyysosamäärä ei enää kasva, vaan se on laskenut 1990-luvun puolivälistä alkaen, väittää älykkyystutkija James R. Flynnin tuore tutkimus.
Tutkimuksesta on uutisoitu viime päivinä useissa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä. Uutisten mukaan tutkimuksessa on todettu, että älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
Tutkimuksessa oletetaan, että sama ilmiö koskee myös Ruotsia, jota koskevat tilastot ovat puutteellisia.
Flynn on erittäin tunnettu älykkyystutkija, jonka mukaan on nimetty niin kutsuttu Flynnin ilmiö. Sillä viitataan kehitykseen, jossa älykkyystestien tulosten keskiarvo paranee väestötasolla pitkällä aikavälillä.
Näin on tapahtunut ainakin länsimaissa vuosikymmenestä toiseen, mutta nyt kehitys on siis Pohjoismaissa kääntynyt päinvastaiseksi, ja muuallakin Länsi-Euroopassa on merkkejä siitä, että Flynnin ilmiö on hyytymässä.
Forskning & Framsteg -lehdessä Flynn pohtii koulutuksen merkitystä käänteelle. Flynn uskoo, että koulujen laatu parani 1980-luvulle asti, mutta ei enää sen jälkeen.
– Olemme nähneet, että koulutyö on nykyään vähemmän vaativaa monissa maissa. Oppilaat käyttävät vähemmän aikaa läksyihin ja lukemiseen, Flynn sanoo lehdessä.
Euronews haastatteli perjantaina tutkimuksen toista kirjoittajaa Michael Shayeria. Tämän mukaan vahva sosiaalinen voima on vaikuttaa lasten ajattelun kehittymiseen vuosi vuodelta enemmän. Shayer tarkoittaa sosiaalisella voimalla muun muassa pelikonsoleita ja älypuhelimia, jotka ovat muuttaneet tapaa jolla lapset kommunikoivat keskenään.
Shayerin mukaan matematiikka- ja tiedekokeet osoittavat, että nykyään vain viisi prosenttia 14-vuotiaista brittilapsista suoriutuu samoista tehtävistä, jotka joka neljäs samanikäinen selvitti vuonna 1994.
– Vaikuttaa siltä kuin tekijät, jotka ovat saaneet älykkyysosamäärän kasvamaan, olisivat menettäneet voimansa, kuvaili Flynn Forskning & Framsteg -lehdessä.
Suomen, Norjan ja Tanskan väestön älykkyysosamäärä on laskenut 90-luvun puolivälin jälkeen 0,23 pistettä vuodessa.
Muutos ei ole vielä kovin suuri, mutta pitkällä tähtäimellä vauhti on huomattava. Jos tahti säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä laskee seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä, norjalaisten 6,50 pistettä ja tanskalaisten 6,48 pistettä.
Älykkyysosamäärää ilmaistaan pistemäärällä. Testien tuloksista muodostetaan normaalijakauma, jonka keskiarvoksi on sovittu 100. Näin väestön valtaosan älykkyysosamäärä sijoittuu välille 85–115.
Tutkijat ovat havainneet merkkejä muutoksesta jo aiemmin. Jo vuonna 2012 Flynnin tutkimukset osoittivat, että Pohjoismaissa älykkyysosamäärän kasvu on pysähtynyt.
Kotimaa Lännen Media 1.1.2018 20:19 168
Henripekka Kallio
Suomalaisten älykkyysosamäärä ei enää kasva, vaan se on laskenut 1990-luvun puolivälistä alkaen, väittää älykkyystutkija James R. Flynnin tuore tutkimus.
Tutkimuksesta on uutisoitu viime päivinä useissa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä. Uutisten mukaan tutkimuksessa on todettu, että älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
Tutkimuksessa oletetaan, että sama ilmiö koskee myös Ruotsia, jota koskevat tilastot ovat puutteellisia.
Flynn on erittäin tunnettu älykkyystutkija, jonka mukaan on nimetty niin kutsuttu Flynnin ilmiö. Sillä viitataan kehitykseen, jossa älykkyystestien tulosten keskiarvo paranee väestötasolla pitkällä aikavälillä.
Näin on tapahtunut ainakin länsimaissa vuosikymmenestä toiseen, mutta nyt kehitys on siis Pohjoismaissa kääntynyt päinvastaiseksi, ja muuallakin Länsi-Euroopassa on merkkejä siitä, että Flynnin ilmiö on hyytymässä.
Forskning & Framsteg -lehdessä Flynn pohtii koulutuksen merkitystä käänteelle. Flynn uskoo, että koulujen laatu parani 1980-luvulle asti, mutta ei enää sen jälkeen.
– Olemme nähneet, että koulutyö on nykyään vähemmän vaativaa monissa maissa. Oppilaat käyttävät vähemmän aikaa läksyihin ja lukemiseen, Flynn sanoo lehdessä.
Euronews haastatteli perjantaina tutkimuksen toista kirjoittajaa Michael Shayeria. Tämän mukaan vahva sosiaalinen voima on vaikuttaa lasten ajattelun kehittymiseen vuosi vuodelta enemmän. Shayer tarkoittaa sosiaalisella voimalla muun muassa pelikonsoleita ja älypuhelimia, jotka ovat muuttaneet tapaa jolla lapset kommunikoivat keskenään.
Shayerin mukaan matematiikka- ja tiedekokeet osoittavat, että nykyään vain viisi prosenttia 14-vuotiaista brittilapsista suoriutuu samoista tehtävistä, jotka joka neljäs samanikäinen selvitti vuonna 1994.
– Vaikuttaa siltä kuin tekijät, jotka ovat saaneet älykkyysosamäärän kasvamaan, olisivat menettäneet voimansa, kuvaili Flynn Forskning & Framsteg -lehdessä.
Suomen, Norjan ja Tanskan väestön älykkyysosamäärä on laskenut 90-luvun puolivälin jälkeen 0,23 pistettä vuodessa.
Muutos ei ole vielä kovin suuri, mutta pitkällä tähtäimellä vauhti on huomattava. Jos tahti säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä laskee seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä, norjalaisten 6,50 pistettä ja tanskalaisten 6,48 pistettä.
Älykkyysosamäärää ilmaistaan pistemäärällä. Testien tuloksista muodostetaan normaalijakauma, jonka keskiarvoksi on sovittu 100. Näin väestön valtaosan älykkyysosamäärä sijoittuu välille 85–115.
Tutkijat ovat havainneet merkkejä muutoksesta jo aiemmin. Jo vuonna 2012 Flynnin tutkimukset osoittivat, että Pohjoismaissa älykkyysosamäärän kasvu on pysähtynyt.
