Maa on syntinen laulu -elokuva. Kuka nähnyt+

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Eilen katottiin se, ja se oli hirveä!! Hyi, siinä ihan näytettiin miten mies joutui pilkkomaan vasikan lehmän sisään kun oli perätilassa. Muutenkin oli inhorealistinen, tussut ja tissit vaan vilahteli (no ei ne yksinään tee siitä inhorealistista), nainen menehtyi itse tekemään aborttiin (kaiketi), naitiin miten sattuu ja lasten ja vanhempien suhteet enemmän tai vähemmän epäterveet. Onko Lapissa todella elämä ollut tuollaista?
 
Minä oon kattonut ko elokuvan :wave: Musta se oli ihan katottava.Enkä kyllä ole ikinä yhdistänyt lappiin tuollaista elämää,mutta eikö tää saanut aikoinaan kovaa haloota etenkin lestadiolaisten keskuudessa ku oli kuvauksia niistä nainneista seuroissa jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hanskin mamma:
se on tietyn ajan kuvaus... ja voin uskoa että elämä on ollut raadollistakin... Mukkahan kirjoitti tuon kirjan vasta ollessaan 20 vuotias...

Tota en tiennytkään, että noin nuorena... olen kirjan lukenut about kolme kertaa, on ollut pääsykoekirjana ja tenttivaatimuksissa. Sitä uskonnollisuutta oli kirjassa muistaakseni paljon enemmän kuin elokuvassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Hanskin mamma:
se on tietyn ajan kuvaus... ja voin uskoa että elämä on ollut raadollistakin... Mukkahan kirjoitti tuon kirjan vasta ollessaan 20 vuotias...

Tota en tiennytkään, että noin nuorena... olen kirjan lukenut about kolme kertaa, on ollut pääsykoekirjana ja tenttivaatimuksissa. Sitä uskonnollisuutta oli kirjassa muistaakseni paljon enemmän kuin elokuvassa.


ei sitä kirjaa silloin 60-luvulla purematta nielty... aiheutti vissiin silloin aikas ristiriitaisen vastaanoton...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eilen katottiin se, ja se oli hirveä!! Hyi, siinä ihan näytettiin miten mies joutui pilkkomaan vasikan lehmän sisään kun oli perätilassa. Muutenkin oli inhorealistinen, tussut ja tissit vaan vilahteli (no ei ne yksinään tee siitä inhorealistista), nainen menehtyi itse tekemään aborttiin (kaiketi), naitiin miten sattuu ja lasten ja vanhempien suhteet enemmän tai vähemmän epäterveet. Onko Lapissa todella elämä ollut tuollaista?

Mä katsoin tuon elokuvan jo joskus vuosia sitten ja muistan kuinka se ahdisti ihan kamalasti, en pysty katsomaan sitä vieläkään uudestaan, vaikka aikaa viimekerrasta on varmasti jo yli 20 vuotta.

 
Sen teoksen ymmärtäminen ei ole ihan helppo juttu. Ei se ole mitään viihdettä, eikä sitä sellaisena pidä ottaakaan. Se on yhden sortin manifesti. Hieno teos, mutta vaatii aika paljon kontekstintuntemusta.

Ei se yritäkään olla kiva ja hauska ja mukava.
 

Yhteistyössä