Mä tuun hulluksi tuon 2veen kans,antakaas nyt vinkkejä ettei viimesekki järjen hiput lähde!

[vinkkejä kaipaan!!]

Meillä on siis vähän yli 2vee poika jonka kanssa saa koko aika takuta ja tapella.Tuntuu et koko aika saa olla hermorauniona ja kieltämässä erinäisistä asioista

Tietenkin sitten itselle tulee paha mieli kun useesti tulee korotettua ääntä ja oonpa mä sitä tukastakin muutaman kerran ottanu kiinni,mutten nyt kuitenkaan niin lujaa et tukka päästä lähtis

Onko muilla vaikeita lapsia kuuluuko tää ikään ja mikä tähän auttais.

Välillä tuntuu ettei usko mitään vaikka kuinka yrittää nätisti sanoa ja selittää,alkaa vaan kiljumaan ja nyrkeillä huitomaan.

Jos ei jostain saa tahtoaan läpi alkaa todella huutamaan lyö maahan maata ja potkii.Mua se sitten välillä yrittää tulla lyömään ja puremaan.Oon yrittäny selittää tilanetta miksi ei saa tai miksi niin ei saanut tehdä,mut niin ku seinille puhuis,ei kuuntele. Nurkkaan oon koittanu laittaa jäähylle mutta eipä se sielä pysy.


Meille on syntynyt pari kk sitten toinen lapsi varmasti se osaksi villitsee vielä tätä sen raivoa,mutta on hän ollut ennen vauvaakin jo aika kovapää.


Mikä siis avuksi?

 

[feger]

Huomiota, positiivista sellaista!

 

[hui kauhistus!]

Ole tarkkana, ettei pääse vauvaa lyömään tai puremaan!

 

[vieras]

Lukitse vaikka vaatekaappii riehumaa.

 

[.]

Pääseekö missään leikkimään muiden lasten kanssa, ylipäänsä onko mitään tekemistä vai joutuuko vain leikkimään itsekseen? Ja sitten se positiivinen huomio, tuntea olevansa yksi maailman tärkeimmistä ihmisistä äidilleen

 

[Sprite]

Positiivista huomiota, raivoamisen jättämistä huomiotta ja meillä on matkasänky jäähyaitiona.

Meillä myös 2-vuotta täyttänyt uhmailija ja hermostuu monta kertaa päivässä. Mä koitan saada huomion kiinnittymään johonkin kivaan juttuun ennenkö se kiukku menee raivoksi.
Jos raivostuu, niin sanon että "nyt sua suututtaa, puhutaan sitten kun kiukku menee ohi" ja annan raivota siinä(esim. lattialla) enkä kiinnitä mitään huomiota.
Hyvällä tuulella ollessa kehun ja kannustan ja palkitsen.

 

[haleja]

Hetkinen syliä ja hitunen jakamatonta huomiota ennen kuin tilanne ehtii kärjistymään. Suurimmaksi osaksi varmaankin näitä venkoilullaan yrittää pyytää ja 2-vuotias ei vielä muuten osaa asiaansa selittää, eikä kovin monimutkaisia selityksiä raivossaan jaksa kuunnella.

Olen omani kanssa huomannut, että kannattaa välillä valita taistelunsa ja yrittää jaksaa olla hermostumatta ihan jokaisesta virheliikkeestä, vaikka omakin pinna saatta kiristyä. Kiukkupuuskan noteeramatta jättäminen toimii myös, kunhan muistaa ottaa syliin ja sanoa jotain mukavaa heti kun tilanne rauhoittuu. Äitin komennot menettävät nopeasti tehonsa, jos huutia sataa koko ajan

"Ole johdonmukainen" kerron itsellenikin vähintään kymmenen kertaa päivässä.

Voimia!

 

[Piika-äiti]

Kuuluu ikään. 2-vuotiaana lapsi on agressiivisimmillään ja arvaamattomammillaan, ja lähipiirin pitäisi pystyä vastaamaan tähän tilanteeseen korostuneen aikuisesti, vastuullisesti ja johdonmukaisesti.

Kielellistä vaikeat tilanteet, kerro miksi arvelet pienen olevan suunniltaan ja auta häntä näin hallitsemaan vaikeaa tilannetta. Vauva saattaa tarvita "suojavyöhykkeen" esim. ison huovan, jonka päälle taapero ei saa tulla itsekseen, ja tämä kielto on sitten ehdoton.

Yritä niitä muita "erinäisiä" hankalia, kiinnostavia ja toistuvasti vastaantulevia asioita karsia mahdollisuuksien mukaan tilasta.

Meillä toisella lapsellamme oli poikkeuksellisen vaikea vaihe tuossa elämänkohdassa, ja siinä on aikuisuus kaukana kun polvenkorkuinen nassikka on saanut 8 raivarin ennen aamupalaa...

 

[five]

Kuinka hyvin poika ilmaisee itseään sanallisesti? On varmasti turhauttavaa, kun sisällä on paljon asioita, joita lapsi ei vielä pysty kertomaan, mutta jotka pistävät suuttumaan ja raivoamaan. Kerro pojalle, että ymmärrät häntä harmittavan ja kerro vaikka joku vaaraton paikka johon poika saa turhautumistaan purkaa (esim. tyyny ).

Pienelle on suuri mullistus, kun teille on syntynyt vauva. Yritä antaa vanhemmalle lapselle mahdollisimman paljon positiivista huomiota, syliä ja aikaa. Anna hänenkin olla välillä pieni ja hoidettava (eikä aina iso ja reipas, jonka pitää osata ja ymmärtää ).

Oman tahdon löytyminen kuuluu ikäänkin. Jäähy ja aresti eivät yleensä toimi vielä noin pienellä.

 

[ap]

Sen olen huomannut ettei kyllä vauvaan pura kiukkua,enemmänkin minuun ja minähän se kieltäjä olenkin.

Muitten lasten kanssa leikkii jonkun verran ja käymme leikkipuistossa.pihallakin minä yritän touhuilla mahd paljon hänen kanssaan kun vauva nukkuu tai kun mies on kotona käyn isomman kanssa pyöräilemässä.

Poika puhuu jo jonkin verran ja osaa jo hyvin ilmaista mitä haluaa.

yritän kyllä olla hermostumatta joka asiasta mutta kun päivän aikana tulee monta ärsytys tilanetta ei pysty joka kerta olla hermostumatta

Välillä kyllä annan riehua ihan itsekseen etten kyllä joka kerta ota huomioon kiukku menee sitten ohi ja joskus asia unohtuu ja joskus ei....