Mä oon varmaan joskus tehnyt jotain tosi pahaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jadal
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

jadal

Vieras
ja kärsin siitä nyt.
Vastoinkäymisiä vastoinkäymisten perään. aina niistä on selvitty, mutta ei ne silti herkkua ole.
Aina kun luulee, että nyt menee paremmin, tulee jotain uutta :headwall:

Nyt sitten ei ehditty edes luulla, että menee paremmin, kun auto hajosi! ei mitään hajua mikä siinä on, se vain sammui.En mä vaan ymmärrä. Justhan siihen joutui upottamaan kaikki rahat, niin nyt se sitte leviää :(

Välillä musta todella tuntuu, etten mä jaksa. Monta kuukautta ollut näin, koko ajan tulee jotain, mikä pistää koko pakan sekaisin :|

Pitää vaan jostain kaivaa se positiivinen asenne ja purra hammasta, vaika synkältä näyttää :/
 
:hug: Voimia!

Tiedän tunteen...meillä koko vuosi ollut jos jotakin...alkoi tulipalolla ja mietin, että mihin vielä päättyykään...luulin, että keskenmeno raskauden puolivälissä ois viiminen ikävyys tälle vuodelle, mutta ei...tuli autokolari ( ei onneks hlövahinkoja ).Toivottavasti ei tule enää mitään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maine Coon:
:hug: Voimia!

Tiedän tunteen...meillä koko vuosi ollut jos jotakin...alkoi tulipalolla ja mietin, että mihin vielä päättyykään...luulin, että keskenmeno raskauden puolivälissä ois viiminen ikävyys tälle vuodelle, mutta ei...tuli autokolari ( ei onneks hlövahinkoja ).Toivottavasti ei tule enää mitään.

:hug:
 
täällä myös samat ajatukset.esikoinen sairas ja nyt syksyllä syntynyt vauva kanssa sairas mutta erijutut.joudutaan taas leikkaus rumbaan eikä vauva kerkeä vuotta täyttää,esikoinen oli 10kk kun ekan kerran leikattiin.
ei vaan henkisesti jaksaisi taas sitä saatanan sairaalaa viikkotolkulla ja kontrolleja.
ja miksi pitää noin pienelle tulla kaikkea
 
Toi on niin tuttua. Ja aina kun pääsee edellisestä vaikeudesta jotenkuten yli, ajattelee, että nyt on aika hyvä, niin alkaa pelottaa, että mitä sitä seuraavaks tulee. Ja pian se jo iskeekin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
täällä myös samat ajatukset.esikoinen sairas ja nyt syksyllä syntynyt vauva kanssa sairas mutta erijutut.joudutaan taas leikkaus rumbaan eikä vauva kerkeä vuotta täyttää,esikoinen oli 10kk kun ekan kerran leikattiin.
ei vaan henkisesti jaksaisi taas sitä saatanan sairaalaa viikkotolkulla ja kontrolleja.
ja miksi pitää noin pienelle tulla kaikkea

:hug: :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
täällä myös samat ajatukset.esikoinen sairas ja nyt syksyllä syntynyt vauva kanssa sairas mutta erijutut.joudutaan taas leikkaus rumbaan eikä vauva kerkeä vuotta täyttää,esikoinen oli 10kk kun ekan kerran leikattiin.
ei vaan henkisesti jaksaisi taas sitä saatanan sairaalaa viikkotolkulla ja kontrolleja.
ja miksi pitää noin pienelle tulla kaikkea


Tämä viestisi kosketti nyt! voimia sinulle molempien lasten sairayden kanssa. Yksi lapsistani on myös sairas, vaikeavammainen, ja vaikka toiset lapset terveitä ja oikein taitavia, ystävällisiä, lahjakkaita, eikä ole meillä rahahuolia, parisuhde hyvä, rakkautta on, niin oman lapsen sairaus, johon ei voi itse vaikuttaa (ainakaan riittävästi) on niin iso kärsimys...Mikseivät pienet viattomat ihmiset saa syntyä ja elää vammoitta ja sairauksitta. MIksi? MIKSI??

 
vaikka onkin kyse vain rahasta, niin mulla alkaa kohta loppua usko koko hommaan. Kun joka kuukausi saa laskea jäikö vuokran ja muun jälkeen kaks vai jopa kolmesataa elämiseen viidelle hengelle |O
 
Mun elämässä yks auton hajoaminen ei ole mikään vastoinkäyminen. Kaikki on asenteesta kiinni. Ei meilläkään aina helppoa ole, mutta kun pitää positiivisen asenteen yllä niin kaikki tuntuu helpommalta. Raha-asiat nyt ei koskaan helppoja ole, mutta koita ajatella että se on VAAN rahaa ja ihmiset on PALJON tärkeämpiä. Jos en muuta ole oppinut tänä vuonna, niin ainakin sen että raha ei tuo onnea vaan rakkaus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
Mun elämässä yks auton hajoaminen ei ole mikään vastoinkäyminen. Kaikki on asenteesta kiinni. Ei meilläkään aina helppoa ole, mutta kun pitää positiivisen asenteen yllä niin kaikki tuntuu helpommalta. Raha-asiat nyt ei koskaan helppoja ole, mutta koita ajatella että se on VAAN rahaa ja ihmiset on PALJON tärkeämpiä. Jos en muuta ole oppinut tänä vuonna, niin ainakin sen että raha ei tuo onnea vaan rakkaus.

raha ei tuo onnea, totta. en mäkään mistään miljoonista haaveile.

Mutta. Mä en ole niin hieno ihminen, että jaksan monta kertaa pienen ajan sisällä ottaa hymyillen vastaan sen, että tulee jotain yllättäviä menoja, jotka vievät suuren osan pienistä tuloista. En mä todellakaan koko aikaa murehdi rahaa, mutta aina uuden yllätyksen sattuessa laskee se mieliala vaarallisen alas.

Pitää se positiivinen asenne vaan kaivaa jostain. Harmi ettei sillä voi maksaa laskuja, tai ostaa ruokaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hmm:
Teillä onkin noin tiukkaa :( eikö esim sossu vois auttaa teitä? saatteko te joulun niinkuin haluatte? voimia.

meidän tulot ylittää parilla eurolla toimeentulotuen rajan, diakonia toimistossa jouduttiin jo viime kuussa käymään....

Joulu saadaan laitettua suureksi osaksi tuon palstan joululahja-ketjun ansiosta :)
 
okei. mietin vain et kun samasta kaupungista ollaan niin olisin voinut esim. jonku lahjan tuoda jos on tarvetta :) höh, epäreilulta tuntuu et pari euroa ja ei saa apua :/ vaikka kai se raja jossain on oltava :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hmm:
okei. mietin vain et kun samasta kaupungista ollaan niin olisin voinut esim. jonku lahjan tuoda jos on tarvetta :) höh, epäreilulta tuntuu et pari euroa ja ei saa apua :/ vaikka kai se raja jossain on oltava :/

kiitos tarjouksesta :flower: :)
kuitenkin lahjat ja vähän jouluruokia on nyt jemmassa, joten niille ei ole tarvetta :)
 

Yhteistyössä