Toggle sidebar

mä oon niin yksinäinen et ihastun jokaiseen mieheen joka sanoo edes päivää tai jotain

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
erosta on kohta kaksi vuotta eikä ole ollut kertaakaan mitään virityksiä ilmassa koska en edes käy ulkona. En juo eikä edes ole sellaisia kavereita jotka lähtis. Enkä muutenkaan ole semmoinen nainen jota miehet piirittää. Nytkin lapsen kaveri tuli yökylään ja sekin isä oli niin mukava ja ihana ja sillee. En siis tekisi mitään mut huomaa kyllä etten ole mitään huomiota saanut kun sydän läpättää aina jos joku edes katsoo muhun päin. Pitäis vissiin enemmän lähteä ihmisten ilmoille mut ei voi kun ei oo semmoista kaveria vaan kaikki nysvää omien miestensä kanssa.
 
Sä olet nainen puutteessa. ;) Olet oikeassa, että kannattaa lähteä vähän ihmisten ilmoille ja olla itsekin aktiivinen, harvoinpa sitä kukaan tulee kotoa hakemaan. Aloita vaikka uusi harrastus, tutustut varmasti uusiin ihmisiin! Tai voi kai sitä viihteellekin lähteä vaikka yksinkin, mikäs estäisi. =)
 
mä ihastun kans ja mun erosta ei ole vuottakaan,nytkin jo kolme tyyppiä joihin ihastunut mutta yks putos matkasta,toinen ei ole kiinnostunut ja kolmas on vielä arvoitus.Mutta en mä ota niitä vakavasti siis tuntuu pahalta jos ei toinen kiinnostu mut yritän ajatella sen niin et se kuuluu tähän ero juttuun.Voin deittailla ja katsoa mitä tapahtuu,ja tuntuu tosi hyvältä ihan vaan se et miehet katsoo ja hymyilee tulee sellanen olo et en mä mikään ihan ruma ja kamala voi olla.
Nyt on yks tyyppi joka olis kai kiinnostunut,eka en ollu ite mutta ajattelin et voinhan mä sen kans käydä ulkona ja katsoa mitä se tuo tullessaan ja sit sanoa sille ihan reilusti jos ei nappaa.
 
[QUOTE="eve";25595796]no tottakai yksinkin voi ravintolaan lähteä! silloinhan sitä vasta miehet juttelemaan tulevatkin, kokemusta on.[/QUOTE]

Tää on niin totta!
 
[QUOTE="eve";25595796]no tottakai yksinkin voi ravintolaan lähteä! silloinhan sitä vasta miehet juttelemaan tulevatkin, kokemusta on.[/QUOTE]
no ei mulle ainakaan tuu. Ihan yksin saan olla, jos en itse mee jollekin juttelemaan. Usein kyllä ajetaan pois, tai käännetään selkä vastaamatta..
 
[QUOTE="Mä";25597808]no ei mulle ainakaan tuu. Ihan yksin saan olla, jos en itse mee jollekin juttelemaan. Usein kyllä ajetaan pois, tai käännetään selkä vastaamatta..[/QUOTE]

no millanen sä olet siellä baarissa? hymyiletkö vai näytätkö vittuuntuneelta? ootko ees vähän laittautunut? istutko nurkassa vai baaritiskillä?
Kyllä mulle tulee aina joku juttelee.Hymyile ihmisille tai vinkkaa silmää niin kyllä se siitä kuule vilkastuu:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sissi siili:
no millanen sä olet siellä baarissa? hymyiletkö vai näytätkö vittuuntuneelta? ootko ees vähän laittautunut? istutko nurkassa vai baaritiskillä?
Kyllä mulle tulee aina joku juttelee.Hymyile ihmisille tai vinkkaa silmää niin kyllä se siitä kuule vilkastuu:)
Click to expand...
no, hymyilen niin paljon kuin yksikseni uskallan. Ja tietysti jos menen juttelemaan jollekin, aloitan hymyilemällä. Mä vain olen niitä joita ei koko elämän aikana ole juuri tultu iskemään, tai jos joku huomattavasti vanhempi ylipainoinen äijä on vaikuttanut kiinnostuneelta, niin olen alkanut suhteeseen, kun ei muitakaan ole ikinä ollut tyrkyllä.
En sitten tiedä, jos perusolemukseni on kaikesta huolimatta vittumainen ja luotaantyöntävä, kun naisetkin katsoo kuin halpaa makkaraa, jos menen juttelemaan.
Enkä mä siis pukeudu mitenkään provosoivasti, en kovin juhlallisestikaan, ja meikkaan tai en, on tulos sama.
Nyt mä alan olla niin vanhakin, että ne kiinnostuneet saattais löytyä vanhainkodista, että eipä tässä enää viitsi edes yrittää mennä testaamaan markkina-arvoaan. Ehkä ne ei päästäis edes sisään.
 
No tuota vanhainkotia mä mietin jo tuossa 35v paikkeilla, kun tuntui että kaikki lähestyvät miehet olivat yli 5-kymppisiä. Olin jo ihan maassa silloinkin, etten koskaan enää saa kokea fyysisesti vetävää ja hyvävartaloista miestä, ja että nelikymppisenä saan varmasti hakea seuraa vanhainkodista. Ja näinpä se varmaan on käynytkin.
Mutta ap:lla ei varmaan asiat ole näin surkeasti, että kehottaisin minäkin lähtemään kuitenkin testaamaan:) Edes pari kertaa, ennen kuin luovuttaa.
 
[QUOTE="Mä";25598202]No tuota vanhainkotia mä mietin jo tuossa 35v paikkeilla, kun tuntui että kaikki lähestyvät miehet olivat yli 5-kymppisiä. Olin jo ihan maassa silloinkin, etten koskaan enää saa kokea fyysisesti vetävää ja hyvävartaloista miestä, ja että nelikymppisenä saan varmasti hakea seuraa vanhainkodista. Ja näinpä se varmaan on käynytkin.
Mutta ap:lla ei varmaan asiat ole näin surkeasti, että kehottaisin minäkin lähtemään kuitenkin testaamaan:) Edes pari kertaa, ennen kuin luovuttaa.[/QUOTE]

no mä en ole vielä 3vitonen mutta yli 3kympin kuitenkin ja kaikenikäsiä on ollu,42,36,26,39 että kaikkea on tullut kokeiltua:D Mä voin vielä sen 10-11 vuotta vanhemman ottaa mutta en paljon siitä sitten enää joustaisi,nurempia pitää sitten harkita tarkemmin et riippuu vähän mitä niiden pääkopassa on.
Mutta vielä en ole heittämässä kirvestä kaivoon vaikka täällä palstalla joskus saa lukea kaikenlaista niin et itekin masentuu,sillon poistun palstalta.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa