Mä olen niin vihainen miehelle.

[itkupilli]

Ihan tärisen ku oon niin raivoissani ja surullinen ja vihainen.

Meillä on vajaa puolivuotias lapsi. Vauvan syntymän jälkeen olen antanut siunaukseni lähes sataprosenttisesti kaikille miehen menoille ja juopumisille. Eilen mies kertoi eräiden tuttaviensa tulevan tuohon naapuriin kylään, ja sanoi menevänsä päivällä moikkaamaan heitä. Sanoin että OK.

No, joikin sitten pari kaljaa ja erään toisen kaverin houkuttelemana ilmoitti lähtevänsä erään artistin konserttiin, jota menee katsomaan (sovitusti) myös ensi viikonloppuna. Sanoin etten halua että menee, oli viime la juomassa ja maanantai-illala myös kavereidensa kanssa, ja huomenna oltais menty kuitenkin yhdessä erään kaveripariskunnan luo, eli ei joutuis kuitenkaan takapuoli homeessa istumaan kotona koko viikonloppua. Ja oltiin jo aiemmin puhuttu tuosta konsertista, ja sovittu ettei mies mene. Mies sanoi tässä illalla kuitenkin, että menee. No minä tietysti suutun, jään yllärinä taas muksun kanssa kahdestaan, joudun aamulla nousemaan yksin vauvan kanssa, eikä minusta ole reilua kun toinen vaan ilmoittaa että ''moi, mä meen nyt.'' Varsinkin kun sovittiin jo aiemmin, ettei mene. Mies vaan sanoi, että ''älä suutu kauheesti, mitä haittaa siitä on et meen ku kuitenki meet nukkuu ennen ku tuun takas?'' NO JOO VITTU NIIN MENENKI KU JOUDUN AAMULLA HERÄÄMÄÄN VAUVAN KANSSA ja yöllä monta kertaa.

Mua ei riso se, etten itse pääse menemään. Mun tai miehen porukat ottaisivat ilolla tytön yöhoitoon jos haluaisin itse mennä ulos, mutta kun en halua, huomennakin oli tarkoitus että menen illaksi sinne kaveripariskunnan luo ja haen lapsen mummolastaan ennen nukkumaanmenoaikaa, mies olis varmaan menossa baariin tms. muiden kanssa. Mua risoo se, että tuo ei arvosta pätkääkään mun mielipidettä tässä asiassa, ei ota huomioon sitä että olen AINA muutoin suostunut hänen menoihinsa, ja kun nyt kerran en suostunut, niin menee kuitenkin saatesanoinaan ''älä suutu kauheesti.''

Mä vaan itken ku oon niin vihanen ja loukattu.

 

[tilhi]

ei ole reilu tilanne se että mies menee miten huvittaa.. käykö joka viikonloppu ja kuinka monta kertaa viikossa....? kannattaa nyt keskustella vakavasti tosta että perheellisenä miehenä se ei vaan toimi enää tolleen et heippa, mä meen ny...

 

[Raitalankakäärme IV]

:hug:

 

[miirikki]

Miehet on putkiaivoja =/

 

[ap]

ei ole reilu tilanne se että mies menee miten huvittaa.. käykö joka viikonloppu ja kuinka monta kertaa viikossa....? kannattaa nyt keskustella vakavasti tosta että perheellisenä miehenä se ei vaan toimi enää tolleen et heippa, mä meen ny...

Ei joka, mutta joka viikko kulkee kuitenkin harrastuksissaan yms. jotka vievät aikaa. Ei tuo mikään alkkis ole, ei se ikinä missään kännissä tule kotiin, kunhan siemailee kavereidensa kanssa ajankulukseen. Pointtina on se, että miehen sinkkukaverit menevät miten lystävät ja pyytävät miestä mukaan, eikä tuo tajua, että vaikka menenkin ennen puoltayötä nukkumaan, niin ei musta ole siltikään kivaa että tuo juoksee menoissaan VARSINKIN NYT KUN SOVITTIIN JO ETTEI MENE.

Mä tiedän, etten todellakaan vaadi liikaa ja olen antanut miehelle vapautta ja tilaa, mutta nyt tuntuu ettei tuolle riitä mikään tai sitten se ei vaan ymmärrä miltä musta tuntuu.

 

[voi että!]

Olen todella pahoillani! On erittäin surullista, että miehesi käyttäytyy noin. Minua ihmetyttää noinkin pienen vauvan vanhemman "menohalut". Eikö sitä ehtisi mennä paljon myöhemminkin.

Uskon, että ärsyttää sinua tuollainen!

 

[tilhi]

ei ole reilu tilanne se että mies menee miten huvittaa.. käykö joka viikonloppu ja kuinka monta kertaa viikossa....? kannattaa nyt keskustella vakavasti tosta että perheellisenä miehenä se ei vaan toimi enää tolleen et heippa, mä meen ny...

Ei joka, mutta joka viikko kulkee kuitenkin harrastuksissaan yms. jotka vievät aikaa. Ei tuo mikään alkkis ole, ei se ikinä missään kännissä tule kotiin, kunhan siemailee kavereidensa kanssa ajankulukseen. Pointtina on se, että miehen sinkkukaverit menevät miten lystävät ja pyytävät miestä mukaan, eikä tuo tajua, että vaikka menenkin ennen puoltayötä nukkumaan, niin ei musta ole siltikään kivaa että tuo juoksee menoissaan VARSINKIN NYT KUN SOVITTIIN JO ETTEI MENE.

Mä tiedän, etten todellakaan vaadi liikaa ja olen antanut miehelle vapautta ja tilaa, mutta nyt tuntuu ettei tuolle riitä mikään tai sitten se ei vaan ymmärrä miltä musta tuntuu.

joo siis en mie meinannu sitä et ois mikään ongelma alkon kanssa vaan just ongelma sen ymmärtämisessä ettei ole enää sinkkumies joka voi huidella miten sattuu... just se et on paljon omia harrastuksia ja sitten on omat kaverit ja jos jää aikaa niin sitte on se perhe.. se ajaa suhteen kuin suhteen huonoon jamaan.. keskustele miehes kanssa sen prioriteeteistä... ei todellakaan ole liikaa vaadittu että noudatetaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja juttuja.. tsemppiä sinne

 

[äiti]

pahalta kuulostaa,ei ole kypsän ihmisen touhuja,perheellinen ukko ja juoksee sinkkukavereiden kera....ei hyvvää päivää teidän kanssa...minkälaisiin suhteisiin oikein olette alkaneet

 

[Sanna]

Sun miehen menokenkää vipattaa ja eipä toista voi omistaa ja kahlita. Anna miehen mennä. Toivottavasti itsekin pääset joskus ja jaksat lapsesi kanssa.

 

[mariaerika]

Täällä oli vähän samanlainen tilanne kun tyttö oli pienempi..Saatiin tyttö tosi nuorina 19v ja ilmeisesti on miehellä vähän toi nuoruus jäänyt päälle..Joka ainoa lauantai piti kavereiden kanssa päästä baariin,vaikka kuinka pyysin että ei lähtis (käythän säkin tallilla...joo-o sehän onkin ihan sama asia..) välillä oli enemmän välillä ähemmän kännissä kun tuli kotiin..Nyt on toinen lapsi tulossa ja ilmeisesti järkeä päässäkin enemmän kun on noi menot vähän vähentynyt..kerran-pari kuussa musta voi mennä ja tavata kavereitaan kunhan olis iisisti..

 

[Vieras]

Tosi ikävää ja epäreilua.. Kummastuttaa sekin, miksi kaverien seura kiinnostaa enemmän kuin tuore perheenjäsen ja vaimo. Minkä ikäinen miehesi on? Saat täydet sympatiani.

 

[Saraldo]

Ei ole reilue peliä ei. Mutta muista, että sulla kuitenkin on se mahdollisuus, että voit jättää lapsen hoitoon ja mennä. Se on sinun valintasi, jätätkö sen käyttämättä. Toisaalta tasapuolisuuden nimissä miehesi pitäisi myös olla lapsen kanssa kahdestaan kotona ja sinun päästä menemään. Miten miehesi muuten hoitaa lasta, voiko sen kanssa jättää puolivuotiaan kahdestaan?

 

[ap]

Sun miehen menokenkää vipattaa ja eipä toista voi omistaa ja kahlita. Anna miehen mennä. Toivottavasti itsekin pääset joskus ja jaksat lapsesi kanssa.

En ole yrittänytkään omistaa tai kahlita, kuten jo aiemmin sanoin, on mies saanut kulkea ja mennä hyvin vapaasti lapsen syntymänkin jälkeen. Mutta jos nyt sovittiin, ettei mene ja toinen kuitenkin päättää yht'äkkiä lähteä, ja mä suutun siitä ja tunnen itseni loukatuksi, niin olenko kahlitseva pirttihirmu?

 

[hipsukka]

Tosi ikävää tollanen. Kuulostaa ihan lapsettoman ihmisen arjelta. Tolleen mun mies menee, mutta niin meen minäkin ja meillä ei ole lapsia. Hitto vie, jos sitten jos joskus lapsia siunaantus, ja mies jatkas samaa menoo, mutta mä en tetty pystys :/

 

[sipsi]

Tämä kysymys on varmaan ihan tyhmä ja turha, mutta kysyn kuitenkin: minkäikäinen miehesi on?

Ymmärrän täysin pahan mielesi ja raivosi! Vauva on vielä kovin pieni ja vaatii paljon, molemmilta. Ei ole reilua elää vaan "omaa elämää" ja jättää yhteistä lasta toisen hoidettavaksi, kun oma menojalka vispaa...

Kokemuksesta sanon, että joskus tuo miesten ajattelumalli on aika, hmmmmm, mustavalkea... Meillä tosin joutui paljon hoitamaan lasta, kun oli alle vuoden, sillä menin töihin. Ja tein hyvin paljon viikonloppuyövuoroja. Tosin hoiti mielellään.
Jotenkin tuntuu, että keskustelun paikka olisi nyt teillä.

 

[Sanna]

Et ole, vaan miehesi on hölmö menohaluinen. Tarkoitin vain, että ei tolle menemiselle oikein mitään voi jos olet jo kertonut, että et pidä siitä, että hän menee ja silti hän vaan lähtee. Toivon todella, että tulee järkiinsä ja perheenne pysyy koossa. Ota joskus itsellesikin vapaata ja vietä aikaasi mukavien kavereiden kanssa. Seinät kaatuu päälle, jos siellä kotona kiltisti odottelet miestäsi ja hoidat vauvaasi 24h/vrk.
Jaksuja!

 

[halaus]

ap: Ihan kuin olisin itse kirjoittanut joka sanan. Halauksia sulle. Tiedän liian hyvin miltä tuntuu ja kuinka vihainen olet. Meillä ne menohalut on nyt alkanut väheneen (lapsi 1,5 v)...Toivottavasti asiat järjestyy parhaalla tavalla!

 

[ap]

Ei ole reilue peliä ei. Mutta muista, että sulla kuitenkin on se mahdollisuus, että voit jättää lapsen hoitoon ja mennä. Se on sinun valintasi, jätätkö sen käyttämättä. Toisaalta tasapuolisuuden nimissä miehesi pitäisi myös olla lapsen kanssa kahdestaan kotona ja sinun päästä menemään. Miten miehesi muuten hoitaa lasta, voiko sen kanssa jättää puolivuotiaan kahdestaan?

Mies on 27-vuotias, eli on melkein kymmenen vuotta saanut mennä minne menojalka on vienyt.

Mies on lapselle loistoisä, hoitaa hyvin kun vaan on kotona. Ensi viikolla mun olis tarkoitus mennäkin kavereiden kanssa Sonisphereen ja miehen pitäis olla typyn kanssa kotona, eikä siinä mitään, tiedän että pärjäävät hienosti.

 

[ap]

Niin ja kiitos kaikille sympatioista! Kiva kun voin purkautua tänne, en viitsi alkaa kavereille soittelemaan ja purkamaan mieltäni kun ovat kuitenkin itse perjantai-illan vietossa.

 

[ap]

ap: Ihan kuin olisin itse kirjoittanut joka sanan. Halauksia sulle. Tiedän liian hyvin miltä tuntuu ja kuinka vihainen olet. Meillä ne menohalut on nyt alkanut väheneen (lapsi 1,5 v)...Toivottavasti asiat järjestyy parhaalla tavalla!

Miten miehes ''perustelee'' oikeutensa mennä kuten tykkää? Mä tarvitsen nyt hyviä argumentteja, sillä huomenna aion puida tämän asian miehen kanssa perusteellisesti läpi. Tuo on vaan niin älyttömän hyvä puhumaan, ja perustelemaan kantansa. Mä rakastan sitä ominaisuutta miehessä, ja samalla vihaan yli kaiken.

 

[mami]

On tuo kyllä vähän surullista. Perhe on odottamassa ja mies vain menee perustele sinä oma kantasi hänelle huomenna sen verran selväsit ja jämäkästi, että menee perille.

 

[ap]

On tuo kyllä vähän surullista. Perhe on odottamassa ja mies vain menee perustele sinä oma kantasi hänelle huomenna sen verran selväsit ja jämäkästi, että menee perille.

Yritän kyllä. Mulla menee vaan yleensä hermostuessani homma ihan plörinäksi, alan vaan itkemään enkä saa sanotuksi mitään järkevää.

Huoh, sain syötyy hiukan jotain, mutta edelleen oon tosi vihanen ja surullinen ja nyt tuli vitutuskin.

Tosiaan miehen äitikin sanoi mulle tuossa jokunen aika takasin, että ''kai sä tiedät ettei aina tarvitse xxxxx:ä (poikaansa) päästää (baareihin yms. menoihin)?''

 

[ap]

Hitto soikoon, olen niin vihainen etten saa nukutuksi. Onneksi vauva nukkuu, ei tartte reppanan katsella mun hapanta naamaani.

 

[jill]

Paree vaan tottua siihen!! Tuo on nimittäin tauti josta ei parane vaikka kuinka keskustelee ja ukko lupais mitä! Ja voin luvata että kyllä siihen tottuu, viiden vuoden kuluttua otat nekin illat loman kannalta kun ukkos ei ole kotona.Paha rasti ukkos kannalta, mutta sitä saa mitä tilaa. Jos sitä ei perheensä kanssa kiinnosta olla, et voi sitä kiinnostusta väkisellä herättää.

 

[surullista]

Vakavan keskustelun paikka olisi meillä.
Miettisin hyvin tarkkaan mitä haluan. Miettisin jo etukäteen senkin vaihtoehdon että mies ei vakavista keskusteluista huolimatta suostuisi jättämään menoja väliin.
Haluanko aina olla vihainen/surullinen kun jään yllättäen yksin kun mies laukkaa menoissaan vai haluaisinko jo sitten mielummin elää vauvan kanssa kahden, vaikka niin että mies olisi etukäteen sovitut päivät kanssamme ja saisi sitten mennä viikonlopuksi omaan asuntoonsa ja lentää niin paljon kun lystää. Kuullostan ehkä toosi tiukkikselta, mut en suostu enään elää itselleni epätyydyttävässä suhteessa ja se että ei voi tietää toisen menoista etukäteen ja että toinen ei kunnioita sitä jos joskus pyytää että jätä tämä välistä on tosi raskasta. Ei voi suunnitella mitään etukäteen kun toiselle tuleekin "tärkeämpiä" menoja.

Mieti etukäteen mihin olet valmis jos mies ei aio joustaa yhtään. Kun tiedät mihin olet valmis, pystyt myös ottamaan sen keskustelussa esiin ja kertomaan mitä tapahtuu jos hän ei ole valmis muuttumaan. Älä latele turhia uhkauksia jos et ole valmis niitä toteuttamaan, mutta ainahan voi sanoa sen verran että jos hän ei kuuntele niin sinun tarvitsee miettiä sitten asioita...