Toggle sidebar

mä olen niin pettynyt ;(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja badass
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
B

badass

Aktiivinen jäsen
05.01.2008
7 324
0
36
olin tutussa päiväkodissa "työharjoittelussa" ja mulla on alalta kokemusta sen verran et työskentelin 1½ vuotta yhdessä isossa päiväkodissa, hoidin yhden kesän yhden perheen lapsia,olen tehnyt sijaisuuksia paikallisissa ryhmäperhepäiväkodeissa ja mulla on oma lapsi,sekä mun kavereilla on lapsia. mun tavoitteet "työharjoittelujaksolta" oli et haluan tutustua eri ryhmien toimintatapoihin ja päivärytmiin ja oppia kartoittamaan omaa työskentelyäni,ottaa opiksi ihmisiltä jotka on hommaa tehny kauan ja opetella lapsihavainnointia.

sain numeroksi kolmosen,joka oli ensin ollut kakkonen. prkl.

ja kommentit: ole aktiivisempi ja kysele enemmän. :o :headwall:

ja mä olin 170% aktiivisempi kun ne tädit siellä!!! olin tosi oma-alotteinen ja keksin uusia juttuja,askartelin,leikitin ja luin..
ja aluksi jo sanoin et en sit varmaan osaa paljon kysellä kun tää homma tulee niin "selkänahasta" ja rutiinilla, et saa antaa kommenttia jos tuntuu et teen jotain ihan hölmösti jne. en saanu ku positiivista palautetta ja työharjottelun päätteeks tein siellä iltavuoron.. kaikki oli tosi tyytyväisiä muhun ja ottivat mun numeron ylös jos joskus tarvii sijaista josta päättelin saavani ainakin nelosen :ashamed:

harmittaa niin et itkettää :'( :ashamed:
 
Älä itke kuitenkaan! Joskus on ohjaaja niin otettu tehtävästään, että ei näe metsää puilta! Ihme juttu, kun kyseessä tuttu päiväkoti! No korota numeroa kokeilla yms! Tsemppiä! Sekin vielä, ettei ne numerot sitten työtä hakiessa juurikaan merkkaa mitään! Oliko sulla muuten näytöstä tuo numero?
 
Mistä toi numero tuli? Kuuluiko siihen tehtäviä tms jotka ope arvioi, vai oliko tuo vain pk:n arvio? Joskus ei mene yksiin myöskään henkilökemiat, jos sun arvioiva ohjaaja oli vain vaativampi tapaus. Ei tuosta kannata mieltä pahoittaa, 3 on ihan hyvä kuitenkin :)
 
Ehkä sä olitkin nimenomaan liian itseriittoinen, että mä jo osaan kaikki etkä tajunnut, että olit tullut sinne oppimaan, ja olisit voinut vähän yrittää oppia muiltakin, mutta ajattelit, että sinä näytät muille kun olet niin paljon parempi kuin he.

Eli sillä tavalla ei ikinä kehity, jos vaan kuvittelee osaavansa kaiken ja olevansa aina vaan paras, eikä osaa ottaa palautetta vastaan, vaan suuttuu ja loukkaantuu.
 
Kuullostaa epäreilulta arvostelulta :hug: Mulla oli joskus sellainen ohjaaja joka sanoi että ei opiskelijalle voi antaa vitosta... että ei ole niin täydellinen :headwall:
 
Mitäs jos soittaisit sinne ja kysyisit tarkempaa syytä. Ihme juttu, että tulee kolmonen, vaikka mistään ei ole sanottu, että tekisit väärin. Niiden tehtävä ois siellä ollut ohjata sua.

Sinuna en jättäis tähän.
 
Voi harmi :( Mä en kans ymmärtänyt noita arvosanoja, mitä sain työharjoitteluista, siis sieltä, missä meni huonoiten, sain H4 ja noissa päiväkodeissa, missä oikeesti tykkäsin silleen olla niin sain H3 jne. Vikasta paikasta ohjaaja olis antanut K5 ja oikein kehui opettajalle ja tein tosi hyvin kaikki tehtävät niin silti sain H4, en oikein tiennyt, mistä jäi jotain puuttumaan...

Miks tarvii niin kauheesti kysellä, jos asiat ja tekemiset tulee automaattisesti?? Väenvängälläkö on keksittävä jotain kysymisiä? :o
 
ei ollu onneks näyttö... toi oli tollanen hmm.. tavallaan toki työharjottelu,mut enemmän ehkä kuvailisin sanalla "työelämään tutustuminen" pakollinen, noita paikkoja on yhteensä vissii 5 missä pitää "vierailla" ja tutustua työhön.
mä luulin tulleeni hyvin juttuun sen arvioijan kanssa ja puhuin sille tosi paljon, mut ilmeisesti on menny samantien toisesta ulos ku toisesta sisään :/
arvio oli tän yhden henkilön,olin samalla osastolla koko ajan.
tää pettymys on jotain aivan uskomatonta :ashamed:
 
vieraalle tiedoks että en todellakaan kuvittele olevani mitenkään täydellinen tai itseriittoinen! ihan jalat maassa ja avoimena kritiikille ja palautteelle,ikinä ei voi olla "paras" missään,aina voi oppia. mut kuten sanoin,niin tää vaan tulee jo niin rutiinilla et en osaa kysellä jos ei kertakaikkiaan ole kysyttävää!!
 
toi on kyllä harmittavaa :hug: se on just tota, kun ei voida suoraan sanoa ellei tykätä tyylistä. Mun mieskin sai harjottelusta aikoinaan kakkosen sen takia, että taas kyseli liikaa, kun hölmönä ajatteli, että nyt voi vielä ennen valmistumistaan kysellä epäselviä asioita, ja että harjoittelun tarkoitus oli oppia... :headwall:
 
Noi työharjottelut on usein tosi epäreiluja. Mullakin kaveri oli samassa vanhustentalossa (eri osastolla) kun minä, useimmiten joi vaan kahvia, ne ei edes antanut sille tehtäviä. No se sai 5 ja mä sain 3, vaikka tein kaikkea paerushoitoon kuuluvaa ja sellastakin mitä mun ei olis 'kuulunut' tehdä, pistämisiä jne.
 
Sellasta se on. Mä sain kerran kolmosen, koska olin liian nuori saamaan parempaa. Ja kerran ohjaaja olis antanu vitosen, mut opettajan mielestä (joka ei siel kentällä mua ollu nähny koskaan) nelonen olis realistisempi. Ope olis suorastaan kolmosen antanu ku se olis kaikista realistisin.
 
Ymmärrän, et harmittaa jos on saanut heikomman numeron kuin olis itse itselleen antanut. Mutta kannattaa muistaa, että noilla koulun papereilla pyyhitään pyllyä sen jälkeen kun on työelämään mennyt. EI niitä kukaan kysele /kattele.
 
oli mulla tavoitteita -mielestäni mainitsin ne tossa alotuksessani?- ja paljon juteltii ja se mun arvioija sano et ihan realistiset ja hyvät tavotteet mun tilanteeseen nähden..
äj,mä en jaksa enää miettiä koko juttua, masentaa vaan kun kaikkeni koitin ja tein ja tässä tulos :ashamed:

mun "kollega" oli samalla osastolla samassa jutussa ennen mua ja sai "haistapaska"-asenteella nelosen vaik sitä ei tippaakaa kiinnostanu ja se teki sen myös selväks..
 
Hei, se että sulta pyydetään puhelinnumero jotta voidaan ottaa yhteyttä jos tarvitaan sijaisia kertoo paljon enemmän kuin mikään numero! Opiskeluaikana ite ainakin totesin että näyttönumeroilla sun muilla ei oo hevon ketun merkitystä, kun yks akka meidän "luokalta" sai saman numeron kuin muutkin, ja siitä ei kyllä never ever tuu kokkia...
 
joo, mulla oli vähän sama kun olin koulussa ja just päiväkodissa harjoittelussa. tein töitä varmasti ainakin yhtä paljon jos en enemmänkin ku normi hoitsut siel ja olin tosi avoin ja iloinen ja sellainen, että yritin olla oma-alotteinen. sitten vaan sanotaan, että oma-alotteisuutta lisää jne. en voi ymmärttää. siis tätä ei vaan voi käsittää, että sitten semmoset ns. luuserit saa parempia. sain siis mä kans just 3. kyllä otti päähän. tästä on jo aikaa, olin silloin 16v. vieläkin välillä tympii.

:hug: sinulle!
 
Ymmärrän hyvin että oot pettynyt...
Tuli mieleen yksi työssäoppimisjakso sairaanhoitajaopintojen ajalta. Kyseessä oli tk:n vuodeosasto, jossa oli mun kanssa samaan aikaan työssäoppimisen jaksolla 5 muutakin opiskelijaa :whistle: Opiskelijoiden sijoituksissa oli tullut jotakin häikkää ja lopulta tilanne oli tosiaan se, että just ja just riitti ohjaajia kaikille osastolla oleville opiskelijoille.
Mun ohjaaja oli eräs sh, jonka kanssa ehdin viettää aikaa kokonaisen viikon, kunnes hän jäi yllättäen pitkälle sairaslomalle. Kaikilla muilla sairaanhoitajilla oli jo opiskelija eikä mun ohjaajakseni olisi ollut mitään mieltänimittää lähi- tai perushoitajaa, semminkään kun mullakin on entuudestaan lh:n tutkinto. Osastolta ja koulun puolesta valiteltiin vaan tilannetta ja todettiin, että ohjaajaa ei ole osoittaa mutta koita nyt pärjäillä siellä ja oppia jotakin :whistle:
Tumput suorana en siellä viitsinyt seisoskella viittä viikkoa, joten työskentelin siinä sitten väkisinkin ikään kuin ilmaisena työvoimana. Eräs osaston sairaanhoitaja lykkäsi mulle joka toinen päivä oman opiskelijansa ohjattavaksi, koska puhun englantia kohtuuhyvin ja tämä opiskelija oli englanninkielinen :xmas: Saikkari tuumasi vaan vähän väliä että mä meen nyt hoitaan ton ja ton homman, ota sää toi ***** mukaasi ja näytä ekg:n otto yms.
Loppuarvioinnin mulle antoi juurikin tämä sairaanhoitaja, joka ei kuitenkaan ollut kanssani juuri työskennellytkään. Arvosanaksi sain H3 ja loppuarvioinnissa kyseinen sh puhui mulle terävään sävyyn, että "et oo tainnut oppia täällä mitään. Oot ollut liian itsenäinen ja tehnyt liikaa omin päin, ahkera oot kyllä ja pätevä työssäs mutta sähän oot täällä sairaanhoitajaopiskelijan ominaisuudessa etkä lähihoitajan sijaisena!" Ai niinkö? :xmas: :headwall: Sehän olikin prkl mun vikani ettei ollut ohjaajaa kuin ensimäisellä viikolla...

Kyllä meni niin maku ettei tosikaan. En tosiaan odottanut mitään viitosta arvosanakseni ko. työssäoppimisjaksolta, koska tosiasia oli etten tosiaan ollut juurikaan oppinut mitään sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Mutta arviointikeskustelussa asia olikin ikään kuin mun vikani. Kukaan ei pahoitellut sitä, että mun harjoittelujaksoni oli mennyt oppimisen kannalta ihan harakoille ja olin vielä saanut ohjata toista sh-opiskelijaa harva se päivä... Melkoista vääryyttä koin kärsineeni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kylkiluu:
Ymmärrän hyvin että oot pettynyt...
Tuli mieleen yksi työssäoppimisjakso sairaanhoitajaopintojen ajalta. Kyseessä oli tk:n vuodeosasto, jossa oli mun kanssa samaan aikaan työssäoppimisen jaksolla 5 muutakin opiskelijaa :whistle: Opiskelijoiden sijoituksissa oli tullut jotakin häikkää ja lopulta tilanne oli tosiaan se, että just ja just riitti ohjaajia kaikille osastolla oleville opiskelijoille.
Mun ohjaaja oli eräs sh, jonka kanssa ehdin viettää aikaa kokonaisen viikon, kunnes hän jäi yllättäen pitkälle sairaslomalle. Kaikilla muilla sairaanhoitajilla oli jo opiskelija eikä mun ohjaajakseni olisi ollut mitään mieltänimittää lähi- tai perushoitajaa, semminkään kun mullakin on entuudestaan lh:n tutkinto. Osastolta ja koulun puolesta valiteltiin vaan tilannetta ja todettiin, että ohjaajaa ei ole osoittaa mutta koita nyt pärjäillä siellä ja oppia jotakin :whistle:
Tumput suorana en siellä viitsinyt seisoskella viittä viikkoa, joten työskentelin siinä sitten väkisinkin ikään kuin ilmaisena työvoimana. Eräs osaston sairaanhoitaja lykkäsi mulle joka toinen päivä oman opiskelijansa ohjattavaksi, koska puhun englantia kohtuuhyvin ja tämä opiskelija oli englanninkielinen :xmas: Saikkari tuumasi vaan vähän väliä että mä meen nyt hoitaan ton ja ton homman, ota sää toi ***** mukaasi ja näytä ekg:n otto yms.
Loppuarvioinnin mulle antoi juurikin tämä sairaanhoitaja, joka ei kuitenkaan ollut kanssani juuri työskennellytkään. Arvosanaksi sain H3 ja loppuarvioinnissa kyseinen sh puhui mulle terävään sävyyn, että "et oo tainnut oppia täällä mitään. Oot ollut liian itsenäinen ja tehnyt liikaa omin päin, ahkera oot kyllä ja pätevä työssäs mutta sähän oot täällä sairaanhoitajaopiskelijan ominaisuudessa etkä lähihoitajan sijaisena!" Ai niinkö? :xmas: :headwall: Sehän olikin prkl mun vikani ettei ollut ohjaajaa kuin ensimäisellä viikolla...

Kyllä meni niin maku ettei tosikaan. En tosiaan odottanut mitään viitosta arvosanakseni ko. työssäoppimisjaksolta, koska tosiasia oli etten tosiaan ollut juurikaan oppinut mitään sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Mutta arviointikeskustelussa asia olikin ikään kuin mun vikani. Kukaan ei pahoitellut sitä, että mun harjoittelujaksoni oli mennyt oppimisen kannalta ihan harakoille ja olin vielä saanut ohjata toista sh-opiskelijaa harva se päivä... Melkoista vääryyttä koin kärsineeni.
Click to expand...

:o Järkyttävää...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa