A
alone
Vieras
Mulla on ollut suorastaan valtava kaveripiiri aikanaan, on tullut mentyä ja remuttua, käytiin ravintolassa syömässä, käytiin juomassa, harrastettiin kaikkea kivaa ja sosiaalinen elämä oli vilkasta.
No, vuodet vieri ja moni muutti työn/miehen/opiskelun perässä kauemmas ja osa lähti ulkomaille, väkisinkin yhteydenpito muuttui vaisummaksi.
Onneksi kuitenkin oli vielä osa läheisiä jäljellä joiden kanssa soiteltiin ja nähtiin paljon.
Nyt tilanne on se, että jokaikinen mun kaveri on joko jatkuvasti töissä tai perheellisiä ihmisiä.
Mä erosin lapseni isästä ja lapsi on isällään jokatoisen viikonlopun jolloin mä olen aivan yksin.
Soittelen ihmisiä läpi jos joku lähtisi mun kanssa elokuviin, syömään, lenkille, viinilasilliselle, kahville... Ja kukaan ei lähde. Kaikilla on jotain. Joko vietetään aikaa perheen kanssa (ja usein tulee se "no jos sulla ei oo muuta, niin voit sä tähän meille tulla...." Mistä tulee mulle vähän sellanen olo et säälistä pyydetään... :ashamed
ja moni on töissä.
Mä olen tänään siivonnut, käynyt kävelyllä ja kaupassa... Ja mulla ei ole mitään tekemistä.
Oon niin yksinäinen
No, vuodet vieri ja moni muutti työn/miehen/opiskelun perässä kauemmas ja osa lähti ulkomaille, väkisinkin yhteydenpito muuttui vaisummaksi.
Onneksi kuitenkin oli vielä osa läheisiä jäljellä joiden kanssa soiteltiin ja nähtiin paljon.
Nyt tilanne on se, että jokaikinen mun kaveri on joko jatkuvasti töissä tai perheellisiä ihmisiä.
Mä erosin lapseni isästä ja lapsi on isällään jokatoisen viikonlopun jolloin mä olen aivan yksin.
Soittelen ihmisiä läpi jos joku lähtisi mun kanssa elokuviin, syömään, lenkille, viinilasilliselle, kahville... Ja kukaan ei lähde. Kaikilla on jotain. Joko vietetään aikaa perheen kanssa (ja usein tulee se "no jos sulla ei oo muuta, niin voit sä tähän meille tulla...." Mistä tulee mulle vähän sellanen olo et säälistä pyydetään... :ashamed
Mä olen tänään siivonnut, käynyt kävelyllä ja kaupassa... Ja mulla ei ole mitään tekemistä.
Oon niin yksinäinen