Mä kaipaan että joku sanoo että tää menee ohi.

[pahamieli]

Mulla on ollu jo pitkään huono omatunto että lapsi meni pienenä hoitoon ja oli siellä n. 10kk ennen kuin jäin kotiin taas. Monena iltana tullu itku tän asian takia vaikka tiedän etten sille mitään enää voi ja koitan joka ikinen päivä korvata sitä lapselleni.

En vaan tajua miksi tää huono äiti olo ei mene ohi, miksi se tulee iltaisin ja saa mut itkemään ? Varmaan jossain alitajunnassa ajattelen että oon "pilannu" lapseni vaikkei niin oo, tuskin lapsi edes muistaa tuota aikaa isompana.

On vaan niin paha olla.

 

[Äiti]

Mitä sinulle on lapsena sattunut että koet huonoa omaatuntoa asiasta? Jotain on sattunut että koet pahaa oloa. Siihen ei nykyisyydessään ole mitään syytä, olosi tulee jostain kauempaa?

Jaksuja!

 

[nn]

minkä ikäisenä lapsesi meni hoitoon? Mä täällä poden huonoa omatuntoa kun mun oli mentävä töihin ja lapsi 10kk. Tosin mies on parin viikon välein lomautettuna, eli hän on sitten kotona lapsen kanssa... mutta silti. Jos tää taloudellinen tilanne ois toinen, niin kotona olisin.

 

[pahamieli]

minkä ikäisenä lapsesi meni hoitoon? Mä täällä poden huonoa omatuntoa kun mun oli mentävä töihin ja lapsi 10kk. Tosin mies on parin viikon välein lomautettuna, eli hän on sitten kotona lapsen kanssa... mutta silti. Jos tää taloudellinen tilanne ois toinen, niin kotona olisin.

vajaa 12kk

 

[nn]

minkä ikäisenä lapsesi meni hoitoon? Mä täällä poden huonoa omatuntoa kun mun oli mentävä töihin ja lapsi 10kk. Tosin mies on parin viikon välein lomautettuna, eli hän on sitten kotona lapsen kanssa... mutta silti. Jos tää taloudellinen tilanne ois toinen, niin kotona olisin.

vajaa 12kk

Usko pois, mä tiedän tasan miltä susta tuntuu. Itse yritän koko ajan lohduttaa itteeni sillä, että ei ollut muuta mahdollisuutta kuin vaan mennä töihin. Äitiysloma kun loppui niin pakko oli heti alkaa töitä etsimään, sillä liitonrahoja jos oisin jäänyt odottamaan niin ensimäiset rahat olisivat tulleet vasta elokuun lopussa. Sinne asti sitten olis pitänyt jotenkin pärjätä lainojen kanssa...

Huono mielihän sitä itsellä on koko ajan, mutta pääasia että saa talouden hoidettua... ees jotenki!

 

[Moi]

Se menee ohi! Lapsi ei ole "mennyt pilalle". Lapsella on varmasti rakastavat vanhemmat, ei ainakaan äidin puolelta välittämisen puutetta ole älä murehdi turhaan, otat nyt jatkossa vaan ilon irti kotona olosta! Munki lapsi on ollut pari kk hoidossa pienempänä. Aikani sitä murehdin ennen kuin tajusin ettei se hyödytä mitään. Kivampi lapsille on huoleton huolehtiva äiti kuin murehtiva äiti.

 

[dsfdf]

Minä jouduin myös laittamaan esikoiseni 11,5 kk ikäisenä hoitoon. Sääliksi kävi pientä, mutta enpä usko hänen siitä mitään traumoja saaneen. Turha näitä asioita on jälkeenpäin vatvoa. Ei siitä mitään kostu. Mietipä sitä, että meidän ikäluokkamme oli hoidossa pari kuukautisesta lähtien, jos ei perhe sattunut olemaan rikas. Samoin taitaa olla Ranskassa vielä nykyäänkin. Vauvat lykätään muutaman kuukauden ikäisinä hoitoon.

Minua on ainakin auttanut se, että kun toinen lapsi syntyi esikoisen ollessa 2-vuotias, niin pystyin olemaan molempien lasten kanssa kotona pari vuotta. Esikoinenkin siis hyötyi tilanteesta.

Ei kannata uskoa ihan kaikkea vouhotusta kirjaimellisesti.

 

[miuku]

Itse jouduin jättämään esikoiseni sairaalaan hoitoon ja se hoito ei ollut hyvää.. jälkeenpäin se selvisi. Olen viettänyt unettomia öitä sen suhteen että jätin hänet sinne heidän armoilleen. Lapsi nyt 6v eikä kunnollista yhteyttä ja luottamusta tunnu syntyvän vaikka kuinka yrittäisin.
En tiedä miten tästä yli pääsee kun se tulee vastaan joka kerta lääkärille mentäessä.

 

[jill]

minkä ikäisenä lapsesi meni hoitoon? Mä täällä poden huonoa omatuntoa kun mun oli mentävä töihin ja lapsi 10kk. Tosin mies on parin viikon välein lomautettuna, eli hän on sitten kotona lapsen kanssa... mutta silti. Jos tää taloudellinen tilanne ois toinen, niin kotona olisin.

vajaa 12kk

Usko pois, mä tiedän tasan miltä susta tuntuu. Itse yritän koko ajan lohduttaa itteeni sillä, että ei ollut muuta mahdollisuutta kuin vaan mennä töihin. Äitiysloma kun loppui niin pakko oli heti alkaa töitä etsimään, sillä liitonrahoja jos oisin jäänyt odottamaan niin ensimäiset rahat olisivat tulleet vasta elokuun lopussa. Sinne asti sitten olis pitänyt jotenkin pärjätä lainojen kanssa...

Huono mielihän sitä itsellä on koko ajan, mutta pääasia että saa talouden hoidettua... ees jotenki!

Ai pääasia on talouden hoitaminen? Salli mun olla eri mieltä.Eikö lapsen paras tulisi olla pääasia, eikä taloudellinen hyvinvointi?