Mä jään kotiin :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Terhikki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Terhikki

Aktiivinen jäsen
27.12.2004
2 662
0
36
Sinänsä turhahko aloitus mutta pakko höpistä johonkin :ashamed:

Alkujaan oli tarkoitus mennä töihin takas tuossa vuodenvaihteen jälkeen, eli tämä kolmonen olisi silloin ollut reilun vuoden, keskimmäinen 4,5v ja isoin 7v.

Nyt pohdin ja pähkäsin, mietin että tässä ois nyt se viimeinen mahdollisuus olla kotona kun ipanat on näin pieniä - ja päätinkin että jäänkin vielä reilummaksi aikaa kotiin.

Tuskin sitä ihan kolmea vuotta jaksan, mutta katsotaan nyt =) . Isoimmalla kuitenkin koulu alkaa ensi vuonna joten onhan se hienoa voida olla kotona silloin. Siihen asti eskari, keskimmäisen kerhoilu ja pienimmän touhut varmasti rytmittää meidän päiviä niin ettei tylsistymään pääse.

Tarkoittaahan se sitten rahallista tiukentamista ja tähän nykyiseen asuntoon jäämistä, mutta se on pientä kaiken muun rinnalla.

Ehtii kai sitä töitäkin vielä jatkaa myöhemmin, ikää kuitenkin vasta 27? :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hyvä päätös. Töitä ehdit tehdä kyllästymiseen saakka. Tällaista irtiottomahdollisuutta töistä et toiste enää saa.

Näinpä, eipä sitä sitten tule enää palattua takaisin kotiin yhtäkkiä.

Haaveena joskus kaukana tulevaisuudessa pystyä työskentelemään osin tai kokonaan kotoa käsin, mutta se taas tarkoittaa sitä että lapset on silloin jokatapauksessa jo isompia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jotain positiivista:
Saattepa istua päivät sit täällä juttelemassa hölmöjä juttuja.. :D

:D :D ...niin, sehän oli se perimmäinen syy tähän päätökseen :saint:

No mutta, faktahan on se että niin kauan kuin tuo pienin on vielä ihan vaan vaavi, on täälläkin helppo notkua imetysajat jne. Kohtahan tuo jo lähtee liikenteeseen, sitten ei niin vaan enää tässäkään ehdi perää levittämään :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti:
Mulla ei vaihtoehtoa valita.Kun ei töitä löydy joudun olemaan kotona vaikka en haluaisi.

Se ei varmasti ole kauhean hyvä juttu :/ . Mä tunnen olevani etuoikeutettu kun pystyn valitsemaan, vaikkei se odottava työkään niin luksusta olisi ollut kun meni siinäkin kuviot muuttumaan.
 
Ensin ajattelin typerästi sitä mitä pidempi kotonaolo tekee työkuvioille, koska edellisen kerran kun olin kotona reilun kolme vuotta (esikoisen + kuopuksen syntymä) oli kauhea perustelu ja selittely työnhaussa siihen että oikeasti minäkin jotain osaan.

Mutta tosiaan niitä työvuosia ehtii vielä tulla jokatapauksessa ihan älyttömästi, eiköhän sitä siinä ehdi itseään tärkeäksi tekemään.
 

Similar threads

Yhteistyössä