Mä hajoon! :(

[ap]

Tää elämä tuntuu lipuvan ohitse. En ehdi nauttia mistään, kaikki tuntuu velvollisuudelta. Haastetta löytyy ainoastaan ratkaistaessa lapsien uhmakohtauksia ja niiden syitä. Kaikki ystävät, tutut porskuttelee ohi..kaikessa. Mä on kateellinen muille, mutten jaksa tehdä omille asioille mitään muutosta.
Tiedän, monella tuntuu samalta. Mutta tää ei oo enää kivaa! =(
Mulla ei ole omaa aikaa. En ehkä sitä muuten kaipais, kuin saada levätä täst hullunmyllystä. "Lomalle" menemme aina joskus viikonloppuisin paikkaan, jossa taas pitää jaksaa esittää reipasta ja hyvää äitiä, tytärtä, miniää, ystävää..mikä se paikka milloinkin on. Ja siellä myös minä kokkaan, siivoan jne. No, ei ehkä kaikilla ystäville, mut silti.
Oon aina ollu sellanen, että autan toisia ja sen vuoksi kaikki sitä minulta suorastaan odottaa. En vaan muista, koska joku olisi viimeksi auttanut minua? Tää on itsekästä valitusta, mutta haluan purkaa kaikki mielestä pois, että jaksan kohdata taas velvollisuuteni viikonloppuna. Olen varmaan masentunut, mene ja tiedä?
Kiitos vaan, jos jaksoit lukea. Tuskin kukaan jaksaa tällaista vuodatusta kommentoida.

 

[mietis vähä]

Olet selvästi itsekeskeinen ja rajoittunut ihminen, monet muut ei pääse mihinkään lomalle ja raha on aina lopussa, menee viikkoja että ei ole muuta kuin kaurapuuroa jos sitäkään ja lapset on sairaita.

 

[ap]

Olet selvästi itsekeskeinen ja rajoittunut ihminen, monet muut ei pääse mihinkään lomalle ja raha on aina lopussa, menee viikkoja että ei ole muuta kuin kaurapuuroa jos sitäkään ja lapset on sairaita.

Diagnoosi tulikin jo. Mitä tiedät minun elämästä? Tiedätkö mitä käyn tekemässä useana viikonloppuna. Hoidan perheeni, lisäksi muuta. Kuulostaako omaishoitaja miltään? Raha on ollut kauan lopussa, ellemme velalla osta ruokaa lapsille, se olis sitten kaurapuurolinja täällä myös.
Olet hyvin perillä mun asioista, milloinkas mä olin viimeksi lomalla?
Kiitos sulle, ehlpotitkin mun pahaa oloa, tuli tilalle v...tutus

 

[neljän äiti]

Ap:n tuntemukset kuulostavat hyvinkin tutuilta! Voin kuitenkin lohdutukseksi sanoa tähän, että pikkulapsivaihe menee loppujen lopuksi aika pian ohitse. Itse olen juuri palannut hoitovapaalta työnhakijaksi. Ja voin sanoa, että oloni on hyvin helpottunut ja onnellinen! Nyt minulla on omaakin aikaa melkein 8 vuoden uurastuksen jälkeen! Ihanaa...! =) Voimia ap:lle, kyllä se elämäntilanne sinullakin vielä muuttuu..

 

[ap]

Ap:n tuntemukset kuulostavat hyvinkin tutuilta! Voin kuitenkin lohdutukseksi sanoa tähän, että pikkulapsivaihe menee loppujen lopuksi aika pian ohitse. Itse olen juuri palannut hoitovapaalta työnhakijaksi. Ja voin sanoa, että oloni on hyvin helpottunut ja onnellinen! Nyt minulla on omaakin aikaa melkein 8 vuoden uurastuksen jälkeen! Ihanaa...! =) Voimia ap:lle, kyllä se elämäntilanne sinullakin vielä muuttuu..

Kiitos kauniista ja lempeästä vastauksesta! :hug: