Mä en tajua naisia jotka väkisin roikkuvat huonoissa miehissä ja parisuhteissa

["Minna"]

Mies haukkuu ja on muutenkin todella töykeä, huorittelee yms. Mutta kun nainen niin häntä rakastaa. Monet itkut itketty miehen käytöksen takia, mutta roikutaan edelleen miehessä. Sanotaan, että jos mä olisin toisenlainen niin mies käyttäyisi paremmin. Kas kummaa kun sitä rumaa käytöstä on kaikkia muitakin kohtaan jotka eivät ole miehelle mitään tehneet...

Siis mikä helvetti joitakin naisia vaivaa! Väkisin pidetään kiinni miehestä jonka oikeasti saisi viedä saunan taa! Eikö joillakin ole tuon vertaa itsekunnioitusta, että hankkiudutaan eroon siitä paskasta miehestä. Miksi pilata ainoa elämänsä miehen kanssa joka kerta toisensa jälkeen tekee samat temput ja taas nainen itkee kurjaa kohtaloaan.

Ja turha tulla tähän kitisemään, että kyllä naisetkin on paskoja. Joo on naisetkin paskoja ja yhtälailla ihmettelen miehiä jotka roikkuvat väkisin paskassa naisessa.

Mä olen niin lopen kyllästynyt kuuntelemaan itkuista tilitystä paskasta miehestä jota kuitenkin niin rakastaa eikä hänestä voi luopua yms. muuta paskaa.

 

["vieras"]

Yksinäisyyden pelko, läheisriippuvuus, kuolemanpelko... Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei jää sairaaseen suhteeseen.

 

[meillä]

Mä olen nyt huonossa suhteessa. Ei sentään tuollaista haukkumista mutta huonossa kuitenkin. Suurin syy tällä hetkellä siihen että jään suhteeseen, on lapsi, sekä se, että en tiedä miten mieheni kestäisi "häpeää" joka tulisi jos hänet jättäisin. Mitäs tähän sanot? Myötätuntoa liikaa.

 

[Tapiontytär]

Eipä sitä voikkaan ymmärtää, ennenkuin osuu omalle kohdalle.
Eikä silloinkaan, sittenkin sitä miettii, mikä on päässä vialla kun ei pääse irti vaikka kuinka tahtoisi. Ei vain voimat riitä.
Ja jälkikäteen on aivan uskomaton ajatellakkaan, että noin edes tapahtui.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26459205]Yksinäisyyden pelko, läheisriippuvuus, kuolemanpelko... Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei jää sairaaseen suhteeseen.[/QUOTE]

Ja täytyy muistaa että on myös miehiä jotka roikkuu huonoissa naisissa ja parisuhteissa.

Exän kaverin ex-muija puukotti miestään ja yritti tappaa. Mies vaan hoki että rakastaa kaikesta huolimatta. Suhde päättyi siihen kun muija teki itsemurhan.

 

["vieras"]

Mä olen nyt huonossa suhteessa. Ei sentään tuollaista haukkumista mutta huonossa kuitenkin. Suurin syy tällä hetkellä siihen että jään suhteeseen, on lapsi, sekä se, että en tiedä miten mieheni kestäisi "häpeää" joka tulisi jos hänet jättäisin. Mitäs tähän sanot? Myötätuntoa liikaa.

ÄLÄ IKINÄ jää suhteeseen lasten takia!! Lapset kärsii jos vanhemmat voi huonosti, ja lapset syyttää aikuisten ongelmista itseään! Mä tiedän koska mä olen ollut itse lapsi sellaisessa tilanteessa! Itkin ja rukoilin että vanhemmat eroaa. Lopulta erosivatkin.

 

[Pesky Pixie]

Sellaista se on, aina ei voi kaikkee tajuta. Mäkin aikani roikuin huonossa parisuhteessa, enkä jälkikäteen syytä varmaksi osaa sanoa. Miksi ihminen jää suhteeseen jossa hän voi huonosti? Syitä voi olla monia; koska hän tuntee olevansa taloudellisessa, henkisessä, sosiaalisessa tai fyysisessä "vankilassa" eikä em. syistä voi erota. Koska hän ajattelee, ettei ansaitse muuta. Koska hän tai hänne puolisonsa on läheisriippuvainen. Koska hän on henkisesti tai fyysisesti alistettu. Koska on olemassa todellinen uhka hänen terveydelleen tai hengelleen jos hän päättää erota. Koska koska koska.. Syitä on monia, osa todellisia, osa kuviteltuja, mutta yhtä kaikki kenen tahansa vähänkään järkevän ihmisen nähtävissä jos vähän avaa silmiään.

 

[Señora]

En tiedä, mä olen niin "itsekäs", että en siedä yhtään paskaa mieheltä, ystäviltä, enkä edes sukulaisilta, enkä jää murehtimaan ,jos joudun jonkun poistaa elämästäni. Mä kohtelen muita ihmisiä hyvin ja odotan heiltä samaa.

Mä en myöskään osaa olla kauhean ymmärtäväinen niitä ihmisiä kohtaan, jotka jatkuvasti itkevät, kun kohdellaan huonosti ja silti jäävät suhteeseen. Ihmiset kun kohtelevat sua juuri niin huonosti, kuin annat niiden kohdella.

 

["Minna"]

Eipä sitä voikkaan ymmärtää, ennenkuin osuu omalle kohdalle.
Eikä silloinkaan, sittenkin sitä miettii, mikä on päässä vialla kun ei pääse irti vaikka kuinka tahtoisi. Ei vain voimat riitä.
Ja jälkikäteen on aivan uskomaton ajatellakkaan, että noin edes tapahtui.

Mä olen ollut kerran todella paskan miehen kanssa ja onneksi se suhde loppui lyhyeen. Mies sai mut ahdistumaan ja pelkäämään omiani sanojani vaikka yritin vain keskustella enkä edes haukkunut. Mies vain otti kaiken haukkumisena. Mies oli niin itseään täynnä, että ei tosikaan. Jos olisin vielä tuon miehen kanssa, niin olisin henkisesti täysin hajalla.

Enää en tuollaiseen suostu vaan jos jossakin miehessä ilmenee vastaavia piirteitä niin lähden pakoon ja lujaa. Mä haluan säilyttää oman itseni enkä kadottaa itseäni toisen alistamisen alla.

 

["Minna"]

Mä en myöskään osaa olla kauhean ymmärtäväinen niitä ihmisiä kohtaan, jotka jatkuvasti itkevät, kun kohdellaan huonosti ja silti jäävät suhteeseen. Ihmiset kun kohtelevat sua juuri niin huonosti, kuin annat niiden kohdella.

Mä olen yrittänyt ymmärtää, tukea ja lohduttaa, mutta mä en enää jaksaisi kun jälleen kerran ollaan palaamassa sen paskan miehen luo ja vannotaan niin rakastavansa tätä. Raja se on minunkin jaksamisella ja kerroinkin, että nyt en enää jaksa, että nostan kädet pystyyn. Ehkä sitten olen huono ystävä, mutta en vain enää jaksa.

 

[Señora]

[QUOTE="Minna";26459295]Mä olen yrittänyt ymmärtää, tukea ja lohduttaa, mutta mä en enää jaksaisi kun jälleen kerran ollaan palaamassa sen paskan miehen luo ja vannotaan niin rakastavansa tätä. Raja se on minunkin jaksamisella ja kerroinkin, että nyt en enää jaksa, että nostan kädet pystyyn. Ehkä sitten olen huono ystävä, mutta en vain enää jaksa.[/QUOTE]

Samaa tarkoitin, kyllähän ystävää pitää auttaa ja kuunnella. Esim. omassa lähipiirissäni on tapaus, jossa mies on väkivaltainen ja nainen naama muodottomaksi hakattuna aika ajoin. Ei kuitenkaan halunnut lähteä suhteesta, vaan hankkiutui vielä tarkoituksella raskaaksi, kaiken tämän jälkeen! Siinä kohtaa valitettavasti mun ymmärrys loppui, enkä edes halua tietää, mitä tapahtuu kun vauva syntyy. Toivon parasta, mutta en voi vaan ymmärtää.

 

["Minna"]

Sekin on jotenkin käsittämätöntä, että joillakin naisilla niitä paskoja parisuhteita mahtuu elämään useampi. Vihdoin päästään eroon siitä kusipäästä joka on haukkunut, alistanut, lyönyt, ryypännyt tms. ja löydetään uusi mies. Eikä nähdä sitä uuden miehen paskuutta kun katsotaan vaaleanpunaisten lasien läpi. Sitten saa taas kitistä kun mies on niin kamala eikä taaskaan osata lähteä pois.

 

["Hurutäti"]

Ei sitä voikaan ymmärtää, jos ei itse ole kusessa ollut ns. paskan miehen kanssa. Harvemmin ne alussa on sellaisia ollut, päinvastoin. Sellainen mies saa monesti naisen ystävätkin ihan lääpälleen kuinka hieno mies on!

Tiedän tapauksen, jossa mies onnistui veloilla(kai siinä väkivaltaakin oli) pitämään naisen suhteessa. Oli vikitellyt nimen vähän joka paikkaan, kun perheessä on tapana tukea ja auttaa toista... helppo oli sitten uhkailla ja pistää ranttaliksi, jos nainen jättää.
Lopulta ei enää jaksanut ja osasi lähteä. Makselee vielä tänäkin päivänä uo:lle ex-miehen touhuja.

 

["joopajoo"]

Äitini eli huonossa avioliitossa isäpuolen kanssa ja niinhän siinä kävi, että koulut jäi kesken yläasteella ja jouduin erinäisiin laitoksiin huonon käytökseni vuoksi. Oireilin vain pahaa oloa jota olin joutunut sietämään lapsesta saakka. Laitoksesta päästyäni(18-vuotias) meni hetken hyvin, mutta paha olo jatkui ja eksyin narkkaripiireihin. Siellä sitten piikki taipeessa lähellä kuolemaa monta kertaa. Muutin pois kertaheitolla koko kaupungista. Nyt kuivilla melkein vuoden verran sekä ihana mies joka ymmärtää sekä tukee heikkoina hetkinä. Voin sanoa että helppoa ei ole ollut.

Pointti oli se että älkää jääkö huonoon suhteeseen/liittoon lasten takia.