Mä en taida tällä kertaa ostaa miehelle isänpäivälahjaa ollenkaan.

["vieras"]

Joka ikinen isänpäivä, joulu ja synttäri olen hänelle jonkin lahjan ostanut.
Nyt en oo itse pariin vuoteen saanut ainuttakaan synttäri, joulu- tai äitienpäivälahjaa mieheltä, joten taitaa ukko jäädä tällä kertaa ilman lahjaa, ellei sit lapsilta päiväkodista jotain saa.
Vikat halut ostaa lahja meni siihen, kun multa poistettiin viikko sitten kohtu ja sanoin, että eipä ainakaan tarvi enää vauvasta haaveilla....ukko tokas tähän, että eipä se häntä haittaa, kyllä se häneltä vielä onnistuu vaikka sulta kohtu puuttuu.

 

["hmh"]

Niinpä, miksi ostaisitkaan, jos siitä tulee itselle vain paha mieli, kun sitten joutuu ajattelemaan ettei itse koskaan saa mitään.

Mies ei ehkä noteeraa koko juttua. Tai sitten noteeraa, jolloin aiheesta voi sukeutua hyväkin keskustelu, molemminpuolisista odotuksista ja toiveista.

 

["sss"]

Ei kuule mene läpi.

 

["vieras"]

[QUOTE="sss";27438984]Ei kuule mene läpi.[/QUOTE]

mikä??

 

["lilli"]

en minäkään ole ostanut kun ei se mun isä olekaan.

 

["vieras"]

En mä oo ikinä ostanut miehelle isäpäivälahjaa. Ostan omalle isälle lahjan ei mies mun isä ole.

 

[Ysa]

Peesaan aiempia vastauksia, ettei oma mies ole isä ja isänpäivälahjan kohde. Joku roti pitää siinäkin perinteessä olla. Joten ap on aivan oikeilla linjoilla, että isänpäivälahjan suhteen kannattaa ehdottomasti olla ehdoton ja jättää lahja antamatta. Hyvä alku aikuiselle suhteelle!

 

[huhhei]

Mitäpäs jos kertoisit miehelle että sua loukkasi kovasti hänen kommenttinsa tuosta lapsijutusta. Ja keskustelisitte sitten asiasta. EI se mies sitä tajua sillä, että jätät sen lahjan ostamatta.

Kuulostaa muutenkin, että teillä olis paljon puhumattomia asioita ja ehkä katkeruutta tms. huonoa vibaa toisianne kohtaan. Ja mistäkö päättelen näin lyhyen viestisi perusteella? Siitä, että olen itse kokenut saman. Sekä myös sen, että puhuminen oikeasti auttaa, kunhan uskaltaa avautua toiselle ja kertoa ne kipeimmätkin jutut ääneen. Tosin se vaatii sen että molemmat haluaa parantaa asioita ja puhua ja kuunnella.

 

["vieras"]

Peesaan aiempia vastauksia, ettei oma mies ole isä ja isänpäivälahjan kohde. Joku roti pitää siinäkin perinteessä olla. Joten ap on aivan oikeilla linjoilla, että isänpäivälahjan suhteen kannattaa ehdottomasti olla ehdoton ja jättää lahja antamatta. Hyvä alku aikuiselle suhteelle!

:hug: sulle ja ap:lle, mutta eri syistä.

 

[Neljän Äiti]

Älä helkutissa osta!

 

[2good2be4gotten]

[QUOTE="vieras";27438969]Joka ikinen isänpäivä, joulu ja synttäri olen hänelle jonkin lahjan ostanut.
Nyt en oo itse pariin vuoteen saanut ainuttakaan synttäri, joulu- tai äitienpäivälahjaa mieheltä, joten taitaa ukko jäädä tällä kertaa ilman lahjaa, ellei sit lapsilta päiväkodista jotain saa.
Vikat halut ostaa lahja meni siihen, kun multa poistettiin viikko sitten kohtu ja sanoin, että eipä ainakaan tarvi enää vauvasta haaveilla....ukko tokas tähän, että eipä se häntä haittaa, kyllä se häneltä vielä onnistuu vaikka sulta kohtu puuttuu.[/QUOTE]

Tuon jälkeen jättäisin minäkin isänpäivänlahjan ostamatta ja jos mies ihmehtelisi miksei saakaan lahjoja niin toteaisin että toivottavasti ne mahdolliset tulevat lapsesi hommaavat jatkossa niitä lahjoja.

Ja mitä tuohon "ei mies ole mun isä"- jankutukseen tulee niin oma isäni ei ole lahjojaan isänpäivänä ansainnut, toisin kuin lapseni isä joka on jokaisen lahjan ja huomionosoituksen isänpäivänä ansainnut. Tärkein isä- tittelin omaava mulle ja lapsille, sen takia tietysti häntä muistan vaikkei mun oma isä olekaan.
Ei tulisi mieleenkään jättää huomioimatta.