Mä en sit vaan opi rakastamaan tuota miestäni :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äsh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äsh

Vieras
Yhdessä oltu 4 vuotta, ja koko sen ajan olen rakastanut aikaisempaa miesystävääni, meillä kun kaikki jäi niin auki silloin, kun alettiin molemmat tosi pikaisesti uusi suhde. Itse ainakin halusin vain muuta ajateltavaa, ja siksi nyk. miehen kanssa aloin hengata. Sitten olin raskaana, ja niin on tultu tänne nykyhetkeen. Ponnistelua ja tekoonnea joka ikinen päivä. Mieheni todella mustasukkaista sorttia, joten en saa olla missään yhteydessä tähän entiseeni :/
 
vähän sama tilanne.. paitsi että rakastan myös tätä nykyistäni.. Exää näen sillon tällön ja ehdottelee kaikenlaista ja voi että tekis mieli!!! Mut en pysty pettämään.
 
miten sille sun eksällä nykyään menee, onko hän onnellinen vai tunteeko samoin kuin sä?
kaikenkaikkiaan olisit aika reilu jos eroaisit nykyisestä miehestäsi, jos tunteesi olleet vuodesta toiseen ihan jäissä...
kannattaa silti miettiä, että miksi ikävöit eksää? joku syy eroon oli eli onko aika kullannut muistot??
no kuitenkin tsemppiä vaikeaan tilanteeseen..
 
Mulla hieman samanlainen suhteen alku, oli lähinnä mulle ajanvietettä kun ei ollu parempaakaan tekemistä niin aloin "pyöriä" nykyisen mieheni kanssa ja sitten jämähdin suhteeseen sen kanssa. Ajoittain tuntuu etten rakasta mutta tykkään miehestäni kuitenkin, nyt kun ollaan oltu yhdessä vuosia niin onhan se tullut läheiseksi ja tutuksi mutta en pysty sille kaikesta avautumaan :( en ole oikein koskaan osannut tuon kanssa keskustella vakavasti mistään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja roosanäiti:
miten sille sun eksällä nykyään menee, onko hän onnellinen vai tunteeko samoin kuin sä?
kaikenkaikkiaan olisit aika reilu jos eroaisit nykyisestä miehestäsi, jos tunteesi olleet vuodesta toiseen ihan jäissä...
kannattaa silti miettiä, että miksi ikävöit eksää? joku syy eroon oli eli onko aika kullannut muistot??
no kuitenkin tsemppiä vaikeaan tilanteeseen..

No hän on parisuhteessa, mutta viimeksi kun näimme siis (vuosi sitten ihan nopeasti), niin oli aika huonolla mallilla. En tiedä tunteista, koska en tosiaan saa häntä tavata/jutella hänen kanssaan. Viimeksi kun hän on minuun ottanut kontaktia, mieheni uhkaili tätä entistä, ettei saa olla missään tekemisissä kanssani. Mä ajattelen et ku ite olen jurruttanut paikallani vain, niin ehkä se mennyt yhdessäolo merkkaa mulle enemmän, ku hälle.
 
Eihän se sun miehes sitä sais tietää, jos viestiä vaikka laittaisit exälle ja kyselisit kuulumisia. Oikeasti, selvitä tilanne exän kanssa, muuten sä katkeroidut ja vietät loppuelämäs ajatellen että "mitä jos.." Se ei ole kivaa, mä tiedän kokemuksesta. Mun suuri rakkauteni kuoli, ennenkuin ehdin selvittää meidän välejä, enkä mitään muuta tässä elämässä kadu niin paljon kuin sitä, että en tehnyt asian eteen mitään.. kunnes oli liian myöhäistä :( Tee sinä toisin.
 
Jaa... mahdatko haikailla sitä mennyttä vapaata elämäntyyliä myös... Ei se olisi sama asia nyt, kun olet joka tapauksessa äiti. Mieti todella tarkkaan ennen kuin alat tekemään mitään asialle, kyseessä kuitenkin lapsen/lasten koti ja perhe, jota olisit rikkomassa. Eikö parisuhdeterapia olisi mahdollinen? Kai siihen joku syy oli, miksi aloitte olemaan yhdessä, piditte toisistanne?
 
tämmösiä ne suomalaiset naiset kaikki on. kyllästytään sitte mieheen ku toinen on jännittävämpi. mistäköhän löytyis vielä suomalaisia kilttejä uskollisia naisia?
 

Yhteistyössä