mä en osaa olla johdonmukainen kasvattaja tuon 2½veen kanssa:(

[rakas kiukkupussini]

kaipaisin vinkkejä 2½vuotiaan lapsen nukuttamiseen.. mun pitäisi joka ilta istua vierellä niin kauan kunnes nukahtaa. pitäisikö mun vaan antaa yksin nukahtaa vaikka itkee,ja jaksaa itkeä todella kauan!
silittelen,sanon hyvää yötä,annan hyvänyön suukon,selitän että nyt pitää mennä nukkumaan jne.

muutenkin olen tehnyt siinä väärin että olen antanut liikaa periksi kun lapsi huutaa.. muka päässyt niin helpommalla. on niin sitkeä kiukuttelemaan että huh!

 

[Kismett]

Jaa-a. Mä pötköttelen mun 2v3kk vieressä kunnes nukahtaa.
Onhan se vähän rasittavaa joskus, mutta käypähän ainakin hyvillä mielin nukkumaan.

 

[vieras]

Yleensä tuo että antaa periksi kun onitkenyt kauan, johtaa siihen että tosiaan itkee kauan.
Itse nukutan lapsen niin, että luen satua sängyn vieressä (reilu 1 v). Aluksi huutaa, mutta aiak nopeasti on alkanut kuuntelemaan satua. Käyn myös toisessa huoneessa tekemässä joitakin asioita. Ja jään tekemäänkin ellei huuto ole aivan mahdoton (nykyisin loppuu aika lyhyeen).

 

[vieraana]

Mäkin oon mun 2,5-vuotiaan vierellä siihen asti, että nukahtaa. Ja nukkuu vielä meidän sängyssä!

Mut en mä kyllä muuten oo periksi antavaa tyyppiä. Kiukuttelu on mulle niin kauhee punainen vaate, että sit ei ainakaan satavarmana saa tahtoaan periksi, kun mulla vaan menee hermo

 

[äiti]

mä nukutin mun poikaa 3,5 vuotiaaksi asti. aina pötköteltiin vieressä niin kauan kuin nukahti. sitten vasta koin että oli tarpeeksi vanha ymmärtämään että äiti ja isä jää vielä hetkeksi hereille sen jälkeen kun hän menee nukkumaan.
Se oli yhden illan itkut ja sen jälkeen poika on nukahtanut itsekseen.

Sinuna miettisin vielä,
jos itsekin koet hankalaksi jättää huutamaan.
niin lykkää opettelua vielä puolella vuodella, tai vuodella
ehkä aika on sitten parempi.

 

[hmm]

Istu selkä lapseen päin äläkä sano mitään tai silittele. Pikku hiljaa se siitä. Ja välimatkaa voi kasvattaa myös pikku hiljaa.

 

[Nana]

Jaa-a. Mä pötköttelen mun 2v3kk vieressä kunnes nukahtaa.
Onhan se vähän rasittavaa joskus, mutta käypähän ainakin hyvillä mielin nukkumaan.

Juu, niin minäkin tein, kunnes pari kertaa juoksin vastaamaan puhelimeen ja lapsi oli nukahtanut sillä aikaa. Tajusin, että minun läsnäoloni provosoi lapsen valvomaan... Ja mulla on tosiaan muutakin tekemistä kuin maata lapsen vieressä iltakaudet.
Siitä asti ovat itsekseen nukahtaneet ja hyvin nopeasti ilman huutoja.
Ei lasta saa huudattaa, mutta ei saa jäädä viereenkään. Mutta johdonmukainen pitää olla. Hyvää yötä ja ne normirutiinit ja pää tyynyyn ja äiti ulos huoneesta. Huutamisestakin voi kuunnella, että kokeileeko vain. Ja sitten uudestaan hyvät yöt ja pää tyynyyn ja äiti veks. Niin kauan, että nukkuu. Joka ilta vähän helpompaa, kunnes lapsi oppii.
Sekin voi helpottaa, jos jättää oven raolleen ja tiskaa tai tekee jotain ääntä, josta lapsi tietää, että olet ihan lähellä vaikka et vieressä olekaan.

 

[Kismett]

Jaa-a. Mä pötköttelen mun 2v3kk vieressä kunnes nukahtaa.
Onhan se vähän rasittavaa joskus, mutta käypähän ainakin hyvillä mielin nukkumaan.

Juu, niin minäkin tein, kunnes pari kertaa juoksin vastaamaan puhelimeen ja lapsi oli nukahtanut sillä aikaa. Tajusin, että minun läsnäoloni provosoi lapsen valvomaan... Ja mulla on tosiaan muutakin tekemistä kuin maata lapsen vieressä iltakaudet.
Siitä asti ovat itsekseen nukahtaneet ja hyvin nopeasti ilman huutoja.
Ei lasta saa huudattaa, mutta ei saa jäädä viereenkään. Mutta johdonmukainen pitää olla. Hyvää yötä ja ne normirutiinit ja pää tyynyyn ja äiti ulos huoneesta. Huutamisestakin voi kuunnella, että kokeileeko vain. Ja sitten uudestaan hyvät yöt ja pää tyynyyn ja äiti veks. Niin kauan, että nukkuu. Joka ilta vähän helpompaa, kunnes lapsi oppii.
Sekin voi helpottaa, jos jättää oven raolleen ja tiskaa tai tekee jotain ääntä, josta lapsi tietää, että olet ihan lähellä vaikka et vieressä olekaan.

Ollaan yritetty viimeksi pari viikkoa sitten että lapsi nukahtaisi itsekseen. Tuloksena oli pari tuntia kestänyt hysteerinen kohtaus, ei rauhoittunut edes mun vieressä sitten. Aika ei vielä ole nähtävästi kypsä. Tuskinpa hän loppuikäänsä tarvitsee äitiä avuksi nukahtamiseen.
Ei mulla oikeastaan ole parempaakaan tekemistä, lasten takia tällä hetkellä olen kotona.

 

[Nana]

Jaa-a. Mä pötköttelen mun 2v3kk vieressä kunnes nukahtaa.
Onhan se vähän rasittavaa joskus, mutta käypähän ainakin hyvillä mielin nukkumaan.

Juu, niin minäkin tein, kunnes pari kertaa juoksin vastaamaan puhelimeen ja lapsi oli nukahtanut sillä aikaa. Tajusin, että minun läsnäoloni provosoi lapsen valvomaan... Ja mulla on tosiaan muutakin tekemistä kuin maata lapsen vieressä iltakaudet.
Siitä asti ovat itsekseen nukahtaneet ja hyvin nopeasti ilman huutoja.
Ei lasta saa huudattaa, mutta ei saa jäädä viereenkään. Mutta johdonmukainen pitää olla. Hyvää yötä ja ne normirutiinit ja pää tyynyyn ja äiti ulos huoneesta. Huutamisestakin voi kuunnella, että kokeileeko vain. Ja sitten uudestaan hyvät yöt ja pää tyynyyn ja äiti veks. Niin kauan, että nukkuu. Joka ilta vähän helpompaa, kunnes lapsi oppii.
Sekin voi helpottaa, jos jättää oven raolleen ja tiskaa tai tekee jotain ääntä, josta lapsi tietää, että olet ihan lähellä vaikka et vieressä olekaan.

Ollaan yritetty viimeksi pari viikkoa sitten että lapsi nukahtaisi itsekseen. Tuloksena oli pari tuntia kestänyt hysteerinen kohtaus, ei rauhoittunut edes mun vieressä sitten. Aika ei vielä ole nähtävästi kypsä. Tuskinpa hän loppuikäänsä tarvitsee äitiä avuksi nukahtamiseen.
Ei mulla oikeastaan ole parempaakaan tekemistä, lasten takia tällä hetkellä olen kotona.

Annat liian helposti periksi ja lapsi on oppinut sen. Huutamalla hän saa mitä haluaa. Ehkä tuota strategiaa kannattaa tarkistaa. Ja tosiaan huudattaa ei minustakaan kannata, mutta päättäväinen pitää olla.

Ja sitäkin tosiaan voi miettiä, että mistä sekin johtuu, että aina ne kuitenkin itsekseen nopeammin nukahtavat (sitten kun sen oppivat) kuin silloin kun joku nukuttaa...

 

[Kismett]

En mielestäni muissa asioissa anna periksi vaikka kuinka rääkyy. Ilta on vähän sellaista aikaa että mielellään pitää volyymit hiljaisella, vauva nukkuu myös ym.
Eikä siinä yleensä mene kuin 10-15min että lapsi nukahtaa.

 

[vieras]

Ehkä teidän lapsi ei ole vielä valmis nukahtamaan yksin. Meidän poika on nyt 2,5v ja melkein näihin päiviin asti on aina jouduttu nukuttamaan sekä päikkäreille että yöunille. Viikko sitten ei yhtenä iltana meinannut millään nukahtaa, jouduttiin miehenkin kanssa vuorottelemaan siinä nukutuspuuhassa ja meinasi hermo mennä. Sitten vaan päätin kokeilla, että mitäköhän poika tuumaa jos jääkin yksin. Sanoin, että äidillä on yksi tärkeä tehtävä keittiössä. Sopiiko, että hän jää unilelun kanssa sänkyn pötköttelemään, että laitetaan ovi raolleen niin kuulee äidin äänen. Pojalle sopi ja sinnepä tuo jäi yksin nukkumaan. Eli sai itse päättää, ei huudatettu eikä pakotettu. Siitä lähtien on nyt viikon verran mennyt itsekseen nukkumaan.

 

[Intiaanisokeri]

Jaa-a. Mä pötköttelen mun 2v3kk vieressä kunnes nukahtaa.
Onhan se vähän rasittavaa joskus, mutta käypähän ainakin hyvillä mielin nukkumaan.

Juu, niin minäkin tein, kunnes pari kertaa juoksin vastaamaan puhelimeen ja lapsi oli nukahtanut sillä aikaa. Tajusin, että minun läsnäoloni provosoi lapsen valvomaan... Ja mulla on tosiaan muutakin tekemistä kuin maata lapsen vieressä iltakaudet.
Siitä asti ovat itsekseen nukahtaneet ja hyvin nopeasti ilman huutoja.
Ei lasta saa huudattaa, mutta ei saa jäädä viereenkään. Mutta johdonmukainen pitää olla. Hyvää yötä ja ne normirutiinit ja pää tyynyyn ja äiti ulos huoneesta. Huutamisestakin voi kuunnella, että kokeileeko vain. Ja sitten uudestaan hyvät yöt ja pää tyynyyn ja äiti veks. Niin kauan, että nukkuu. Joka ilta vähän helpompaa, kunnes lapsi oppii.
Sekin voi helpottaa, jos jättää oven raolleen ja tiskaa tai tekee jotain ääntä, josta lapsi tietää, että olet ihan lähellä vaikka et vieressä olekaan.

Ollaan yritetty viimeksi pari viikkoa sitten että lapsi nukahtaisi itsekseen. Tuloksena oli pari tuntia kestänyt hysteerinen kohtaus, ei rauhoittunut edes mun vieressä sitten. Aika ei vielä ole nähtävästi kypsä. Tuskinpa hän loppuikäänsä tarvitsee äitiä avuksi nukahtamiseen.
Ei mulla oikeastaan ole parempaakaan tekemistä, lasten takia tällä hetkellä olen kotona.

voi, tiedän kyllä tuon hysteerisen kohtauksen. joskus (onneksi todella harvoin) tyttö 1v3kk ei suostu nukkumaan, ja kun tarpeeksi kauan on itkenyt, menee semmoiseen tilaan josta on todella vaikea saada enää rauhoittumaan. :|