Mä en jaksa olla koko ajan huolissani aikuisen ihmisen takia...

[hiukseton]

Mun mies aiheuttaa mulle koko ajan harmaita hiuksia, nyt varsinkin kun on kaksi lasta. Ensin hän onnistui järjestämään netissä jonkun flirttisuhteen yhteen vanhaan kaveriinsa, kun jäi tuosta kiinni katui ja sanoi olevansa tyhmä jne...
Tuon jälkeen kaikki meni taas vähän aikaa hyvin, kunnes ukko pelasi nettipeleihin meidän 2kk vuokrat, sai hoidettua tuon asian... Ja kyllä meni niin stressaamiseksi ja riitelyksi koko tammikuu tuon vuokrajutun paljastutta...
Nyt ihan pikku juttu taas tapahtui tänään, joka sai mun hälytyskellot soimaan. Miehelle on kertynyt ylipainoa aika paljon meidän yhdessä olon aikana... Niin tänään meidän vauva löysi tyhjän leivoslaatikon kaapista Ja muistan että mies toi noita leivoksia kaupasta kahvin kanssa jääkaappiin, mutta ne hävisi sieltä enkä muistanut koko leivoksia kuin vasta nyt. Laatikossa oli siis kaksi leivosta, minulle ja miehelle. Niin mies olikin sitten "salaa" syönyt molemmat ja tunkenut kaappiin kuoret piiloon etten huomaa!! Mulle on yksi paskanhailee saanko jonkun leivoksen, mutta menee jo hieman överiksi että jos ei muuta keksi niin pitää syödä toisen leivos salaa?! Ja nykyään en voi tuoda kaupasta lapsillekaan mitään "säästöön", kun ukko mättää ne yöllä omaan suuhunsa! Aamulla kun olen antamassa lapselle jotain herkkua kaapista, niin ei näy herkkua enää missään! Että voi luoja... ei voi edes lapselle tarkoitettua suffelia säästää kaappiin

Mulla menee hermo, en jaksa murehtia ja stressata kokoajan aikuisen ihmisen takia jonka kanssa pitäisi elää! Nyt oonkin huolesta soikeena, että mihin tuo salasyöminenkin johtaa, siihenkö ettei se kohta jaksa liikkua tai tehdä mitään

Masennustestejä on ukko tehnyt, mutta niiden mukaan ei ole ainakaan masentunut... Ja on työtön, että ehkä liikaa "vapaa aikaakin".

Antakaa jotain neuvoa miten jatkan ja jaksan tästä eteenpäin. Puhumisella ei ilmiesesti ole mieheen mitään vaikutusta...

 

[vieras alalla]

Hae apua itsellesi, koska joudut varmaan vielä pitemmän aikaa olemaan ainoa tolkullinen ihminen talossanne.

Kaada kulissit, jos olet niitä pystyttänyt ja kerro lähipiirille missä mennään ja ota vastaan tarjottu apu. Sinun ei tarvitse jaksaa yksin kaikkea, jos yrität sitä, poltat itsesikin loppuun ja sitten lapsillanne ei ole läsnäolevaa aikuista perheenjäsentä vaan kaksi masennuszombia.

Hae itsellesi keskusteluapua perheneuvolasta, PANKista tai mt-toimistosta. Sinun on pidettävä itsestäsi korostetun hyvää huolta lastenne takia, siksi tämä on tärkeää.

Yritä saada mies jonkun avun piiriin.

Kun aikanaan saatte asian kuntoon, muista saaneesi apua ja anna sitä itsekin kun sitä tarvitaan.

 

[hiukseton]

mulla on semmonen pelko perseessä kokoajan että yks kaunis päivä mies pettää mua... en ymmärrä miksi sen pitää väkisin olla mulle epärehellinen, pienetkin valkoiset valheet ärsyttää todella paljon. KUN EI NIISTÄ HYÖDY MITENKÄÄN!

 

["höh"]

Sinähän tuolla epäluuloisuudellasi ajat miehen valehtelemaan, kiertelemään ja oikomaan totuutta.

Multa tosin ukko lähtis ulkoruokintaan jos pelais parin kuukauden vuokrat ja takasi vois tulla kun olis käyny puol vuotta jossain terapiassa ja GA:ssa.

 

[ygh]

Ymmärrän ton valehtelupointin, itse olin suhteessa jossa suunnattomasti otti pattiin just pienistä merkityksettömistä asioista valehtelu, ei voinut ymmärtää tollasen hyötyä...

 

[hiukseton]

epäluuloisuudella laitan miehen salasuhteeseen, pelaamaan vuokrarahat ja syömään salaa? mä en ilmaise epäluuloisuuttani paljoa mitenkään. Mutta arvatkaa onko joskus pakko mainita asiasta, kun asiat paljastuu aikanaan? Ei silloin voi toiseen enää luottaakkaan pahemmin, kun ei ota opikseen.

 

["vieras"]

miehelläsi taitaa olla kova tarve täyttää "aukkoa" sisällään. eli turhalla syömisellä, pelaamisella ja muulla huonolla käytöksellä. kannattaisi hänen kanssaan asioista ihan puhua ja selvittää, mikä mättää. ennen kun tosiaan alkaa menemään hurjaa vauhtia sitä ala mäkeä. itsekkään et voi olla onnellinen, jos jatkuvasti joudut toisen perään katsomaan ja ressaamaan.
voimia sinne!

 

[Lörppö]

Mun mies aiheuttaa mulle koko ajan harmaita hiuksia, nyt varsinkin kun on kaksi lasta. Ensin hän onnistui järjestämään netissä jonkun flirttisuhteen yhteen vanhaan kaveriinsa, kun jäi tuosta kiinni katui ja sanoi olevansa tyhmä jne...
Tuon jälkeen kaikki meni taas vähän aikaa hyvin, kunnes ukko pelasi nettipeleihin meidän 2kk vuokrat, sai hoidettua tuon asian... Ja kyllä meni niin stressaamiseksi ja riitelyksi koko tammikuu tuon vuokrajutun paljastutta...
Nyt ihan pikku juttu taas tapahtui tänään, joka sai mun hälytyskellot soimaan. Miehelle on kertynyt ylipainoa aika paljon meidän yhdessä olon aikana... Niin tänään meidän vauva löysi tyhjän leivoslaatikon kaapista Ja muistan että mies toi noita leivoksia kaupasta kahvin kanssa jääkaappiin, mutta ne hävisi sieltä enkä muistanut koko leivoksia kuin vasta nyt. Laatikossa oli siis kaksi leivosta, minulle ja miehelle. Niin mies olikin sitten "salaa" syönyt molemmat ja tunkenut kaappiin kuoret piiloon etten huomaa!! Mulle on yksi paskanhailee saanko jonkun leivoksen, mutta menee jo hieman överiksi että jos ei muuta keksi niin pitää syödä toisen leivos salaa?! Ja nykyään en voi tuoda kaupasta lapsillekaan mitään "säästöön", kun ukko mättää ne yöllä omaan suuhunsa! Aamulla kun olen antamassa lapselle jotain herkkua kaapista, niin ei näy herkkua enää missään! Että voi luoja... ei voi edes lapselle tarkoitettua suffelia säästää kaappiin

Mulla menee hermo, en jaksa murehtia ja stressata kokoajan aikuisen ihmisen takia jonka kanssa pitäisi elää! Nyt oonkin huolesta soikeena, että mihin tuo salasyöminenkin johtaa, siihenkö ettei se kohta jaksa liikkua tai tehdä mitään

Masennustestejä on ukko tehnyt, mutta niiden mukaan ei ole ainakaan masentunut... Ja on työtön, että ehkä liikaa "vapaa aikaakin".

Antakaa jotain neuvoa miten jatkan ja jaksan tästä eteenpäin. Puhumisella ei ilmiesesti ole mieheen mitään vaikutusta...

Voin sanua kokemuksesta, että teillä vallitsee niin suuri luottamuspula, jotta suhde on tuomittu epäonnistumaan, toimin ammattini puolesta näitten asioiden kanssa.
Ero lienee järkevin vaihto ehto, pohdi asiaa mielessäsi millaista älämäsi voi parhaimmillaan olla, ja onko se sitä nyt.

 

[Perustollo]

Peliriippuvaisilla tapaa olla monesti myös patologisen valehtelijan oireita. Se menee monesti myös niin pitkälle, että joka asiasta on pakko valehdelle, ei osaa enää puhua totta. Voi jopa sanoa, että en käynyt äsken keittiössä vaikka juuri tuli sieltä.

Ainakin ihan ekana sanot ukolle, että hankkii apua tuohon pelaamiseen. Ennen kuin pelaa kodin ja kaiken. Monissa kaupungeissa toimii GA-ryhmiä (nimettömät pelurit), löytyy myös netistä.
Pelaamisesta irti pääseminen on vaan ihan helvetin pitkä prosessi, mutta kun se alkaa helpottaa niin helpottaa myös valehtelu jne. Miehen pitäs vaan ihan ekana tunnustaa itselleen, että hällä on ongelma.