Mä en jaksa mun vanhempia. Mitä mä teen? :'(

[Phoebsi]

Tai no, enhän mä mitään voi tehdä. Ne on eronneet 12 vuotta sitten, eikä isä vieläkään halua nähdä äitiä. Eivät voi olla samassa huoneessa, samassa tilassa. Minkä minä sille voin, en mitään.

En vaan tiedä, miten lapsen ristiäiset.
Tai meidän häät?

Eikö mun vanhemmat tule sinne ollenkaan? Huoh, sitten kun lapsi syntyy, meitä on kaksi "kärsimässä" tästä tilanteesta, mutta sekään ei herätä heitä. Itsekkäitä ovat.


:'(

 

[Kerro mulle heti kaikki]

Omapahan on menetyksensä, en ymmärrä tuollaista että vedetään muutkin mukaan samaan paskaan :kieh:
Koita kestää!! :hug:

 

[Phoebsi]

 

[Markiisi musculocutaneus]

:hug: :hug: :hug:

 

[Kerttu-Kyllikki]

Mä ymmärrän. Äidin puolelta ei mtn ongelmaa, mut se isä... Kutsun aina senkin kaikkiin juhliin, mut ei se ikinä tuu. Tai tulee, mut eri aikaan ku muut.

 

[Phoebsi]

Tänään isä ei voinut tulla mummin haudalle, koska äiti oli sattunut siihen samaan aikaan |O

 

[Vattihattu]

Vaikka harmittaakin, niin ethän sä sille mitään voi, ettei aikuiset ihmiset käyttäydy.....laitat kutsun esim ristiäisiin ja häihin molemmille ja se, kelle sinä oot omaa ylpeyttä tärkeämpi, tulee varmasti paikalle!

 

[Timppa]

Minun vanhemmilla meni liki 25 vuotta ennen kuin pystyivät olemaan saman katon alla. Ei ei kannata hätäillä vielä.

 

[pinsku]

On sitten tyttö tullut vanhempiinsa, yhtä itsekäs.

 

[Phoebsi]

Vaikka harmittaakin, niin ethän sä sille mitään voi, ettei aikuiset ihmiset käyttäydy.....laitat kutsun esim ristiäisiin ja häihin molemmille ja se, kelle sinä oot omaa ylpeyttä tärkeämpi, tulee varmasti paikalle!

Niin mä aion tehdäkin. Mä en enää jaksa kuunnella ensin toista ja sitten toista. Mä sanon, että puhukoot keskenään, mun täytyy jaksaa omassa elämässä ja se on välillä rankkaa ilman niitäkin.

 

[Phoebsi]

Minun vanhemmilla meni liki 25 vuotta ennen kuin pystyivät olemaan saman katon alla. Ei ei kannata hätäillä vielä.

Ja hassua, että musta tuntuu pahalta niiden puolesta. Mä tavallaan säälin niitä molempia, eikä säälin tunne ole kiva tunne.

 

[LLL]

Kutsut heidät and that's it.
Tulevat, tai ei tule
Kauhean helposti ei tuonikäiset uskalla alkaa papin nähden tapella.
Ja jos alkavat tappeleen, nii heitä ulos

Tai toinen ehdotus, ei kutsua kummallekkaan.
Älä tee itselles ongelmaa. Ihmisen täytyy saada elää, ilman että miettii, kuin joku voi loukkaantua.
Kunhan loukkaus ei ole tahallista

 

[anna olla]

älä mieti turhaa miten juhlat voi järjestää että molemmat saa nauttia,minulla on vanhemmat olleen erossa reilun 16v ja on ollut ristiäsiä no jos toinen ilmoittaa tulevansa niin toinen ei tule
no en jaksa enään stressata,omapahan on menetyksensä.
Meidän häät,niin ne oli laitettava istumaan molemmat täysin eri puolille juhlasalia,ja eivät suostuneet josko olisi vanhemmatkin kätelleet juhlavieraat sisään eli me vain otimme vieraat,
no miehen suku halusi ottaa perinne kuvia joissa on myös minun isä ja äiti no äiti tuli kuvaan mutta isäni juoksi juhlatilasta ulos
(tosin äitini haukkui siinä kovaan äänneen arkajalaksi ja isän uusi vaimo suuttui kun ei saanut mukaan tunkea kuvaan nokaansa)
Eli olen huomannut että mitä turhaa stressaamaan

 

[Kerttu-Kyllikki]

On sitten tyttö tullut vanhempiinsa, yhtä itsekäs.

Olipas typerä kommentti. Aikuinenkin on aina omien vanhempiensa lapsi, ja on ihan oikeutettu tuntemaan pahaa mieltä moisesta tilanteesta.

 

[Phoebsi]

On sitten tyttö tullut vanhempiinsa, yhtä itsekäs.

Joo jee jee.

 

[Timppa]

Minun vanhemmilla meni liki 25 vuotta ennen kuin pystyivät olemaan saman katon alla. Ei ei kannata hätäillä vielä.

Ja hassua, että musta tuntuu pahalta niiden puolesta. Mä tavallaan säälin niitä molempia, eikä säälin tunne ole kiva tunne.

Minä niille kerran sanoinkin (kun olivat kerrankin samassa paikassa) : on se kumma että olette mahtuneet samaan sänkyynkin siksi aikaa että olette minut saaneet aikaiseksi mutta nyt ei pystyisi olemaan edes samassa talossa! Oli vähän vaivautuneita ilmeitä...

 

[Phoebsi]

Minun vanhemmilla meni liki 25 vuotta ennen kuin pystyivät olemaan saman katon alla. Ei ei kannata hätäillä vielä.

Ja hassua, että musta tuntuu pahalta niiden puolesta. Mä tavallaan säälin niitä molempia, eikä säälin tunne ole kiva tunne.

Minä niille kerran sanoinkin (kun olivat kerrankin samassa paikassa) : on se kumma että olette mahtuneet samaan sänkyynkin siksi aikaa että olette minut saaneet aikaiseksi mutta nyt ei pystyisi olemaan edes samassa talossa! Oli vähän vaivautuneita ilmeitä...

 

[Huuhkajatar]

Ikävä tilanne :/ Minä ja exä erottiin tosi riitaisasti 1994, mutta kaikki juhlat ollaan vedetty tyylillä läpi. Ja lapset ovat halunneet viettää kaikki juhlansa mun luona, exä on joutunut tulemaan minun kotiini ja minun on pitänyt sietää hänen sukunsa.

Ottaisin sinuna asian esille ja kertoisin että heidän käytöksensä ei sovi, lapsi on yhteinen; juhlat ovat yhteiset. Kyllä aikuinen ihminen sen tunnin-kaksi pärjää saman katon alla, eihän heidän tarvi istua sylikkäin, ei edes vierekkäin.

 

[Katherine Wheel]

Kutsut molemmat, ja jos eivät voi tulla kun se toinenkin on siellä, niin se on heidän häpeänsä. Älä ota ittees, käyttäytyvät kuin mitkäkäin kakarat.

 

[airiin]

jos todella tahdot, että he kumpikin ovat läsnä häissäsi, niin sinä voit ilmoittaa heille, että tämä on sinun tahtosi ja sinä olet heidän lapsensa ja parempi ois heidän totella. jos jompi kumpi ei sitten tule, vaikka sinun tahtosi on tiedossa, niin sitten ei voi mitään. ole sinä aikuinen, näytä heille esimerkkiä, kun eivät itse osaa kerran käyttäytyä.