Mä en ihan oikeesti enää kestä tota ipanaa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

...

Vieras
kohta 3v ja NIIIIIN järkyttävä uhmaikä. kaikesta huuto ja parku, nyt oppinut jostain SYLKEMÄÄN muita päin kun asiat ei miellytä (ja tuota ei ole todellakaan oppinut isältään tai minulta), kiusaa pikkusiskoaan, repii verhot alas ikkunoista, jne jne. lista on loputon. huomiota yritetty(siis positiivista) antaa enemmän, ulkoiltu enemmän, lahjottu, pistetty jäähylle, lelut otettu pois määräajaksi ja kaikkea, mutta mikään ei auta. en nyt viitsisi alkaa tukkapöllyjäkään antamaan mutta kohta loppuu vaihtoehdot ja HERMOT! sanokaa pliis että tää menee pian ohi. pari kertaa viikon sisään tuo muksu on jo saanut mut itkemään kun on suoraan sanottuna niin kamala!!
 
Ekaksi, unoha ne tuukapöllyt vaikka kuin olisit ite poikki.
Pidä kiellot mitä asetat
rajat tiukiksi, ja niistä ei löysitä
ilkeilystä arestia ja mukavan asian menetys

aikaa ja syliä lapselle
 
Ekaks miettisin et saako riittävästi huomiota ja minkälaista huomiota,kannattaa kannustaa enemmän ja kehua asioita mitä lapsi tekee oikein,meillä laitan 2v tytön sänkyyn rauhoittumaan kun tulee kamala itku kohtaus ja sit se tulee itse sieltä kun on rauhoittunut ja yks paras keino on olla huomioimatta lasta kun tulee kamala raivari,koska lapsi hakee vaan huomiota käytöksellään niin parasta siihen on just se ettei ota lapseen kontaktia ja lähtee vaikka toiseen huoneeseen,eikä missään nimessä kannata huutaa lapsen kanssa kilpaa vaan on mahdollisimman rauhallinen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pelkkää uhmaikääkö?:
Ihan ekaks kattosin kyl peiliin... ... ...

Kato kuule ite, jos sulla ei ole mitään lohdullista sanomista tähän, niin älä kommaa ollenkaan. ihanaa myötätuntoa sulla :.... toivon että oppisit jostain inhimillisyyttä!!!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja marika:
Ekaks miettisin et saako riittävästi huomiota ja minkälaista huomiota,kannattaa kannustaa enemmän ja kehua asioita mitä lapsi tekee oikein,meillä laitan 2v tytön sänkyyn rauhoittumaan kun tulee kamala itku kohtaus ja sit se tulee itse sieltä kun on rauhoittunut ja yks paras keino on olla huomioimatta lasta kun tulee kamala raivari,koska lapsi hakee vaan huomiota käytöksellään niin parasta siihen on just se ettei ota lapseen kontaktia ja lähtee vaikka toiseen huoneeseen,eikä missään nimessä kannata huutaa lapsen kanssa kilpaa vaan on mahdollisimman rauhallinen!

yritetty on. lisätä positiivista huomiota ja vähentää negatiivista, jättää raivarit huomiotta yms. mutta vaikea se enää on olla huomaamatta kun sitten alkaa hakkaamaan pienempää sisarusta ja sitä en voi sallia.

nytkin oli kuukauden kiukuttelun jälkeen pari päivää ihan oma kiltti itsensä, teki niinkuin pyysin ja leikki siskon kanssa nätisti mutta eilen se taas jatkui. tuon huomionhaun olen itse huomannut siitä että tulee heti pyytämään jotain tai kiukuttelemaan viereen jos olen pienemmän lapsen kanssa. mutta en todellakaan ala jättämään tätä pientä huomiotta vaan sen takia että isompi ei tykkää kun niin teen.

yrittänyt olen myös keksiä kivaa tekemistä esim. leipomista tai askartelua, koittanut että annan jäätelöä ja luetaan kahdestaan kirjaa mutta mitä enemmän lapsi saa jotain kivaa, sitä pahemmaksi tuo käytös muuttuu.

ja kun juuri yksi kaunis päivä mietinkin sitä että kun yleensä sanotaan että joku ei jaksa useamman lapsen kanssa mutta ongelma ei ole siinä lapsien määrässä vaan siinä että tämä yksi sattuu olemaan niin tosi hankala luonne.

ehkäpä äitini oli oikeassa kun sanoi että olen ihan paska äiti. pitäisi varmaan antaa muksut vaan johonkin sossuntantalle sijoitettaviksi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja pelkkää uhmaikääkö?:
Ihan ekaks kattosin kyl peiliin... ... ...

meinasikin kirjoittaa jo tuohon ekaan viestiin että tällaisten vastausten antajat voivat painua vittuun ja pitää sen mielipiteen ihan omanaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja pelkkää uhmaikääkö?:
Ihan ekaks kattosin kyl peiliin... ... ...

meinasikin kirjoittaa jo tuohon ekaan viestiin että tällaisten vastausten antajat voivat painua vittuun ja pitää sen mielipiteen ihan omanaan!

Ja sieltähän se koira älähti, johon kalikka kalahti. Ei se ole peilin vika jos naama on vino ja sanansaattajaakin on turha ampua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja pelkkää uhmaikääkö?:
Ihan ekaks kattosin kyl peiliin... ... ...

meinasikin kirjoittaa jo tuohon ekaan viestiin että tällaisten vastausten antajat voivat painua vittuun ja pitää sen mielipiteen ihan omanaan!

Ja sieltähän se koira älähti, johon kalikka kalahti. Ei se ole peilin vika jos naama on vino ja sanansaattajaakin on turha ampua.

no kerro nyt mullekin mitä olen tehnyt tuon kasvatuksessa väärin??? suurin virheeni taitaa olla toisen lapsen hankkiminen kun on niin mustasukkainen siitä. lapsi saa tosi paljon huomiota sekä minulta että isältään mutta silti ei ole ikinä tyytyväinen. jos sä olet niin helvetin täydellinen niin kerro millä saan ton uhmaiän pois????
 
Sellaista se on, lasten kanssa. Aika rankkaa toisinaan. Ehkä sulla on ollut liian ruusunpunaiset unelmat, että se lapsi on koristenukke, jota vaan puet kauniisti ja esittelet muotirattaissa.

Määrätietoisella kasvatuksella voit auttaa asiaa, mutta se ei onnistu, jos on äiti kuin perseeseen ammuttu karhu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sellaista se on, lasten kanssa. Aika rankkaa toisinaan. Ehkä sulla on ollut liian ruusunpunaiset unelmat, että se lapsi on koristenukke, jota vaan puet kauniisti ja esittelet muotirattaissa.

Määrätietoisella kasvatuksella voit auttaa asiaa, mutta se ei onnistu, jos on äiti kuin perseeseen ammuttu karhu.

en voi muuta kuin nauraa. en todellakaan ole hankkinut lasta miksikään nukeksi(tuskin kukaan niin tekee?) ja mitkä ihmeet on MUOTIRATTAAT??? onko sellaisia muka olemassa? ei varmaan ainakaan nuo kirppikseltä ostetut rattaat, jotka meillä seisoo eteisessä`, ole sellaiset??

olen aina ollut määrätietoinen mutta joustava äiti, perseeseen ammuttu karhu musta on tullut n. 2 viikkoa sitten kun joudun joka päivä katsomaan miten lapsi hakkaa tai yrittää hakata pientä vauvaa. olisiko se asia kuitenkin niin että lapseni on tempperamentiltaan pikkaisen vaativampi kuin se nössö mitä sinä kasvatat??? taidat vaan kuulua niihin ihmisiin jotka kuvittelevat että kaikki lapset ovat samasta muotista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sellaista se on, lasten kanssa. Aika rankkaa toisinaan. Ehkä sulla on ollut liian ruusunpunaiset unelmat, että se lapsi on koristenukke, jota vaan puet kauniisti ja esittelet muotirattaissa.

Määrätietoisella kasvatuksella voit auttaa asiaa, mutta se ei onnistu, jos on äiti kuin perseeseen ammuttu karhu.

en voi muuta kuin nauraa. en todellakaan ole hankkinut lasta miksikään nukeksi(tuskin kukaan niin tekee?) ja mitkä ihmeet on MUOTIRATTAAT??? onko sellaisia muka olemassa? ei varmaan ainakaan nuo kirppikseltä ostetut rattaat, jotka meillä seisoo eteisessä`, ole sellaiset??

olen aina ollut määrätietoinen mutta joustava äiti, perseeseen ammuttu karhu musta on tullut n. 2 viikkoa sitten kun joudun joka päivä katsomaan miten lapsi hakkaa tai yrittää hakata pientä vauvaa. olisiko se asia kuitenkin niin että lapseni on tempperamentiltaan pikkaisen vaativampi kuin se nössö mitä sinä kasvatat??? taidat vaan kuulua niihin ihmisiin jotka kuvittelevat että kaikki lapset ovat samasta muotista.

Äläpä sitten enää tehtaile vauvoja. Jos se lapsen isä hoitais vähän enemmän niin leluihinsa kyllästynyt äitee pääsisi ulos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sellaista se on, lasten kanssa. Aika rankkaa toisinaan. Ehkä sulla on ollut liian ruusunpunaiset unelmat, että se lapsi on koristenukke, jota vaan puet kauniisti ja esittelet muotirattaissa.

Määrätietoisella kasvatuksella voit auttaa asiaa, mutta se ei onnistu, jos on äiti kuin perseeseen ammuttu karhu.

en voi muuta kuin nauraa. en todellakaan ole hankkinut lasta miksikään nukeksi(tuskin kukaan niin tekee?) ja mitkä ihmeet on MUOTIRATTAAT??? onko sellaisia muka olemassa? ei varmaan ainakaan nuo kirppikseltä ostetut rattaat, jotka meillä seisoo eteisessä`, ole sellaiset??

olen aina ollut määrätietoinen mutta joustava äiti, perseeseen ammuttu karhu musta on tullut n. 2 viikkoa sitten kun joudun joka päivä katsomaan miten lapsi hakkaa tai yrittää hakata pientä vauvaa. olisiko se asia kuitenkin niin että lapseni on tempperamentiltaan pikkaisen vaativampi kuin se nössö mitä sinä kasvatat??? taidat vaan kuulua niihin ihmisiin jotka kuvittelevat että kaikki lapset ovat samasta muotista.

Äläpä sitten enää tehtaile vauvoja. Jos se lapsen isä hoitais vähän enemmän niin leluihinsa kyllästynyt äitee pääsisi ulos.

joopajoo. opettele sinä kuule empatian jalotaito + sisälukutaitoa. voisi olla tarpeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
kohta 3v ja NIIIIIN järkyttävä uhmaikä. kaikesta huuto ja parku, nyt oppinut jostain SYLKEMÄÄN muita päin kun asiat ei miellytä (ja tuota ei ole todellakaan oppinut isältään tai minulta), kiusaa pikkusiskoaan, repii verhot alas ikkunoista, jne jne. lista on loputon. huomiota yritetty(siis positiivista) antaa enemmän, ulkoiltu enemmän, lahjottu, pistetty jäähylle, lelut otettu pois määräajaksi ja kaikkea, mutta mikään ei auta. en nyt viitsisi alkaa tukkapöllyjäkään antamaan mutta kohta loppuu vaihtoehdot ja HERMOT! sanokaa pliis että tää menee pian ohi. pari kertaa viikon sisään tuo muksu on jo saanut mut itkemään kun on suoraan sanottuna niin kamala!!

meillä oli aikalailla samanmoista menoa, kun vauva tuli taloon (paitsi sylkeminen) .

Laitoin hänet osa-aikaiseksi päiväkotiin, jolloin elämä parani kaikilla huomattavasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
kohta 3v ja NIIIIIN järkyttävä uhmaikä. kaikesta huuto ja parku, nyt oppinut jostain SYLKEMÄÄN muita päin kun asiat ei miellytä (ja tuota ei ole todellakaan oppinut isältään tai minulta), kiusaa pikkusiskoaan, repii verhot alas ikkunoista, jne jne. lista on loputon. huomiota yritetty(siis positiivista) antaa enemmän, ulkoiltu enemmän, lahjottu, pistetty jäähylle, lelut otettu pois määräajaksi ja kaikkea, mutta mikään ei auta. en nyt viitsisi alkaa tukkapöllyjäkään antamaan mutta kohta loppuu vaihtoehdot ja HERMOT! sanokaa pliis että tää menee pian ohi. pari kertaa viikon sisään tuo muksu on jo saanut mut itkemään kun on suoraan sanottuna niin kamala!!

meillä oli aikalailla samanmoista menoa, kun vauva tuli taloon (paitsi sylkeminen) .

Laitoin hänet osa-aikaiseksi päiväkotiin, jolloin elämä parani kaikilla huomattavasti.
taitaa olla parempi tehdä niin. saa vähän energiaa purettua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin että miksikäs se isä ei voi hoitaa lasta?

koska se käy töissä. onko kotiäiti vieras käsite? entä äitiysloma? mä en jaksa edes vastata enää sulle. olet selvästi niitä ihmisiä joka nauraa selän takana kun kaveri kertoo sairastuneensa syöpään. nautit muiden epäonnesta ja siitä, että muilla on vaikeaa ja yrität nostattaa omaa heikkoa itsetuntoasi sillä että haukut muita heikolla hetkellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin että miksikäs se isä ei voi hoitaa lasta?

koska se käy töissä. onko kotiäiti vieras käsite? entä äitiysloma? mä en jaksa edes vastata enää sulle. olet selvästi niitä ihmisiä joka nauraa selän takana kun kaveri kertoo sairastuneensa syöpään. nautit muiden epäonnesta ja siitä, että muilla on vaikeaa ja yrität nostattaa omaa heikkoa itsetuntoasi sillä että haukut muita heikolla hetkellä.

Ei kai se illat ja viikonloputkin ole siellä töissä.
 
Eli sulla on kolme lasta,pienin vauva.
Tä keskimmäinen luultavasti reagoi vauvaan nyt tällä oirehdinnalla.
Ootko muistanut päivittäin sanoa että rakastat häntä oikein tosi paljon ja ettei vauva muuta mitään,paitsi sen ettei äidillä ole aina aikaa.

3 vee on iso ja pieni yhtäaikaa.
Mutta pieni kuitenkin.
Ota aikaa ja tee jotain hänen kanssa kaksin ja korosta kuinka kivaa on tehdä kaksin asioita.
Ja jos päivällä joudut imettämään tms niin juttele hälle,lue vaikka samalla kirjaa tms.
Pyydää auttamaan vauvan hoidossa,vauva kun ei osaa ja HÄN osaa.

jaksamisia.
 
Eli sulla on kolme lasta,pienin vauva.
Tä keskimmäinen luultavasti reagoi vauvaan nyt tällä oirehdinnalla.
Ootko muistanut päivittäin sanoa että rakastat häntä oikein tosi paljon ja ettei vauva muuta mitään,paitsi sen ettei äidillä ole aina aikaa.

3 vee on iso ja pieni yhtäaikaa.
Mutta pieni kuitenkin.
Ota aikaa ja tee jotain hänen kanssa kaksin ja korosta kuinka kivaa on tehdä kaksin asioita.
Ja jos päivällä joudut imettämään tms niin juttele hälle,lue vaikka samalla kirjaa tms.
Pyydää auttamaan vauvan hoidossa,vauva kun ei osaa ja HÄN osaa.

jaksamisia.
 
Ymmärrän sua, koska samassa tilanteessa olen. Esikoinen on todella tempperamenttinen ja uhmaikäinen 2v6kk ja pienempi 2kk. Tosin meillä vauva saa olla rauhassa, purkaa lähinnä minuun häiriökäytöksensä. Ja joo, mun äitini on ollut aika silmät pyöreenä, kun eka epäili mun taitojani ja sit esikoinen antoi mummillekin osan kiukusta ja oli aika ihmeissään. Pointtini kait on se, et koita vaan kestää, ei nää kommentoijat osaa kuvitella miten erilaisia lapset on, niiden omat ( jos niitä edes on ) voi olla sellasia yli-kilttejä tai ujoja tapauksia, eikä ne osaa kuvitella miten hankala voi olla uhmis.
 

Similar threads

Yhteistyössä