Olen kinannut erään miehen kanssa joka on menossa naimisiin nyt toisen kerran, edellisestä hänellä on lapsia. Hänellä on kyllä jo testamentti tämän nykyisen avokkinsa hyväksi, jotta tämä saa puolet omaisuudesta.
Mutta mies väittää että siitä testamentista huolimatta uusi vaimo saisi kuitenkin puolet. Vetoaa avio-oikeuteen.
Rihtniemi law:
* TIESITKÖ TÄMÄN AVIO-OIKEUDESTA *
”Avioliiton solmiminen tuo mukanaan tiettyjä oikeuksia, joista tärkein varmastikin on avio-oikeus. Avioliittolain mukaan kummallakin puolisoista on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Tämä oikeus syntyy automaattisesti ja on voimassa koko avioliiton ajan, ellei sitä erikseen ole jollain tavoin suljettu pois. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Avio-oikeus on varsin vanhaa perua ajalta, jolloin omaisuus oli (yleensä) vain miehen nimissä ja talot ja maat periytyivät pojille. Tällöin oli tarve turvata myös ei-omistavan puolison oikeudet ja asema avioliiton päättyessä. Avio-oikeussäännöstöä ei ole muutettu, vaikka nykyisin omistaminen jakaantuukin tasapuolisesti miesten ja naisten kesken eikä sukupuoli enää omistamiseen vaikuta.
On tärkeää huomioida, että avio-oikeus ei kuitenkaan varsinaisesti merkitse mitään vielä avioliiton aikana. Omaisuus ei siis muutu yhteiseksi vain sillä, että mennään naimisiin. Nimiperiaatteen mukaisesti kumpikin pitää nimissään olevan omaisuuden ja tietyin poikkeuksin saa siitä vapaasti myös avioliiton aikana määrätä – myydä, vaihtaa tai lahjoittaa. Molemmat puolisot vastaavat myös omista veloistaan. Avio-oikeus saa siis merkityksensä vasta, kun avioliitto päättyy joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.”
Tuon ylläolevan kumoaa se, että miehellä on rintaperillisiä. Siitä ei yllä ole mainintaa. Kuten alla kerrotaan, sillä on suuri merkitys.
IS: Leski ei välttämättä peri – juristi kertoo yleisistä väärinkäsityksistä, joita perintöön liittyy.
Oletus siitä, että aviopuoliso perii menehtyneen puolison omaisuutta automaattisesti on yleinen, mutta väärä.
Yksi väärinkäsitys on, että leski perii puolisonsa omaisuutta automaattisesti. Jos kuolleella puolisolla on rintaperillisiä, leski ei peri mitään, ellei hänen hyväkseen ole tehty testamenttia.
Lain mukaan leski perii puolisonsa vain, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia. Leskellä tarkoitetaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ollutta henkilöä.
Toinen väärinkäsitys on, että avio-oikeuden perusteella maksettava tasinko toisi leskelle automaattisesti taloudellista turvaa.
Tasingolla tarkoitetaan omaisuuserää tai rahasummaa, jonka avioliiton varakkaampi puoliso suorittaa vähävaraisemmalle puolisolle avioliiton päättyessä. Näin kumpikin puoliso saa yhtä paljon omaisuutta. Puolison kuoleman jälkeen tasingon määrä selviää osituksessa perunkirjoituksen jälkeen.
www.is.fi
