Luulin että olen ainoa joka puhuu vauvalle tähän tyyliin:

Mä teen töitä lasten kanssa, mutta mulla ei ole omia, enkä ikinä ole oppinut lasten kanssa käyttämään itsestäni kolmatta persoonaa. Se kuulostaa kummalta! Mä sanon aina vaan että "Anna mä autan" tai "Mä laitan tämän tänne". Jotkut "lapselliset" työkaverit kyllä käyttää töissäkin itsestään kolmatta persoonaa lapsia puhutellessaan, "Sirpa laittaa nyt tämän tänne".

 

Kyllä mä ainakin puhun...

 

Ehkä se on siitä että vauva sitten oppii nopeammin sanomaan "äiti" ja yhdistämään että äiti on se "äiti" josta äiti puhuu. Pitää vaan yrittää ajoissa alkaa puhumaan "normaalisti".

Puhutteko lapsille puhekielellä vai kirjakielellä? Moni tuttu puhuu kirjakielellä ja lapset kuulostaa pikkuvanhoilta.

En puhu kirjakieltä vaan tätä ihan omaa murrettani ja lapsetkin puhuu aika vahvasti sitä, koska ovat eniten minun kanssani eikä miehellä olekaan sellaista selvää murretta tunnistettavissa kuin minulla. Mies välillä meinaa repiä peliverkkarinsa, kun lapset oikein kunnolla vääntää samalla tavalla kuinminä. Mulla siis puheessa joko ihan liikaa konsonantteja tai sitten vähennän niitä siellä missä niitä pitäisi olla.

Suorastaa kauhunhetki miehellä oli kun 7v poikamme luuli, että Siwan perusmuoto on Siwwa". Johtui siitä, että minä sanon aina meneväni "siwwaan". Poika oletti, että kaupan nimi on Siwwa. Ja tämä kun selkisi miehelle ja joutui siitä vielä kinaamaan pojan kanssa niin meinasi hulluksi tulla.

 

[QUOTE="kolmen äiti";25070548]En puhu kirjakieltä vaan tätä ihan omaa murrettani ja lapsetkin puhuu aika vahvasti sitä, koska ovat eniten minun kanssani eikä miehellä olekaan sellaista selvää murretta tunnistettavissa kuin minulla. Mies välillä meinaa repiä peliverkkarinsa, kun lapset oikein kunnolla vääntää samalla tavalla kuinminä. Mulla siis puheessa joko ihan liikaa konsonantteja tai sitten vähennän niitä siellä missä niitä pitäisi olla.

Suorastaa kauhunhetki miehellä oli kun 7v poikamme luuli, että Siwan perusmuoto on Siwwa". Johtui siitä, että minä sanon aina meneväni "siwwaan". Poika oletti, että kaupan nimi on Siwwa. Ja tämä kun selkisi miehelle ja joutui siitä vielä kinaamaan pojan kanssa niin meinasi hulluksi tulla. [/QUOTE]


Meidän tyttö ei vielä puhu, mutta varmaan tulee meillekin vastaavia tilanteita, kun minä puhun puhekieltä, en mitään murretta, ja mies viäntää savvoo. Meillä on usein miehen kanssa kiistaa sanoista.

 

no tohon tapaan mä ainakin olen omilleni jutellut. ja nyt juttelen tuohon tapaan lapsenlapsille, tosin nyt puhun näin että mummo menee nyt sinne ja mummo vaihtaa sinulle nyt vaipan ja lähdetkö mummon kanssa kauppaan jne.

 

Omille puhuin aina, että äiti sitä ja äiti tätä.
Nyt kun hoidan muiden lapsia niin sitten on Satutar sitä ja tätä.

Mukava huomata, että joku muukin on hyssytelly kärryjä, mä joskus hyssyttelen jonkun kaverin tyhjiä ratttaita - hieman jäänyt päälle tuo hyssyttäminen, nuorin täyttää kuitenkin tänä vuonna 8v.

Ja huomaan puhuvani välillä kanille, että " eikö sulle oo kukaan antanut ruokaa, no,ÄITI antaa sulle nyt jyviä. Ottaisitko jotain muuta? Haetaanko porkkana?" Tiedän, tosi fiksua...:xmas:

 

tosta tuli muuten mieleen, että kun tuon tyylinen puhumisen todellakin pitäs tulla luonnostaan, niin pitääkö huolestua jos huomaa hyssyttävänsä tyhjiä ostoskärryjä ruokakaupassa? :ashamed:

 

Ja huomaan puhuvani välillä kanille, että " eikö sulle oo kukaan antanut ruokaa, no,ÄITI antaa sulle nyt jyviä. Ottaisitko jotain muuta? Haetaanko porkkana?" Tiedän, tosi fiksua...:xmas:

Mäkin höpisen kissoilleni äiti sitä ja äiti tätä