Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Minni 73, post: 19481982, member: 57898"]</p><p>Moikat kaikille. Olen käynyt lukemassa tätä palstaa aika usein ja nyt ajattelin osallistua keskusteluun. Olen aika huono kirjoittamaan, mutta yritetään kuitenkin. </p><p></p><p>Olemme mieheni kanssa käyneet lapsettomuushoidoissa vuodesta 2003. Ihan itsekin hämmästyin, että onko tätä kestänyt niin pitkään. Alussa kokeilimme 3-4 krt inseminaatiota, yhtä monta kertaa koeputkihedelmöitystä, ( En osaa käyttää näitä hienoja termejä ICSI, IVF...) joissa ei päästy kuin kerran siirtoon asti. Ongelmani on endometrioosi, joka estää munasarjojen toimimisen jopa hormonipistosten avusuksella. </p><p>Kerran kokeilimme myös siirtoa luovutetulla alkiolla ja samana syksynä tuli lakimuutos ja meidän sairaalamme joutui tuhoamaan kaikki alkiot ja uusia ei ole saatu. </p><p></p><p>Sitten eräänä elokuun iltana vuonna 2005 putosi pommi saunan lauteilla. Mieheni ilmoitti haluavansa jättää minut, koska minä en voi saada lasta. En olisi koskaan voinut kuvitella, että kaiken kokemamme ja 9 vuoden seurustelun jälkeen kaikki loppuisi näin. Mutta ei auttanut muu, kuin pakata tavarat ja lähteä. Enkä osannut olla miehelleni edes vihainen, kaikihan oli minun syytä...</p><p>Asuin talven omillani, mutta emme päässeet (ex) mieheni kanssa toisistamme irti kuitenkaan. Sitten keväällä 2006 äitienpäivän aattona huomasin olevani RASKAANA. Se oli jotain aivan uskomatonta!Olimme päättäneet palata takaisin yhteen tietämättä vielä tästä raskaudesta. Kävin neuvolassa ja sieltä annettiin vko:n 12 ultra-aika. Juhannusviikolla sitten menin ultraan onneni kukkuloilla, kohta näkisin pikkuiseni 1. kertaa. Mutta ei se mennytkään niin. Olin saanut aikaan vain tuulimunan ja samantien osastolle ja kaavintaan. Kaikki romahti taas kerran. En voinut käsittää miksi minun pitää kaikki tämä käydä läpi. Mielestäni olin saanut kärsiä jo ihan tarpeeksi. Kaavinnan seurauksena sain vielä kohtutulehduksen ja aivan järkyttävät vatsakivut. </p><p></p><p>Vuonna 2008 menimme naimisiin ja päätimme hakea adoptiota. Heti aluksi meille kävi selväksi, että olemme liian vanhoja kotimaiseen adoptioon. Ja samaan aikaan tiedotusvälineet kertoivat, että ulkomailta adoptointi on vaikeutunut entisestään. Virkailijan näkemys asiasta oli se, että lapselle on aina kaikkein huonoin ja viimeisin vaihtoehto se, että hänet adoptoidaan. Siis voitteko kuvitella! Minä en vaan voinut hyväksyä tuollaista periaatetta ihmiseltä, joka hoitaa adoptioasioita. Kaiken kaikkiaan prosessi tuntui niin raskaalta käydä läpi, että katsoimme parhaaksi keskeyttää toisen "istunnon" jälkeen. </p><p></p><p>Sitten aloimme miettiä vielä viimeistä oljenkortta, luovutusmunasoluhoitoa. Hakeuduimme hoitoon AVA:lle, koska siellä oli lyhin jonotusaika. Viime syksynä saimme luovuttajan ja hoidot alkoivat. Saimme vain 2 alkiota, joista toinen siirrettiin. 2 viikon piina päättyi positiivisen testiin. Ajattelin, että pakko sen on nyt onnistua. Olemme kokeneet niin paljon pettymyksiä, että tämä onnistuu kyllä, olin siitä aivan varma. 5. viikolla alkoi vuoto ja keskenmeno. Ja taas tuskallinen kohtutulehdus. </p><p></p><p>3 viikkoa sitten siirrettiin toinen alkio pakkasesta. Toiveet olivat taasen korkealla. Tällä kertaa alkio ei kiinnittynyt ollenkaan. Sunnuntaina alkoi vuoto ja järkyttävät vatsakivut.</p><p></p><p>Viime yönä valvoessani kysyin mieheltäni, mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tällaista. Eikö yhtään vähempi riittäisi! Olen niin syvällä pahassa olossani, että en oikein osaa edes puhua tästä kenellekään. Eräs hyvä ystäväni tietää tilanteemme viime syksyyn asti, mutta nyt en tunne voivani puhua edes hänelle, koska hän odottaa juuri toista lastaan. Tuntuisi väärältä purkaa pahaa oloa nyt hänelle. 2 muutakin hyvää ystävääni on raskaana ja yksi tyäkaveri. Sekin lisää vielä syyllisyyttä, kun en osaa olla iloinen heidän odotuksestaan. </p><p></p><p>Onnea teille kaikille hoitoihin/ odotukseen ja missä vaiheessa kukakin on</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Minni 73, post: 19481982, member: 57898"] Moikat kaikille. Olen käynyt lukemassa tätä palstaa aika usein ja nyt ajattelin osallistua keskusteluun. Olen aika huono kirjoittamaan, mutta yritetään kuitenkin. Olemme mieheni kanssa käyneet lapsettomuushoidoissa vuodesta 2003. Ihan itsekin hämmästyin, että onko tätä kestänyt niin pitkään. Alussa kokeilimme 3-4 krt inseminaatiota, yhtä monta kertaa koeputkihedelmöitystä, ( En osaa käyttää näitä hienoja termejä ICSI, IVF...) joissa ei päästy kuin kerran siirtoon asti. Ongelmani on endometrioosi, joka estää munasarjojen toimimisen jopa hormonipistosten avusuksella. Kerran kokeilimme myös siirtoa luovutetulla alkiolla ja samana syksynä tuli lakimuutos ja meidän sairaalamme joutui tuhoamaan kaikki alkiot ja uusia ei ole saatu. Sitten eräänä elokuun iltana vuonna 2005 putosi pommi saunan lauteilla. Mieheni ilmoitti haluavansa jättää minut, koska minä en voi saada lasta. En olisi koskaan voinut kuvitella, että kaiken kokemamme ja 9 vuoden seurustelun jälkeen kaikki loppuisi näin. Mutta ei auttanut muu, kuin pakata tavarat ja lähteä. Enkä osannut olla miehelleni edes vihainen, kaikihan oli minun syytä... Asuin talven omillani, mutta emme päässeet (ex) mieheni kanssa toisistamme irti kuitenkaan. Sitten keväällä 2006 äitienpäivän aattona huomasin olevani RASKAANA. Se oli jotain aivan uskomatonta!Olimme päättäneet palata takaisin yhteen tietämättä vielä tästä raskaudesta. Kävin neuvolassa ja sieltä annettiin vko:n 12 ultra-aika. Juhannusviikolla sitten menin ultraan onneni kukkuloilla, kohta näkisin pikkuiseni 1. kertaa. Mutta ei se mennytkään niin. Olin saanut aikaan vain tuulimunan ja samantien osastolle ja kaavintaan. Kaikki romahti taas kerran. En voinut käsittää miksi minun pitää kaikki tämä käydä läpi. Mielestäni olin saanut kärsiä jo ihan tarpeeksi. Kaavinnan seurauksena sain vielä kohtutulehduksen ja aivan järkyttävät vatsakivut. Vuonna 2008 menimme naimisiin ja päätimme hakea adoptiota. Heti aluksi meille kävi selväksi, että olemme liian vanhoja kotimaiseen adoptioon. Ja samaan aikaan tiedotusvälineet kertoivat, että ulkomailta adoptointi on vaikeutunut entisestään. Virkailijan näkemys asiasta oli se, että lapselle on aina kaikkein huonoin ja viimeisin vaihtoehto se, että hänet adoptoidaan. Siis voitteko kuvitella! Minä en vaan voinut hyväksyä tuollaista periaatetta ihmiseltä, joka hoitaa adoptioasioita. Kaiken kaikkiaan prosessi tuntui niin raskaalta käydä läpi, että katsoimme parhaaksi keskeyttää toisen "istunnon" jälkeen. Sitten aloimme miettiä vielä viimeistä oljenkortta, luovutusmunasoluhoitoa. Hakeuduimme hoitoon AVA:lle, koska siellä oli lyhin jonotusaika. Viime syksynä saimme luovuttajan ja hoidot alkoivat. Saimme vain 2 alkiota, joista toinen siirrettiin. 2 viikon piina päättyi positiivisen testiin. Ajattelin, että pakko sen on nyt onnistua. Olemme kokeneet niin paljon pettymyksiä, että tämä onnistuu kyllä, olin siitä aivan varma. 5. viikolla alkoi vuoto ja keskenmeno. Ja taas tuskallinen kohtutulehdus. 3 viikkoa sitten siirrettiin toinen alkio pakkasesta. Toiveet olivat taasen korkealla. Tällä kertaa alkio ei kiinnittynyt ollenkaan. Sunnuntaina alkoi vuoto ja järkyttävät vatsakivut. Viime yönä valvoessani kysyin mieheltäni, mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tällaista. Eikö yhtään vähempi riittäisi! Olen niin syvällä pahassa olossani, että en oikein osaa edes puhua tästä kenellekään. Eräs hyvä ystäväni tietää tilanteemme viime syksyyn asti, mutta nyt en tunne voivani puhua edes hänelle, koska hän odottaa juuri toista lastaan. Tuntuisi väärältä purkaa pahaa oloa nyt hänelle. 2 muutakin hyvää ystävääni on raskaana ja yksi tyäkaveri. Sekin lisää vielä syyllisyyttä, kun en osaa olla iloinen heidän odotuksestaan. Onnea teille kaikille hoitoihin/ odotukseen ja missä vaiheessa kukakin on [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Vesihiisi sihisi hississä"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
”Tekijöitä fanitetaan” – tällainen on ilmiö, jonka poliisi epäilee olevan Oulun puukotuksen taustalla
14 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Jottei totuus unohtuisi: omistetaas tälle tärkeälle kaaviolle ihan oma ketjunsa.
27 min sitten
Echo
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Juhannusautoilu!
58 min sitten
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Minkä takia naapuri pyysi mua lenkille, mutta sitten hänestä ei kuulukkaan?
Tänään 21:55
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Miksi oppositio tappelee rajalakia vastaan paljon voimakkaammin kuin tappeli sosiaaliturvan leikkauksia vastaan???
Tänään 21:50
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Kilttimiehen käly on saapunut 🤩
Tänään 21:28
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Tuottajalle kiitos 2 centtiä
Tänään 21:19
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Jatkosota 2.0
Tänään 21:15
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
On tää aika raskas palsta
Started by Echo
Sunnuntai klo 00:22
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Konflikti rippileiriläisten ja kirkkoherran välillä Merikarvialla: Rippileiri keskeytetty – MT: Leiriltä soitettiin hätäpuhelu
Started by vierailija
Eilen 04:35
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Läheiset polttavat, en pysty menemään sinne
Started by vierailija
Sunnuntai klo 01:53
Luettu: 796
Aihe vapaa
4.
Riitelyketju
Started by Rätti Väsynyt
Sunnuntai klo 14:17
Luettu: 637
Aihe vapaa
5.
Keskustan uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen linjapuhe sulkee pois yhteistyön ääri- ja laitavasemmiston kanssa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 15:19
Luettu: 636
Aihe vapaa
6.
Nyt kokoomus haluaa viedä työläisten sunnuntailisät, eikö mikään riitä?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 14:21
Luettu: 603
Aihe vapaa
7.
Taitaa kilttimiehen tallin työntekijällä vaihtua työpaikka
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:10
Luettu: 543
Aihe vapaa
8.
Onko kotipaikkakunnallasi jokin "nähtävyys"?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 06:52
Luettu: 461
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Ketjujen KETJU 2024 (K24)
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Minkä takia naapuri pyysi mua lenkille, mutta sitten hänestä ei kuulukkaan?
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kuinkahan paljon persujen kannattajissa on uusnatseja?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Juhannusautoilu!
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
5.
Oulun mamut. Lappeenrannassa on LUT yliopisto ja kaupunki on mahtava
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
6.
Tuottajalle kiitos 2 centtiä
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
7.
K/B-komposti
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
8.
”Tekijöitä fanitetaan” – tällainen on ilmiö, jonka poliisi epäilee olevan Oulun puukotuksen taustalla
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu