Pitkästä aikaa täällä.
Esemilia, tuntuu todella pahalta teidän puolesta. Voimia, jaksamista, lämmin halaus!
Mamalle ja
Calciferille tsemppiä ja onnistumista tuleviin hoitoihin!
Mimosa2013 - tällainen blogi ainakin on:
http://sekaisinemmista.blogspot.be/.
Nämä ulkonäköjutut muakin joskus jännittää. Mutta toisaalta -eipä lapset ja vanhemmat aina muutenkaan muistuta toisiaan.
Nyt kesälomalla mun 14 v. tytärpuoli alkoi ruokapöydässä yllättäen tivata, onko hänet adoptoitu, kun hän ei näytä yhtään isältään, äidiltään, siskoltaan eikä keltään sukulaiseltaankaan. Se alkoi vähän vitsinä, mutta lopulta hän aika tunteellisesti vaati, että hänelle on pakko kertoa, jos hänet on adoptoitu. Eli ilmeisesti hän tällaisia ihan oikeasti pohtii! (Ja ei hän kyllä oikein ketään muistutakaan)
Olihan se mun miehellekin vähän kiusallinen tilanne, vaikka periaatteessa jutun pitäisi olla ihan selvä - tyttöä ei taatusti ole adoptoitu, vaan on saanut alkunsa ihan luonnollisesti ja 'väärä isä' on enemmän kuin epätodennäköistä. Mutta niin se vaan on, että siskosta näkee heti, että on mun miehen lapsi ja myös sukua, toinen ei muistuta ketään sukulaistaan millään tavalla.
Mutta olis kiinnostava kuula, mitä tuolla Simpukan ryhmässä tapahtuu. Mä olen itse ihan ok, mutta tulevan vauvan takia mietin, että hänen olisi hyvä tavata ja tuntea 'kaltaisiaan,' jotta tuntisi olonsa normaaliksi.
Muuten täällä kaikki hyvin - np-ultra takana ja vauvalla kaikki hyvin. Samoin äidillä, joskin järkyttävä nälkä vaivaa joka käänteessä!
La Bambina 14+0