E
Ei ole totta
Vieras
Nyt täytyy sanoa että tällä tytöllä on mennyt sisu kurkkuun. Ongelmani on seuraava, toivon mukaan joku ymmärtää.
Eli ensinnäkin olen 26 vuotiaaksi asti selvinnyt neitsyenä. Yksi syy tähän varmasti on ollut se että minusta on tuntunut ensinnäkin siltä ettei "kaikki ole ihan kunnossa" tuolla alakerrassa, yksi suuri syy on se että olen erittäin kipuarka, varsinkin tämänlaiselle kivulle. Fakta on nyt se että saan pimppiini yhden sormen kerrallaan, joskus sekään ei onnistu kun jännitän niin kauheesti. Olen todella vahva fyysinen jännittäjä ja tuntuu välillä että kroppani on jatkuvassa jännitystilassa.
Olen nyt tavannut miehen johon olen rakastanut. En olisi ikinä uskonut, kaiken sen sydänsurun jälkeen että tapaisin tämän miehen. Sitten "muistin" tämän ongelmani. Mies on aika hyvällä koolla varustettu henkilö ja nyt pelkään että yhdyntä ei tule koskaan onnistumaan.
Kävin lääkärillä ja hän ei edes voinut tehdä täydellistä sisätutkimusta koska lihakseni olivat kuulemma niin tiukat. Hän sanoi että immenkalvo ei ole tiellä mutta lihakseni ovat vain niin tiukat. Tosi jännitin taas siinä tilanteessakin ekä asiaa auttanut lainkaan se ett lääkäri vilautti vaginismin mahdollisuutta. Nyt taas koitin tamponia, sisään en sitä saa kuin vaselinin avulla ja nytkään se ei tainnut edes kunnolla sisään mennä. Kun tamponi on sisällä minulla on jatkuva "kiristämisen, poltteen ja kirvelyn tunne"
Minulle on varattuna sairaalasta aika tutkimukselle ja olen päättänyt kestää sen tuli mitä tuli.
Eniten minua kauhistuttaa tässä se että en koskaan pysty yhdyntään enkä pysty nauttimaan siitä. Siinä vaiheessa voin sanoa myös pitkäaikaiselle kumppanuudelle hyvästit. Nautin suuseksiä ihan hirveästi ja senkanssa e iole mitään ongelmaa. Olen myös ehkä joskus sisällän hiljaa toivonut lasta, edes yhtä mutta helvetistäkö sellainen minulle siunaantuu kun en edes yhdyntään pysty ( anteeksi kielenkäyttö) heti kun pitäisi sisään työntyä tulee stoppi vastaan, ihan koko kroppa jännittyy ja tuntuu että mies ei tule koskaan pääsemään sisääni.
Itkettää koska tuntuu että minun on jätettävä mies tämän takia, en usko että thän ätä hyvällä katsoo. Ennen kaikkea itketää itseni takia koska en voi nauttia seksistä
Onko minulla yhtään kohtalotovereita vai olenko todella joku vaginismi friikki? Ja pyydän kaikilta niiltä jo anteeksi kenellä tämä vaginismi on mutta mielestäni se ei ole normaalia ja siitä ainakin minä kärsin
Tämä on ihan kauheta!!
Eli ensinnäkin olen 26 vuotiaaksi asti selvinnyt neitsyenä. Yksi syy tähän varmasti on ollut se että minusta on tuntunut ensinnäkin siltä ettei "kaikki ole ihan kunnossa" tuolla alakerrassa, yksi suuri syy on se että olen erittäin kipuarka, varsinkin tämänlaiselle kivulle. Fakta on nyt se että saan pimppiini yhden sormen kerrallaan, joskus sekään ei onnistu kun jännitän niin kauheesti. Olen todella vahva fyysinen jännittäjä ja tuntuu välillä että kroppani on jatkuvassa jännitystilassa.
Olen nyt tavannut miehen johon olen rakastanut. En olisi ikinä uskonut, kaiken sen sydänsurun jälkeen että tapaisin tämän miehen. Sitten "muistin" tämän ongelmani. Mies on aika hyvällä koolla varustettu henkilö ja nyt pelkään että yhdyntä ei tule koskaan onnistumaan.
Kävin lääkärillä ja hän ei edes voinut tehdä täydellistä sisätutkimusta koska lihakseni olivat kuulemma niin tiukat. Hän sanoi että immenkalvo ei ole tiellä mutta lihakseni ovat vain niin tiukat. Tosi jännitin taas siinä tilanteessakin ekä asiaa auttanut lainkaan se ett lääkäri vilautti vaginismin mahdollisuutta. Nyt taas koitin tamponia, sisään en sitä saa kuin vaselinin avulla ja nytkään se ei tainnut edes kunnolla sisään mennä. Kun tamponi on sisällä minulla on jatkuva "kiristämisen, poltteen ja kirvelyn tunne"
Minulle on varattuna sairaalasta aika tutkimukselle ja olen päättänyt kestää sen tuli mitä tuli.
Eniten minua kauhistuttaa tässä se että en koskaan pysty yhdyntään enkä pysty nauttimaan siitä. Siinä vaiheessa voin sanoa myös pitkäaikaiselle kumppanuudelle hyvästit. Nautin suuseksiä ihan hirveästi ja senkanssa e iole mitään ongelmaa. Olen myös ehkä joskus sisällän hiljaa toivonut lasta, edes yhtä mutta helvetistäkö sellainen minulle siunaantuu kun en edes yhdyntään pysty ( anteeksi kielenkäyttö) heti kun pitäisi sisään työntyä tulee stoppi vastaan, ihan koko kroppa jännittyy ja tuntuu että mies ei tule koskaan pääsemään sisääni.
Itkettää koska tuntuu että minun on jätettävä mies tämän takia, en usko että thän ätä hyvällä katsoo. Ennen kaikkea itketää itseni takia koska en voi nauttia seksistä
Onko minulla yhtään kohtalotovereita vai olenko todella joku vaginismi friikki? Ja pyydän kaikilta niiltä jo anteeksi kenellä tämä vaginismi on mutta mielestäni se ei ole normaalia ja siitä ainakin minä kärsin
Tämä on ihan kauheta!!