Luomusti ja suht "vaivatta" raskaaksi 40+...?

Hienoa että tämä palsta vielä voimissaan . Minulla ikää kohta 44, ja nyt poika 8kk :heart:. Vanhempia lapsia on 22v ja15v. Mies vain vaihtui välissä . Olemme hoidoissa käyneet, mutta luomuvauva on tämä poika kuitenkin. Odotus oli rankkaa henkisesti, mutta sektio ja siitä toipuminen meni hienosti. Nautin ihan eri tavalla lapsestani ja lapseni kanssa, kuin silloin 22 ja 15 vuotta sitten. Yritystä olisi vieläkin, vaikka "reserveissä" vajetta jo onkin . Clomeja eka kierto syöty ja nyt ns. piinapäivät.. Ihana parisuhde ja vauva-aika, enpä olisi uskonut 7 vuotta sitten että saisin vielä tämänkin kokea

Yritystä kaikille yrittäjille ja onnea odottajille :heart:

Kiitos sanoista! Tällaiset saa mielen positiivisemmaksi =) Vaikka painin yhä niissä mietteissä jaksaako ja haluaako. Toisinaan tekee varman päätöksen, että jos ei enää kuitenkaan, ja sitten taas tietyssä vaiheessa kiertoa mieli muuttuu... Voi jestas sentään. Olisi se kiva, kun ihme tapahtuisi =) Luulenpa kohta, että olen päättänyt olla haluamatta ,suojellakseni itseäni aina vain alkavilta kuukautisilta, kun sitä plussaa ei kuulu...

 

Kiitos mur-mur! Toivottavasti sinulla myös tärppi käynyt.

Sain lapsivesitutkimuksen tulokset ja terve tyttövauveli sitten tuloillaan. Vielä saa vähän rakenneultraa jännittää, mutta uskoisin että nuo kromosomit oli se isoin riski vanhemmalla iällä. Ja ainakaan lapsivesitutkimuksen tehnyt lääkäri ei mitään ihmeellistä rakenteesta nähnyt.

Että odotus jatkuu edelleen onnellisesti mutta toki välillä näitä paniikki-ajatuksia riittää, kun ei tähän ollut varautunut...

Onnea oikein hyvistä punktio uutisista.:heart:
..itselläni jäi vain "yritykseksi"..niin kuin jo osasin arvatahin.:|

 

Mä kerron tarinani Olen 44-v ja mulla on edellisestä liitosta 18- ja 21-vuotiset tytöt ja nyt uuden miehen
kanssa 8kk-tyttö ja olen taas raskaana viikolla kuusi vasta kylläkin. Tulin heti ensi yrittämällä
raskaaksi tuosta kasikuisesta ja nytkin neljännestä kierrosta Eli ei se ikä välttis mitään
estä! Mulle ei ole kukaan sanonut, että olisin jotenkin vanha vauvaantumaan, oma äiti ehkä
vähän on hirvitellyt asiaa...mies on mua kymmenen vuotta nuorempi, eikä hänellä ole aiempia
lapsia, en muuten enää olisi tähän lähtenytkään varmaan. Mutta kaikki on mennyt hyvin, en
kokenut raskautta yhtään sen rankemmaksi kuin parikymppisenäkään ja palauduin nopeasti
synnytyksen jälkeen, myös vauva-aika on ollut helppoa (tyttö on toki todella helppo tapaus,
onneksi Uskoisin, että jos alkaa ensimmäistä yrittämään nelikymppisenä, voi
olla vaikeampaa joka suhteessa ja paljon ratkaisee oma fyysinen kunto, psyykkinen varmaan
myös! Nyt toivotaan varpaat ja sormet ristissä, että saataisiin vielä tämä yksi vauva
onnellisesti ja terveenä tähän maailmaan. Sitten mun lapsiluku on todellakin täynnä Tsemppiä
kaikille "varttuneille" vauvakuumeilijoille siis!

 

Sori kun tuli hassu tosta piiiitkästä tekstistä, en tajua miks...

 

Olipa mukava lukea tarinasi TR. Itse vähän ujostelen edelleen kun 35-40 vuotiaat päivittelevät olevansa "vanhoja" äideiksi. No, itse nyt olen 45 juuri täyttänyt ja viikko 20 täynnä. Elokuussa toivottavasti synnyttelen ja vaikka kaikki alkoi vahingosta, nyt olen onneni kukkuloilla vauva-ajatuksista.

Olen myös alkanut huomaamaan, että olen jotensakin pihalla kaikesta infrasta, joka tähän vauva-aiheeseen liittyy. Asiat on muuttunut ja tarvikkeet kehittynyt siinä 20 vuodessa. Välillä ihan ahdistaa ajatus, että pitäisi alkaa hommailemaan kaikenlaista. Veikkaanpa, että meidän vauvalla on vain vaunut ja muutama vaate alkuun jos se minusta on kiinni...

 

Auraleo: on toki varusteet ja vermeet kehittyneet (esim. turvakaukalon telakka on erinomainen keksintö , kuten myös ne neuvolan kaikenmaailman suositukset ja kiellot...Sen olen huomannut, että tässä iässä ei turhia hötykyile ja osaa ottaa asiat melko rennosti verrattuna siihen kun oli parikymppinen, olen antanut monien neuvolatädin mielipiteiden ja kommenttien mennä toiseksta korvasta sisään ja toisesta ulos Tottakai olen ne ehdottoman kielletyt ruoka-aineet jättänyt syömättä, suunnilleen ainakin ;D Ainoa asia, joka on vähän ärsyttänytkin, on omasta ajasta luopuminen, sitä oli jo kehittynyt melko itsekkääksi ja sitten yhtäkkiä olikin pieni nyytti vaatimassa jatkuvasti jotain Mutta, aivan ihanaa aikaa on ollut ja innolla odotan vielä tätä yhtä vauvelia saapuvaksi. Päivä kerrallaan mennään, 17.4. meen varhaisultraan, jossa kävin myös edellisellä kerralla. Oli lohdullista nähdä sen pienen sydämen syke ja tietää, että kaikki on niinkuin pitääkin, ainakin sillä hetkellä.

 

Hei, ensimmäinen syntyi, kun olin 40 ja nyt 42 v tein vastikään positiivisen testin. Tämä toinen oli niin sanottu vahinko, vaikka positiivinen sellainen. Varmoja päiviä ei siiten näköjään olekaan. Kävi siis helposti ja erityisesti, kun ensimmäinen on tehty hoidoilla. Silloin minulle sanottiin AMH-mittauksen perusteella, että kannattaa aloittaa hoidot heti. Luomusti ei siis silloin edes yritetty.

 

kiva lukea näitä tarinoita

 

NuviaLab Female Fertility - https://nuvialab.com Siitä yhdestä raskauduin, sain kaksoset