Meillä iltasatu on nykyään sellainen hetki, jolloin kaikki kolme poikaa mötköttää meidän sängyssä, jääräävät omiaan, nahistavat ja kertovat asioitaan minulle, itselleen ja toisilleen. Tätä nykyä yhteinen iltasatu alkaa olla aika harvinainen kokemus, ei täysin mahdoton toki.
Joskus siinä tajuan, että joku heistä nyhrää koko ajan lähemmäksi ja viereen ja katselee minua sillä tavalla, että hänellä on minulle oikeaa, vakavaa asiaa, ja ymmärrän lähettää muut pois. Siinä jää sitten aikaa jutella hetki vakavasti milloin mistäkin nuorta miestä askarruttavasta asiasta.
Pidän sitä yhdessä oloa ja läheisyyttä tärkeänä, ja arvostan sitä, että minulla säilyy päivästä toiseen kestävä arkinen kosketus- ja silittely-yhteys teineihinikin. Iltasatuhetket ovat pitkälti jo onnellisia, ehkä jopa kaikkein onnellisimpia, muistojani.
Piika-äiti
