Niinhän sinä toivoisit, mutta asia ei niin ole. Toki on tilanteita, joissa perheen äiti hoitaa lapsia, ja isä käy töissä. Onneksi nykyään voi olla myös toisin päin.
Ja mikä parasta, vastauksena lauseeseesi: sinun ei tarvitse murehtia, vaikka väittämäsi pitäisikin paikkansa, koska et kuitenkaan pysty naista elättämään, jos hädin tuskin itseäsi.
Tämä mies tässä ketjussa kehuu, että hänellä on nyt kaksi taikkunaista kiikarissa. Hän ilmeisesti harrastaa tirkistelyä, jos viestin lukee kirjaimellisesti.
Kesäkuussa ostokseni lähikaupassa ovat
21,78 €. Hätkähdin summaa. Noinko vähällä olen tullut tässä kuussa toimeen? Sitten tajusin helteen uuvuttamana, että olin ulkomailla monta viikkoa.
Olen elättänyt itseni ja perheeni yli 20 vuotta avioeron jälkeen. Olen pieniruokainen nainen ja hyvin tarkka taloudenpidossa.
Edellinen ”elli” pakisi majoneesista. Minä puhuin muinaisuudessa kikkelikokkelista ja Pam Pam Paulin taikakaulimesta.
Ihan mukava joskus muistella menneitä.
Virheistään oppii ja en vaihtaisi nykyistä elämääni mihinkään muuhun lifestyleen.
Kävin suihkussa ja nukahdin sitten sohvalle. Nukuin pitkään ja taas kesti hetken kunnes tajusin, että olen kotona. En ole aiemmin ollut matkojen jälkeen näin poissa tolaltani.
Ehkä tällä palstalla kirjoittelu ei tee hyvää sielunelämälle. Täällä yleensä saan vain risuja kirjoituksistani. Minne ovat kaikki lempeät kirjoittajat kadonneet?
Suosittelen kuuntelemaan Areenalta aamuhartauden puhujana Janne Saarikivi.
Olen ajatellut nykymaailmasta täysin samoin. Pressan linnassa olen jo vieraillut avoimien ovien päivänä. Tykkään pienestä ja vaatimattomasta elämästä. Ei rikkaiden elämä ole meidän vähävaraisten elämää kummempaa. He vain osaavat nauttia minua paremmin tuloistaan. Olen naurunaihe, mutta kyllä minä sen kestän.
Ehkä joskus menen herättäjäjuhlille tuohikontti selässäni. Silloin ympyrä sulkeutuu elämässäni. Osallistuin lapsena piirustuskilpailuun, jossa oli sama aihepiiri.
Onneksi en pyrkinyt taidealalle. Toki käyn taidenäyttelyissä.
Tulipa kiikareista mieleen, että minulla on kaapin perukoilla oopperakiikarit. Tuhnis osti ne aikoinaan lapsille jotain tilaisuutta varten. Jos minulla alkaa hormonit hyrrätä kuin eräällä oopperadiivalla niin ehkä kiikareille on joskus käyttöä.
Vastuu taas jää lukemisen ymmärtämisestä lukijalleni. Kirjoitusvirheitäni en korjaa jälkikäteen.