Loppuraskauden uniongelmat! Vertaistukea tarvitaan kipeästi :)

Hei

Olen viikolla 38+0 ja en ole nukkunut viimeiseen 8 yöhön (3 yötä parin tunnin unilla ja 5 yötä kokonaan valveilla). Tänään aika lääkärille kun viime yönä tuntui, että voimat loppuu yksin tästä selvitä. Päivisin itkeskelen ja olen yliherkkä, pitänyt peruuttaa kaikki menot, kun ei jaksa. Elimistö käy jo ylikierroksilla ja pelkään valmiiksi tulevaa iltaa, mikä taas ruokkii hienosti unettomuutta. Pelkään myös, että en saa enää koskaan nukuttua ja ihmettelen, mikä sai näin voimakkaasti unet loppumaan. Edellisyön 8 yötä sitten nukuin kuin tukki ja touhukkaan päivän jälkeen uni stoppasi täysin.

Onko kohtalotovereita? Olen vain kuullut, että monet saavat unen ja heräävät aamuyöstä, itselle turhauttavaa on, ettei saa unta, vaikka kuinka haluaisi. Välillä uni on tullut sitten viiden kuuden aikaan, mutta aika satunnaisesti. Alkaa päässä jo heittää ja paniikki kasaantua. Olen koko raskauden ollut hyväuninen, lukuunottamatta samanlaista vaihetta noin kuukausi sitten, joka meni kuitenkin ohi, kun sain saikkua viikon töistä. Se kai tavallaan laukaisi unettomuuden. Nyt en tiedä, mikä auttaisi, kun ainoa asia, joka mietityttää/pelottaa on oma jaksaminen vauvan synnyttyä.

Miten muut olette saaneet apuja? Auttaisi kuulla Jos edes muita saman ongelman kanssa painivia on... Olisiko?

 

Mulla ei edellisessä raskaudessa ongelmaan löytynyt apua kuin purkista. Määräsivät polilla rauhoittavaa. Ei kokoaikaiseen käyttöön, vaan tarvittaessa. Ongelma mulla oli myös nukahtaminen. Puhu asiasta ihan lääkärin kanssa. Varmasti keksivät keinon auttaa sinut nukahtamaan. Tsemppiä kovasti loppuraskauteen

 

Hei,

Miulla ollu sama ongelma kun jäin töistä pois. Unirytmi meni sekasin. Päätin, etten nuku ollenkaan päivällä ja illalla menen sänkyyn vasta kun nukuttaa. Myös olen lainanut kirjoja kirjastosta, joita lukenut illalla niin pitkään että silmä alkaa lumpsua. Heräilen kyllä monta kerta yössä vessaan ja asentoa vaihtamaan, jalat ja kädet puutuvat vähän väliä. Eli hyvin katkonaista unta on joka yö vaikka päivisin en nukukkaan. Masennus on välillä iskenyt päälle, joka myös vaikuttaa unen saantiin. Rv on 40+3 eli senkin takia jo tuskanen olo (2 aikasempaa lasta syntyi jo viikolla38). Eli olen odottanut synnytystä jo aikoja sitten, mutta ei ole lähtenyt tulemaan. Sekin tressaa.... mutta jos siulla on todella hankalaa, kannattaa puhua siitä neuvolassa tai lääkärin luona, ei kannata pitää tuskaa sisällä, voi syntyä paha masennus ja se ei ole kiva juttu, kokemusta ensimmäisen vauvan kanssa. tsemppiä !!!

 

Kiitos vastauksesta! Loppuiko sun ongelmat synnytykseen vai jatkuiko vielä siitä? Minä 9 yön jälkeen romahdin täysin ja vietin neljä yötä päivystyspolilla rauhoittavien lääkkieden kanssa. Pelot jäivät, kun nyt olen taas kotona, mutta päivä kerrallaan... Kamala kokemus. Onneksi lääkkeiden kanssa sain yksi yö 9 h unta! Oli kuin taivas. Pelottaa vaan, että miten pääsee lääkkeistä eroon ja jatkuuko unettomuus pitkäänki. Psykoterapeuteilla käyn vielä pitkään tämän jälkeen, sen verran kaameaa oli...

 

Edellinen viesti Inkalillalle siis

 

Hei,

Miulla ollu sama ongelma kun jäin töistä pois. Unirytmi meni sekasin. Päätin, etten nuku ollenkaan päivällä ja illalla menen sänkyyn vasta kun nukuttaa. Myös olen lainanut kirjoja kirjastosta, joita lukenut illalla niin pitkään että silmä alkaa lumpsua. Heräilen kyllä monta kerta yössä vessaan ja asentoa vaihtamaan, jalat ja kädet puutuvat vähän väliä. Eli hyvin katkonaista unta on joka yö vaikka päivisin en nukukkaan. Masennus on välillä iskenyt päälle, joka myös vaikuttaa unen saantiin. Rv on 40+3 eli senkin takia jo tuskanen olo (2 aikasempaa lasta syntyi jo viikolla38). Eli olen odottanut synnytystä jo aikoja sitten, mutta ei ole lähtenyt tulemaan. Sekin tressaa.... mutta jos siulla on todella hankalaa, kannattaa puhua siitä neuvolassa tai lääkärin luona, ei kannata pitää tuskaa sisällä, voi syntyä paha masennus ja se ei ole kiva juttu, kokemusta ensimmäisen vauvan kanssa. tsemppiä !!!

Töistä poisjääminen on kyllä sekoittanut rytmiä ja päivisin aika turha olo, on liikaa aikaa ajatella kai... osittain nukkumisen vaikeus on juuriki nuo vaivat, mutta nukahtamisen vaikeus ei johdu niistä. Masennusta saattaa olla jo jonki verran takana, ei diagnosoitua, mutta kuitenki... Onneksi tää kausi herätti ja alan hakemaan apua, harmi vaan, että se herätys tuli näin... ja enää viikko laskettuun aikaan. Olis mukava saada omat asiat kuntoon ennen vauvan tuloa.

 

Mä nukahdan ihan hyvin illalla/alkuyöstä mutta sitten herään parin tunnin päästä ja valvon tunnista kolmeen tuntia. Sitten olen puolinukuksissa torkkuen pari tuntia ja vasta aamulla 6 aikaan saan uudestaan unta. Kello kun soi 7 aikaan niin meinaa itku päästä kun just alkaisi nukuttamaan. Onneksi olen saanut nukuttua sitten kun mies lähtee kouluun päiväksi, menen takaisin sänkyyn 9 aikaan ja nukun yhteen (katkonaista sekin ja ravaan vessassa tunnin välein, mutta parempi kuin ei unta ollenkaan).

Onhan tää aika turhauttavaa, hyvätkin yöunet tarkoittaa sitä että on ravannut vessassa vähintään viisi kertaa yössä, silloin vain saa unta pian uudestaan.
Olo alkaa olla aika kypsä, kun ei ole pitkään aikaan nukkunut kunnon pätkää välillä heräilemättä.

Vauvan syntymää alkaa kyllä odottaa, vaikka valvottaahan sekin, mutta ennemmin sitä vauvan kanssa valvoisi kun yksin kuhkisi yöllä.