Toggle sidebar

Loppuraskauden lääkitys gen.herpeksen takia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nanna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

"nanna"

Vieras
Hei, sattuuko olemaan ketään gen.herpeksestä kärsivää? Olisi pari kysymystä, jotka vaivaa.

- Aktivoituiko herpes raskausaikanasi kuinka usein?

- Miten lääkärisi suhtautui asiaan (pitikö pienenä/vakavana riskinä vauvalle) ? Suositteliko lääkitystä ennen laskettua aikaa?

- Söitkö lääkekuurin?

Minulla on paljon tietoa herpeksestä ja olen lukenut tutkimuksia, tiedän siis teoreettiset asiat ja riskit synnytyksessä. Eniten kuitenkin pelottaa se että oireita en tunne, mutta rakkuloita on tuolla sisällä ja vauva saakin tartunnan synnytyksessä..:´( tämä on minulle vaikea asia...Kaipaisin kommentteja etenkin juuri siitä, että mitä synnytyslääkärit ovat olleet mieltä. Yleensä tartunnat tapahtuu silloin kun herpes ei ole tiedossa tai on eka kertaa. Mutta silti aikamoinen riski.

Kiitos jos joku viitsii asiallisesti vastata.
 
mmmmm: Jo noilla viikoilla? :O Olen lukenut että vasta 37 viikolla on jotkut aloittaneet. Suositteliko lääkäri lääkitystä automaattisesti? Saanko kysyä, että uusiutuuko herpeksesi yleensä kuinka usein?
 
Aktivoituminen vaihteli tosi yksilöllisesti. Mulla useampi raskaus. Jonkin raskauden aikana aluksi oireita koko ajan, loppua kohti väheni, ei juuri ollenkaan. Toisella kertaa ei aktivoitunut kuin pari kertaa koko raskauden aikana. Joka kerralla olen aloittanut lääkekuurin kahta-kolmea viikkoa ennen laskettua aikaa. Neuvolalri on reseptin kirjoittanut ja ennakkotietolomakkeeseen, joka menee synnytyssairaalaan olen sen merkinnyt. Synnyttämään mennessä kätilö on sitten kysynyt vain lääkkeen merkin, kun kysyy käyttämästäni mahdollisesta lääkityksestä, olen vielä asiasta maininnut. Synnytyssairaalassa asiasta ei ole sen enempää juteltu. Neuvolalri on aina kuitenkin kysynyt joka raskauden kohdalla aktivoitumisesta juuri sen raskauden kohdalla reseptiä määrätessään.
 
Itselläni herpes uusiutuu aika harvoin. Esikoinen syntyi -06 rv:lla 35 ja tuolloin en ehtinyt syömään mitään kuuria. Lääkärit eivät pitäneet riskinä. Herpes oli ollut aktiivinen yli vuosi aikaisemmin eikä synnytyksen aikaan löytynyt rakkuloita. Kuopusta odottaessa tunsin ehkä rv37 herpesmäistä kihelmöintiä ja tuolloin söin kuurin kaikenvaralta. Sain reseptin soittamalla synnärille, josta lääkäri soitti reseptin apteekkiin.
 
vieras: Tuossa raskaudessa jossa uusiutui jatkuvasti, eikö uusiutunut enää lääkityksen alettua? Olen kuullut että joillakin voi siis uusia siitä huolimatta...:/

mie: Kiitos sinullekin vastauksesta!

Miksi en pääse tämän asian kanssa ikinä tasapainoon...Vaikka olen monia vuosia sitä kantanutkin. Aina vaan pelottaa kun ajattelen synnytystä ja riskiä.
 
Lisään vielä, että olen joskus aikanaan ollu synnärillä työharjoittelussa ja herpes on aivan älyttömän yleinen! Sanoisinpa, että jopa kolmannes synnyttäjistä kantaa virusta. Sitä on turha hävetä tai pelätä.
 
Molemmissa raskauksissa on lääkäri kuuria suositellut vaikka olen yli viisi vuotta ainakin ollut oireettomana. Kuurin olen myös syönyt jostakin siitä viikolta 37 alkaen, vaikka se kukkaroa keventääkin, ettei vaan jäisi alatiesynnytys siitä kiinni. Sanovat että raskaus on niin kova stressi että voi siksi pitkästä aikaa aktivoitua.
 
Se totisesti harveni sitäkin loppuraskautta kohti, mutta mulla ei ole minkään raskauden aikana oireita tuntunut, kun loppuraskauden lääkitys on päällä. Kyllä mäkin murehdin, kun aikanaan selvisi mistä alapään vaivat johtuivat ja kuulin mitä vaikutuksia sillä on, varsinkin synnytyksen aikaan. Mä olen kuitenkin saanut neljä tervettä lasta, jokaisen aikana syönyt lääkekuurin loppuraskaudessa, joten lohduttaisin sua, että älä murehdi turhaan = )
 
ei aktivoitunut kertaakaan
neuvolantäti sanoi, että "ahaa" ja haki lääkäriltä estolääkitystä varten reseptin.
Söin kuurin.

Kerroin kylläkin nlassa vasta sen jälkeen kun olin hakenut (ja saanut) vakuutuksen syntymättömälle lapselle. En tiedä olisiko vaikuttanut, mutta en halunnut ottaa riskiä...
Tokan kohdalla en muista miten sen kanssa meneteltiin, vai myönnettiinkö mulle vakuutus kun ekallakin oli.
 
kl: Niinpä, minulla viruksen saa aktivoitumaan usein kuukautiset joten hormonit vaikuttaa paljon!

Sekin mietityttää että lääke on aina lääke. vaikka sen lääkkeen tarkoitus on todettu kannattavaksi raskausaikana, niin silti se on vierasta ainetta sikiölle..:/ Mutta kai se pitää vaan ajatella että tartunta olisi todella paha juttu.
 
Eihän se tosiaan mikään ylpeyden aihe ole, mutta pakko sen kanssa on elää. Riippuu tietysti elämisen laadusta miten se elämää häiritsee. Voi se hankaloittaa, mutta minkäs teet. On sitä kuitenkin elämässä suurempiakin huolia, joten pää pystyyn vain. Älä sinäkään murehdi! Pääasia, että tuntee ja tietää oman vastuunsa asiassa tulevaisuudessa.
 
En minäkään asiasta kylillä huutele, mutta olen asian kanssa sinut. Diagnoosista on jo 10v aikaa ja olen taudin saanut vakikumppanilta vuoden seurustelun jälkeen. Tuolloin se oli kova paikka ja koettelemus parisuhteelle, mutta asia on käsitelty. Onneksi lääketiede on kehittynyt ja tautia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Ei kannata murehtia sellaista, mille ei voi mitään!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa