Loma ohi - ei jaksais mennä työhön, kun lomalla ollut yhtään päivää itselle

Lasten kanssa oli lähinnä kaksin, koska miehellä ei lomaa ollut. Yhtenä yönä ja pv:nä lapset oli mummulla, mutta siihen se jäi. Aika rankkaa. Täytyy sanoa, että jonkin verran tuli kateellinen olo, kun lomaa ennen ja lomalla kuuntelin ystävien ja tuttavien kertomuksia omista vapaapäivistä ja minilomista kahdestaan miehensä kanssa.

Tarvitsisi osata nähdä se valoisa puoli, että sain kuitenkin viettää monta viikkoa lasteni kanssa, jotka päivät pitkät ovat päivähoidossa. Sainhan myös nukkua hieman myöhempään eikä ollut niin aikataulutettuja päiviä.

 

ketäpä voit syyttää?kannataisiko suunnitella/organisoida lomat ajoissa niin,että jokainen lomalainen olisi energinen ja hyvinvoiva loman jälkeen.Turha miestä tai muita syyttää.

 

Ei ole meidänkään lapset olleet koko kesässä mummolassa yö kylässä ja ei ole ollut tietoakaan miehen kanssa mini lomista. Sen kyllä huomaa ja suhdekkin on viimevuodet vedelly omilla taajuuksilla.

 

Ei meilläkään isovanhemmat ota lapsia eikä voida olla miehen kans yhtäaikaa lomalla. Mutta ihana loma oli lasten kanssa, reissattiin sukulaisissa, oltiin tosi paljon uimarannalla ja herkuteltiin. Ja lapsia 3. Vähän positiivista asennetta kehiin!

 

Osanottoni.

Minulla oli 10 pv:n 'luksusloma', kun lapset olivat miehen kanssa mummolassa. Tosin silloin olin vielä itse töissä, mutta lomalta se yhtäkaikki tuntui. Huomenna lapset menevät hoitoon ja minä menen töihin vasta keskiviikkona.

 

ulrika, etpä ole ainoa. tääl yks yh joka on uuvuksissa! ja eikun aamulla arki päälle mä en edes saanut nukkua pidempään kun tenava heräs viimeistään puoli 8 JOKA PÄIVÄ!! huoh..

 

[QUOTE="...";24309655]ketäpä voit syyttää?kannataisiko suunnitella/organisoida lomat ajoissa niin,että jokainen lomalainen olisi energinen ja hyvinvoiva loman jälkeen.Turha miestä tai muita syyttää.[/QUOTE]

:headwall:
:headwall:
:headwall:
voi jumaliste sentään mitä tampioita täällä onkaan taas.
Varmaan ap ihan itse on syyllinen siihen että miehellä ei ole kesälomaa, vai miten ajattelit että hänen olisi pitänyt tämä asia suunnitella/organisoida.

Ap: otan osaa. Minullakin oli loman aikana vain yksi päivä "itselle", olin pääasiassa reissussa loman lapsen kanssa kun mies teki kotona remppaa. Mutta ei se haittaa, tosin töihin paluu ei houkuta yhtään silti. Sellaista se vaan on, kun tottuu lomailemaan.

 

Lasten kanssa 5 viikkoa, kivaa ja rankkaa... ihanaa päästä töihinkin välillä. Hieno loma, ja en ekaa kertaa oikeastaan kaivannut hirveästi "omaa aikaa" minkä järjestäminen onkin lähes mahdotonta...

 

Symppaan. Meidän perheessäkään ei isällä tänä kesänä ollut kesälomaa ja nyt pitäisi sitten olla pirteä ja aikaansaava. Väsyttää, ahdistaa ja masentaa. Jotenkin sitä ajatteli leikkivänsä lasten kanssa rannalla ja tekevän kaikkea hauskaa mutta ei mennyt kuin Stömsössä, ei...

 

Sama murhe täällä. Onneks äp-loma alkaa 4 kk päästä

Mä olin 2 vk pojan kanssa kahdestaan (mies töissä) ja oli ihanaa, mutta viimeinen viikko kun mies oli myös lomalla niin yhtä huutoa ja kitinää vaan. Poika kun testaa isäänsä ihan koko ajan. Olis pitänyt lähteä jo viikko sitten töihin, nyt on hermot ihan riekaleina.

 

Ei elämästä oteta lomaa... Ja lapset kuuluvat elämään.

Osittain ymmärrän ap:n ajatuksia, mutta en täysin. Omaa aikaa kaipaa kuka tahansa, oli loma tai ei.

 

Loma on lomaa töistä, ei elämästä.

 

[QUOTE="vieras";24310019]Loma on lomaa töistä, ei elämästä.[/QUOTE]

Ehhheeeei, kun lomaa pitää nykyisin saada niistä omista lapsista. Eihän niitä jaksa kovin kauan katsella, että jos ei mummolaan niin päiväkotiin vaan äkkiä vaikka ittellä lomakin jatkuisi. Näin on päässyt monilla tuntemillani tapauksilla käymään.

 

Loma on aina loma, satoi tai paistoi, tai oli lapsia tai ei,,,,

 

mä taas olen nauttinut ihan hirmuisesti, kun olen saanut viettää aikaa perheen kanssa, en tahtoisikaan viedä lapsia mummulaan kesälomalla hoitoon.. keretään kyllä miehen kanssa viettämään viikonloppua tai päivä yhdessä ihan muinakin vuodenaikoina, miksei loppukseästäkin vielä.

 

Loma on lomaa kun ei tarvi mennä töihin...kyllä ne lapset kasvaakin joskus...

 

[QUOTE="vieras";24310019]Loma on lomaa töistä, ei elämästä.[/QUOTE]

Peesi!

 

Loma ohi-menen innolla töihin, jossa saan "levätä". On aikaa tehdä töitä ihan itsekseen ilman lapsia. No eh heh. Mun loman alku oli sitä, että meillä ramppasi yövieraina muiden lapsia, jotta vanhemmat saa levätä ja sitä omaa aikaa. Huomaan, etten minä mieheni kanssa sellaista ilmeisesti tarvitse. Mutta mä olenkin outo, koska viihdyn perheeni kanssa ja loma heidän kanssa on ollut lomaa, vaikka täyttä työtä silti. Siksi työhön paluu on lomaa kotitöistä ja reissupakkaamisista/pyykkäämisistä.

 

Tiedän ja tunnustan tunteen. En tunne itseäni juurikaan levänneeksi, lomaa jäljellä vajaa viikko. Ehkä odotuksetkin oli liian korkealla; mennyt talvi oli piitkä ja raskas. Hirvittää jo edessä odottava syys ja se saaperin talvi.....
Loma ON EHKÄ yliodotettua ja ns. arvostettua; siihen ladataan liikaa niitä odotuksia.... Itsellä ei oikein tuntunut miltään aurinko, lämpö, suht kiireetön olo, vaikka lapset toki koko ajan "pyöri kintuissa". Tai no esikoinen ei pyörinyt, ei 14 v enää äidin helmoissa kiepu. Minä oletan, että mulla on joku "asennevika". Ja puhun siis nyt VAAN itsestäni, en muista.

Kun nyt joku keksis jonkun taikakeinon saada arkienergiaa/ motivaatiota/ arjensietokykyä/ "uhma-asennetta"/ hurttihuumoria jne, että sais sen aikanaan koittavan syksyn ja pitkän talven handlattua kunnialla. Kiitos:wave:

 

Ai mä luulin että loma on sellanen ettei tartte mennä töihin, en tiennyt että pitäs vielä lapsetkin olla jossain poissa jaloista :O

 

[QUOTE="huhhuh";24311527]Ai mä luulin että loma on sellanen ettei tartte mennä töihin, en tiennyt että pitäs vielä lapsetkin olla jossain poissa jaloista :O[/QUOTE]

Kuinka sä nyt tuollaista erehdyit luulemaan

Anonyymit kirjoittelut täällä ovat mielenkiintoista luettavaa kun ihmiset ilkeävät suoraan tunnustaa miten vaikeaa se elämä niiden omien lasten kanssa on. Veikkaisin että syy on nimenomaan se, kun niiden kanssa ei olla arkena, kun ovat hoidossa.

 

[QUOTE="hiiohoi";24311567]Kuinka sä nyt tuollaista erehdyit luulemaan

Anonyymit kirjoittelut täällä ovat mielenkiintoista luettavaa kun ihmiset ilkeävät suoraan tunnustaa miten vaikeaa se elämä niiden omien lasten kanssa on. Veikkaisin että syy on nimenomaan se, kun niiden kanssa ei olla arkena, kun ovat hoidossa.[/QUOTE]
Olen ollur myös kotona lapsia hoitamassa ja kaipaisin omia hetkiä myös silloin. Mies ei osallistu lapsensa kanssa oloon eikä juuri kotitöihin. Kaiken tekevänä arvostaisin ja olen mielestäni oikeutettu edes muutamiin tunteihin joku pv rentoutua. Äiti on äiti, mutta myösnainen ja yksilö eikä ole tarkoitettu elämään kaikkia elämänsä asioita lapsien kautta.