Oli tänne taas juttua kertynyt ja monta asiaa, mitä ajatteli kommentoida, vaan taitaa niistä taas puolet unohtua :ashamed: . Jos ensin pienesti omaa napaa. Sinne ei oikeastaan sen kummempaa, melko vilkkaasti liikkuva tapaus tuntuu olevan ja olenkin asennoitumassa temperamenttiseen vauvaan... Tavallaan edelleen tuntuu, että on tyttö tulossa, mutta poikaolokin vahvistunut
, ota siitä sitten selvää!! Jotakin vaatetta mitä on mummuloista tullut, olen pessyt tässä vähitellen muun pyykin seassa, mutta muuten en osaa vielä valmistautua mitenkään. Tuntuisi ihan hullulta esim laittaa pinnasänkyä meidän huoneeseen!!! Vaan onhan se sinne sitten hetken päästä laitettava ja täytyy sanoa, että sitä tulee siinä varmasti ihmeteltyä meidän kaikkien
. Tänään juuri kun esikoinen katseli mahani kokoa, totesin hänelle itsekin ihmeissäni että "ajatteles, meillä on kohta ihan pieni vauva". Miten ihmeessä mä en tavallaan pääse siihen ajatukseen kiinni
. Mullistaa nämä nyt niin pinttyneet arkirutiinit varmaan melkoisesti, varsinkin jos on itkevää sorttia! Onneksi on kantoliina ja toivottavasti se olisi sitten hyvä apu.
Minullekin viime päivinä synnytys noussut mieleen ja sana "peruutus" käynyt mielessä. UUuuh, sitä lähdön hetkeä!!!! Parempi kai vaan olla ajattelematta! Minun synnytyssuunnitelma riippuu istukan suunnitelmista |O . Leikkausta en haluaisi, mutta jos se on väistämätöntä, niin sitten se on. En silti tosiaan synnyttääkään haluaisi.. mutta jos ja kun siihen sitten mennään, niin ammetta aion käyttää jos mahdollista, kuten aiemmillakin kerroilla. Lämmin vesi renotutti mukavasti ja oli muutenkin vaihtelua siihen pedissä makaamiseen. Varsinkin esikoisen kanssa ammeesta jäi todella hyvä kuva, tuosta toisesta muistan roikkuneeni ammeen reunalla ja ajatelleeni juuri tuota sanaa "peruutetaan, annetaan olla vielä mahassa", oli olo sen verran kipeä. Synnytksiini en ole saanut mitään kipulääkkeitä tai muita ja ehkä koittaisin taas pärjätä ilman, ilokaasua voisin naukkailla. Mutta mutta, hei apua, en mä halua edes puhua tästä vielä!! Se tulee sit kun on tullakseen... Koitan ajatella vaan niin.
Itse olen kaikille masukeille soitellut soittorasiaa aina illan päätteeksi hetken. Nyt en ole ollut ihan niin valpas, mutta joskus aina kuitenkin. Potkuja alkaa sadella :heart: , vaikka toisaalta niitä satelee illalla makuulla muutenkin. Otan tuon rasian sitten aina sairaalaan mukaan ja saatan joskus aina vauvalle soitella. Meillä on sellainen suloinen nalle, jota vatsan päällä soittelen.
Sauna ei ole minullekaan maistunut koko raskausaikana! Kesän aikana olen tainnut olla saunassa kaksi kertaa! Ei vaan tee mieli. Mitään himoja ei enää ole ollut, mutta ruoka ja kaikki muukin kyllä maistuu, vähän liiankin hyvin. Mitään sokerikuuria en ole saanut aikaiseksi. Nyt viime päivinä maha on tuntunut niin täydeltä, että syöminen on tainnut hiukan vähentyä, yleensä niin minullekin käynytkin. Hyvä olisi, ei pääsisi paino enää paljon nousemaan.
Kivoja hääjuttujakin täällä ollut ja uusille tervetuloa. Mietin tuossa juuri aamulla, että toivottavasti meistä moni jatkaa jutustelua sitten tuolla syntyneiden ja vauvojen puolella
. Sitten on taas uutta ihmeteltävää!!
Niinukan yölliset supistelut tuntuivat jo hurjilta ja silti sitä mustikkametsään menossa... Ja tsemppiä lasten kanssa, eikös niitä teille taas siunaantunut lisää hetkellisesti!
Kaikille hyvää vointia ja toivotaan jo välillä sateettomia kelejä! Tosin ei liian kuumaakaan, siinä mielessä nyt on ollut oikein hyvä.
Rontti 29+1, sieltä se 30 hipsuttelee...