Lokakuun Onnenmurut 2012 **Syyskuussa**

Huomenta :wave: Vähän kurja yö takana... Näin aivan kamalia painajaisia tästä vauvasta ja synnytyksestä :| Synnytys ei alkanu jännittämään mutta nyt on jotenki hölmö olo, että onkohan tuolla kohdussa kaikki hyvin... Noh, jospa se tästä kun saa kahvia niin herää kunnolla!

Lena & Onni 34+2
 
Hei kestositeinä jälkivuotoon voi muuten käyttää vaikka harsoja. Siis ei niillä nyt missään kaupungilla käy, mutta esim. nukkuessa voi laittaa paksun taitoksen alkkareihin. Ei tietysti mikään megavarmasti paikallaan pysyvä ratkaisu, mutta ilmavampi kuin siteet. Ja luulisin, että ainakin apteekista saa niitä oikein isoja siteitä, joissa on mun mielestä melko vähän sitä muovia.
 
Huomenta!

Eipä olis pitänyt mainita mitään siitä flunssasta :( kunhan ei kuumetta nosta. Tänään ostamaan kaupasta ja apteekista lääkkeitä että toipuis nopeesti. Saakohan toivoa sektiota jos tässä sattuukin nousemaan kuume ja olo ihan voimaton ja synnytys käynnistyy? Synnytystähän verrataan maratoniin, joten vois luulla. Mitään hirveämpää ei ole kun menkkakivut ja kuumeinen flunssa yhtäaikaa :( voihan kurjuus.

Kusma ja Dana-tyttö 37+6
 
kusma - toivottavasti paranet pian! Sektioon en osaa mitään sanoa, mutta voin kuvitella että sairaana olis kauheeta synnyttää... Miten siinä ponnistaa jos on pää täynnä räkää ja voimat aivan loppu?? Muista nyt levätä kunnolla ja juo paljon ! :)
 
Täälläkin levoton yö takana... päätä ei onneksi särje enää mutta muuten nukuin tosi huonosti. En ees veskissä ravannut :O vissiin kerran kävin joskus puoli kolmen aikaan... muuten vaan hyörin ja pyörin ja tönin kuorsaavaa miestä. Ja joku synnytysuni tuli nähtyä myös... lapsi syntyi 2.10. klo 14 aikaan iltapäivällä ja oli tyttö :) ... saas nähdä oliko enneuni. No, tuskinpa...

voi kusma hus pois tyhmä tauti! En kyllä tiedä miten kovassa flunssassa voi synnyttää... siinähän hengitys on kaiken a ja o ja jos on ihan tukossa + kuumeessa, niin voi kyllä olla melkoinen koettelemus : / kun se on sitä muutenkin. En kyllä tiedä onko sektio mahdollinen siinä tilanteessa. Pikaista paranemista!

Tänään ostelemaan vikoja vauvajuttuja... yläkertaan hoitopöytä ( alakerrassa on hoitoalusta khh:n tasolla ) ja sit jos vaikka jotain kivaa söpöä reunasuojaa pinnikseen :heart: Niih ja sit jos pesisi kaukalon ja vaunujen kankaat vihdoin viimein. Sitten saa vauva tulla.... no juu, jos nyt vielä 2 viikkoa ja risat pysyis yhdessä kasassa niin aina parempi!

Killi ja Pellervo 36+4
 
ail
Täälläkin kamala yö takana.Eilen alkoi menemään vatsa sekaisin antibiootti kuurista ja tämä aamu onkin vessassa vietetty.Illalla alkoi supistukset jotka onneksi loppui yöllä.Kätilö sanoi että minulla tuo ripuli aiheuttaa näemmä helposti supistuksia.Jäi siis lääkekuuri kesken mut onneks silmätulehdus johon sen sain on jo parantunut.Senverran kun sain nukuttua niin synnytysunia nähtiin täälläkin.Mut jotenkin uni kääntyi niin että menin töihin Marttiina Aitolehdelle uuden vauvan lapsenhoitajaksi ja kerroin hänelle vauvalla olevan affektikouristuksia.Minun esikoisella oli siis niitä pienenä ja jotenkin ne tuli uneen :)
Tekisi niin mieli ottaa imodiumi mut sitä eikai suositella raskaana,unohtu kätilölt kysyy....puuh taas vessaan.Parempaa päivää kaikille ja jaksetaa viel jonkun aikaa,joohan


ail ja saaga 34+6
 
No nostihan se vielä kuumeenkin :/ entä saako neuvolaan mennä sairaana? Muistaakseni siinä ovessa on vaan lappu että ethän tuo sairasta lasta sinne. Mut entäs sit kun se on mussa kii :D tiistaina olis neuvola ja Tiiän ettei sinne pääse ma soittotunnilla läpi. Ma ja ti on aina niitä ruuhkapäiviä. Mulla vaan ei oo flunssa ollu mitään viikon kestävä juttu vaan yleensä kestää sen 2-3 viikkoa. Mut harvoin haen siihen antibiootteja. Saiskohan niitä edes syödä raskaana ollessa?

Pitäkää itsenne lämpiminä ja peskää käsiä jos välttysitte tältä taudilta!
 
IMN
kusma Kyllä raskaanaolevillekin löytyy antibiootteja :) Muistaakseni itse söin esikoista odottaessani Kefexin (tms?) kuurin.
Kyllä neuvolaan saa mennä sairaanakin. Sairaita lapsia kielletää viemästä varmaan siksi ettei lelujen kautta tartu seuraavalle.

Onneksi itse pääsin jo tuosta flunssasta eroon, ei tosiaan ollu kivaa :/
 
IMN
Ainiin, tuosta Killin synnytysunesta tuli mieleen; Esikoista odottaessa tiesin alusta asti että tulee poika, syntyy syyskuun alkupuolella kuuden ja seitsemän välillä (joko aamulla tai illalla) ja poika syntyi 3.9. klo 18.59. Nyt taas oon "tiennyt" koko ajan että tulee tyttö, syntyy syyskuun lopulla joko aamulla tai aamupäivällä. Jotenkin oon kans aatellut että tyttö syntyisi edesmenneen isoveljeni syntymäpäivänä 29.9 tai äitini syntymäpäivänä 25.9.
Oikeastaan oon aina ollut varma siitäkin että eka lapseni tulee olemaan poika ja toinen tyttö. Kolmannesta ei hajuakaan :D
Onko muilla tällaisia ns. itsestäänselvyyksiä siitä milloin lapsi syntyy ja kumpaa sukupuolta edustaa?
 
Paljon onnea Fantteli :heart: niin alkaa jo lokakuulaisia syntymään...
IMN - minä oon varma et tää meiän Onni syntyy aamupäivällä lokakuun puolen välin paikkeilla! Saas nähä miten sit käy :D yritän optimistisesti ajatella ettei ainakaan marraskuun puolelle tarvis mennä (la VASTA 25.10.)
 
Fanttelille onnea!!! :heart: Päivittelen listaa, kun olen kotona.

Onpas täällä paljon nähty synnytysunia. Mä en ole kuin vasta kerran nähnyt. Ehkä en vieläkään oikeasti tajua, miten lähellä se on. Hauska tuo Ailin Martiina Aitolehti uni. :)

Tsemppiä kaikille huonosi nukkuville! Tuttua on tuo pyöriminen miehen kuorsauksen kuuntelu.

Kusma Tsemppiä flunssan kanssa! Toimitus ajoitus nyt sillä. Tuossa flunssassahan on vain se ikävä puoli, että jos on virus, ei antibiootit siihen mitään auta. Ne kun tehoaa vain bakteeritulehduksiin. Mutta kannattaa lääkäriltä asiasta kysäistä.

Kiitos Helikopteri sidevinkistä!

Nostan kyllä hattua teille, joilla on jo lapsi/a ja jaksatte näin viimeisillään. Ollaan kälyn 4- ja 1-vuotiaita hoitamassa ja nyt muutaman tunnin jälkeen alkaa jo tuntua fyysisesti raskaalta.
 
Paljon onnea Fantteli prinssistä! :flower:

Synnytysunia on täälläkin nähty vaikka kuinka monta. Yksikin aamu heräsin ponnistusasennosta, kun unessa ponnistelin lasta maailmaan.

Tänään jouduttiin käymään sairaalassa käyrillä, kun lapsi ei liikkunut normaaliin tapaan mahassa. Kaikki on nyt kuitenkin hyvin ja vauva voi hyvin. Lääkäri teki päksissä vielä sisätutkimukset ja ultrasi. Virtaukset on hyvät, sykkeet hyvät, istukka oli siistin näköinen ja vauva oli tämänkin lääkärin painoarvion mukaan 2500g ja syntymäpaino on kolmen kilon paikkeilla. Oli se pieni ja siro ja voi miten pieni se sitten on kun syntyy!!

Kusmalle paranemisia! Itsekkin olen yhden flunssan kärsinyt raskauden aikana ja ei se mitään mukavaa ole! :/

Murmeli & Pikkarainen 36+4
 
Fanttelille paljon onnea!:heart: Niin niitä lokakuisia alkaa pikkuhiljaa syntyä :)

Niin joo, ja näinhän mäkin muuten Martinasta unta... :D nyt yhtäkkiä muistui mieleen :) Luin lehdestä että oli saanut pojan ja oli nopea ja helppo synnytys.. mietin vaan että tyttöhän sille piti tulla. Niin joo ja luinpa tuossa männä viikolla että Martina oli jonkun karmean flunssan kourissa ja sai ab-kuurin.. oli vaan todennut että ei voi siinä kunnossa mennä synnyttämään. Kummasti lueskelen noita raskaana olevista kertovia juttuja... oon jo ootellut Vappu Pimiän vauvauutisia vaikka muuten noi Vapun tai Martinan tekemiset on mulle täysin evvk :kieh:

Tänään on pyöritty kaupoissa: Ikeassa, rautakaupoissa ja myös Cittarissa mammuttimarkkinoilla :) Ihmeen hyvin jaksoin 4 tuntia shoppailua. Paremmin kuin meidän 2v 9 kk vanha :D tosin hyvin jaksoi hänkin, varsinkin kun Ikea-reissun kruunasi pehmis... :D

Hyvä Murmeli että kaikki vauvalla ok - pienihän hän on vielä, mutta niin on täälläkin pikkuinen vauva masussa. Terkka arvioi käsikopelolla 2,6 kg torstaina ja maanantaina sit kasvukontrollissa tulee tarkempaa (??) mittaa... siinä rv 33 ultrassa arvio syntymäpainosta oli 3,2 kg... katotaan mitä nyt sanotaan. Toivottavasti vauva on kasvanut omalla käyrällään...

syntymäajasta/sukupuolesta mulla oli esikoisesta ihan varma tunne että se on poika ja tyttö tuli, se jo ultrassa todettiin ja mä en meinannut uskoa :LOL:. Miehellenikin sanoin että uskon kun näen. No, nyt toisesta mulla on ollut ihan sama juttu... varsinkin kun raskausoireet oli ihan erilaiset kuin esikoisesta olin ihan varma että nyt on sitten poika tulossa ( ja olen AINA nähnyt itseni poikalapsen äitinä ) vaan taas lupailtiin ultrassa tyttöä. Eli kai mun on vielä hommattava kolmas lapsi ja se on sitten poika... :) ?? Esikoisen syntymäajaksi aavistelin 4.12. ja vauva syntyi 5.12. eli aika lähelle meni ( LA oli 14.12 ) nyt toisesta on ollu vahvoina 1.10 ja 4.10... saas nähdä miten käy. Ja ekasta näin unen syntymäpainosta 3150g... no, ei ollut, vaan vielä pienempi. Olisko sitten tän kuopuksen paino? :)
 
Paljon Onnea Fanttelille vauvasta ! :) pakko kysyä että missä asennossa teidän pikkuiset on masussa? että joko ovat kääntyneet pää alaspäin? kun tämä minun pikku baby oli muistaakseni rv 31 vielä pää alaspäin mut sit muutama viikko sitten käänty perätilaan...huolettaa että mahtuukohan enää edes kääntymään :/ nyt rv 34+2
 
IMN
Täällä neidin todettiin olevan raivotarjonnassa jo rv26 ultrassa ja siitä saakka on niin pysynytkin :)

Oon tässä huomannut että mulla on alkanut paino tippua. Vielä pari-kolme viikkoa sitten painoa oli lähes 72kg ja nyt vaaka näyttää vähän reilua 69 kiloa. Neuvolassahan tuosta jaksettiin huomauttaa, varsinkin koska olen ollut vuodelevossa, joten loogisesti ajateltuna painoa ei olisi ainakaan pitänyt lähteä. Tiedän kuitenkin itse että syön ihan reippaasti, välillä jopa liikaakin (viisi "viimeistä" iltapalaa tälle illalle..), mutta lähinnä huolettaa että kasvaako tuo pikkuinen tuolla ollenkaan.. No, torstain kasvukontrollissahan sen sitten näkee että lopettiko tämäkin tulokas kasvunsa tähän kuten esikoinenkin.

Tänään on myös supistellut aika napakasti ja limatulppaa irtoilee edelleen.. Uskaltauduin jopa saunaan ja yllätyksekseni supistukset loppuivatkin sitten siihen kun astuin kylppärin ovesta ulos. Suihkussa vielä sain nojailla seiniin.

IMN & Tuutikki 36+0 ja vuodelepo virallisesti ohi!
 
Onnea Fanttelille!!!:flower:
Täällä alkaa kaikki olemaan valmista,vauva vain puuttuu.Kyllä odottavan aika on niiiin pitkä.
Minäkin olen synnytysunia nähnyt paljonkin,eikä niissä synnytys ole helposti sujunut..milloin en ole itkua kuullut synnytyksen jälkeen ja välillä olen kätilölle huutanut että ei se ulos tule leikkaa se v***n väliliha:mad: yksikään unista ei vielä ole ollut kivuton tai ongelmaton,että saas nähdä kuin käy. Silti ajatus synnytyksestä ei pelota päinvastoin..Olo on ihmeen seesteinen,mutta samalla malttamaton.
Täällä suppareita tullut öisin ja päivisin ei mitään tuntemuksia,ehkä pientä painetta ja kohdun kovettumista mutta ei muuta:ashamed: Olisi kiva päästä jo tositoimiin:D
Nellimo ja poju 37+5:heart:
 
Huomenta!

Onpa ulkona ihana ilma mutta taidampa pysyä sängyssä koko päivän :/ 1000g panadol ei auta yhtään flunssaseen päänsärkyyn :(

Täällä vauva myöskin todettu jo rv26 pää alaspäin . Ja joka neuvolakäynnillä ollut pää alaspäin. Tänä aamuna neidillä ollut 2 kertaa hikka ja molemmilla kerroilla se on tuntunut oikeassa kyljessä. Oon kyllä makoillu sillon just oikeella puolella. En tiiä pääsiskö kääntymäänkään enää väärinpäin? Potkut kuitenkin tuntuu vasemmalla ylhäällä. Ei vaan voi ymmärtää kuinka mutkalle se voi ittesä tonne laittaa.

Kusma ja hattivatti 38+0 POKS! Vois nyt virallisesti alkaa syntymään :)
 
Huomentapäivää! :)

Pitkästä aikaa jos jaksaisi jotakin tänne raapustaa, tuntuu että voimat nykyään niin lopussa. Kovia ja kipeitä supistuksia on ollut monta monta viikkoa päivittäin sekä menkkamaisia kipuja jotka säteilee selkään ja reisiin on myös.. Ja en tiedä onko limatulppaa vaiko mitä mutta paksua, hieman punertavaa limaa on ruvennut valumaan alapäästä,yök. Neuvolassa käynnit tuntuu turhalta kun terkkari vaan nyökyttelee ja voivottelee ihan sama mitä sille sanoo.

Itsellä painoa noussut n.9kg.. nyt olisi ihana nauttia tästä loppuraskaudesta kun kaikki hommat on tehtynä ja paikat valmiina mutta viime viikkoina miehen masennus ja paniikkihäiriö nostanut taas päätään,(varmasti stressaa vauvan tulo ja syksyn pimeys yms), itsellä alkaa olla voimat ihan lopussa, toinen kun ei suostu syömään eikä nuku,vaeltaa vaa kuin haamu..huoh, en enää tiedä mitä tekisin. Itsekin masennuksen sairastaneena tiedän miten kamalaa se on mutta nyt en oikeasti tiedä enää mitään mitä voisin tehdä.
Pelottaa miten vauva jakselee mahassa kun itsellä kokoajan niin paha ja ahdistunut olo..mutta ei auta kun porskuttaa eteenpäin päivä kerrallaan.

santsuma & pikkuinen 36+0
 
Onnea Fanttelille perheenlisäyksestä! :) Hui, aika jännää kun lokakuisia alkaa jo putkahtelemaan pihalle...

Synnytysunia olen nähnyt muutaman, ja jokaisessa vauva on jo heti synnytyksen jälkeen sellainen puolivuotiaan näköinen, ja joskus jopa osaa puhua :D Mistä sellainen sitten kertoo, tiedä häntä... ehkä jostain mun suurista odotuksista vauvaa kohtaan :D

Mua ärsyttää, kun en vieläkään tiedä miltä supistus tuntuu :( Mulla on jotain pientä kipuilua silloin tällöin alavatsassa ja -selässä, mutta sitten kun kokeilen vatsaa, niin ei se sen kovemmalta tunnu kuin normaalistikaan. Mulla se on koko ajan "kova", varsinkin kun vauva on sellaisessa selkäasennossa. Saa nähdä että käykö niinkuin siskollani, joka ei ollut tunnistanut supistuksia, oli vaan valitellut aamusta alkaen vatsakipuja, sitten tajunnut jossain vaiheessa että hei nyt taitaa olla hyvä käydä sairaalassa, ja olihan ne sitten ollut supistuksia. Tosin hän sanoi, että kyllä ne oikeat supistukset sitten tunnisti :D

santsuma, minunkin avomieheni sairastaa masennusta. Se on sellaista kausittaista, niin kuin ilmeisesti usealla on. Koko raskauden ajan hän on ollut yllättävän jaksavainen, sellaisia pahoja kausia ei oo ollut kovin montaa, eikä ne oo kestäneet pitkään. Eniten minua jännittää sitten vauvan syntymän jälkeen, että miten hänen masennuksensa alkaa oireilla. Olen myös uskaltanut ajatella vauvaa sellaisena "perseellepotkuna", eli että jos sen isyyden - eli vastuun ja tärkeänä olemisen ja rakkauden - avulla niitä masennusoireita ei enää tulisikaan entiseen tapaan. En tietenkään oleta tai odota mitään, ollaan kyllä asennoiduttu tukemaan toisiamme kaikissa tunnevyöryissä etenkin sitten kun vauva tulee. Toivon myös kovasti, etten itse sairastuisi mihinkään synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai pahaan baby bluesiin, että pysyis joku rakenne meidänkin elämässä :D

Tsemppiä hurjasti kaikille, yrittäkää ajatella tätä synkkää syksyä ihanana ja tunnelmallisena aikana! Ja meillehän se onkin uuden alun aikaa... :)

- Öhkis 37+1 (the "rajapyykki" ylitetty!)
 
santsuma meillä kans miehen masennus alkanut pahentua tässä loppusuoralla. Aluksi tuntui, että piristyi, nyt ei taas nuku ja mikään ei kiinnosta. Kuolemastakin on alkanut taas puhua. Pelottaa ihan hulluna, että miten tässä käy. Eilen oli ihana keskustelu isän kanssa, sieltä onneksi saan tukea. Mutta
 

Yhteistyössä