V
vierailija
Vieras
Ollut taas paljon juttua festivaali- ja keikkalippuihin liittyvistä huijauksista. Itse en moisissa bakkanaaleissa käy, niin omakohtaista kokemusta ei ole, mutta tulee mieleen miksi asiaa ei ratkaista lippujen kuolettamisella.
Käytettyjen autojen kaupassa pelataan nykyään varmenteella, jonka myyjä tekee netissä Trafin sivuilla pankkitunnuksilla kirjautuneena. Kaupan yhteydessä hän antaa varmennenumeron ostajalle. Ostaja rekisteröi auton numerolla Trafin sivuilla. Kumpikin kaupan osapuoli näkee ajoneuvon statuksen eli kenen nimissä se on ja onko verot maksettu jne.
Isojen lippupalveluiden pitäisi luoda vastaava järjestelmä. Jos Pekka haluaisi myydä lippunsa Minnalle, hän kirjautuisi nettisivulle ja rekisteröisi lippunsa myytäväksi. Samalla hän saisi varmennetunnuksen. Minna kertoisi haluavansa ostaa lipun. Pekka antaisi tunnuksen Minnalle ja Minna kirjautuisi sivuille ja näkisi tunnuksella, että tällainen lippu on olemassa ja sen omistaa Pekka. Minna rekisteröisi lipun nimiinsä ja maksaisi kauppahinnan. Pekka vahvistaisi kaupan nettipalvelussa. Samalla hetkellä hänen lippunsa mitätöityisi ja Minnan sähköpostiin kilahtaisi uusi lippu.
Jos Minna ei maksaisi lippua, ei Pekka vahvistaisi kauppaa eikä Minna saisi lippua. Jos Minna maksaisi, mutta Pekka ei vahvistaisi kauppaa, pysyisi lippu lukittuna eikä Pekka saisi sitä myytyä moneen kertaan huijausmielessä. Minna voisi ottaa yhteyttä myyntialustaan, joka siis olisi virallinen, ja poliisiin ja todistaa helposti maksaneensa lipun. Pekan mahdollisuudet huijaukseen rajoittuisivat lähinnä kiusantekoon koska taloudellinen hyöty olisi olematon ja kiinnijäämisen riski 100 % kun palvelu toimisi vahvan tunnistautumisen pohjalta ja transaktiosta jäisi palveluun paperijälki.
Käytettyjen autojen kaupassa pelataan nykyään varmenteella, jonka myyjä tekee netissä Trafin sivuilla pankkitunnuksilla kirjautuneena. Kaupan yhteydessä hän antaa varmennenumeron ostajalle. Ostaja rekisteröi auton numerolla Trafin sivuilla. Kumpikin kaupan osapuoli näkee ajoneuvon statuksen eli kenen nimissä se on ja onko verot maksettu jne.
Isojen lippupalveluiden pitäisi luoda vastaava järjestelmä. Jos Pekka haluaisi myydä lippunsa Minnalle, hän kirjautuisi nettisivulle ja rekisteröisi lippunsa myytäväksi. Samalla hän saisi varmennetunnuksen. Minna kertoisi haluavansa ostaa lipun. Pekka antaisi tunnuksen Minnalle ja Minna kirjautuisi sivuille ja näkisi tunnuksella, että tällainen lippu on olemassa ja sen omistaa Pekka. Minna rekisteröisi lipun nimiinsä ja maksaisi kauppahinnan. Pekka vahvistaisi kaupan nettipalvelussa. Samalla hetkellä hänen lippunsa mitätöityisi ja Minnan sähköpostiin kilahtaisi uusi lippu.
Jos Minna ei maksaisi lippua, ei Pekka vahvistaisi kauppaa eikä Minna saisi lippua. Jos Minna maksaisi, mutta Pekka ei vahvistaisi kauppaa, pysyisi lippu lukittuna eikä Pekka saisi sitä myytyä moneen kertaan huijausmielessä. Minna voisi ottaa yhteyttä myyntialustaan, joka siis olisi virallinen, ja poliisiin ja todistaa helposti maksaneensa lipun. Pekan mahdollisuudet huijaukseen rajoittuisivat lähinnä kiusantekoon koska taloudellinen hyöty olisi olematon ja kiinnijäämisen riski 100 % kun palvelu toimisi vahvan tunnistautumisen pohjalta ja transaktiosta jäisi palveluun paperijälki.
