Liityn seuraanne!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rhianna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

Rhianna

Vieras
Yritystä takana jo reipas vuosi, eikä mitään ole tapahtunut. Kierto on pitkä ja sekava (30-40 pvää) ja itse vuoto tosi niukkaa. Joulukuussa kävin perhesuunnitteluneuvolassa, jossa laittoivat lähetteen labrakokeisiin. Tänään kävin sitten lääkärissä ja kaikki kokeet (prolaktiini, kilpirauhashormoni, papa ja klamydia) olivat kunnossa. Laittoi lähetteen gynen polille jatkotutkimuksiin, jossa tutkivat sitten ultralla munasarjat/kohdun ja mahdollisesti tekevät munatorvien
aukiolotutkimuksenkin. Vasta siellä katsovat sitten lääkkeiden tarpeen.
Jonoja on, julkisella puolella kun ollaan, ja voipi mennä muutama
kuukausikin ennenkuin sinne päästään. Huokaus...

Ärsyttää kyllä todella tuo tutkimusten hitaus. Jos olisi varaa,
kävisin yksityisellä teettämässä nuo tutkimukset, mutta ei tällä
taloudella onnistu. Mutta pääasia että alkavat edes tutkia missä vika on.
Olisi pitänyt varmaan jo puoli vuotta sitten lähteä aloittamaan tätä
prosessia ja valehdella että yritystä on ollut jo silloin se vuosi!

Väsyttää jo tuo ainainen oviksen kyttääminen ja ainaiset pettymykset ja turhauttaa tuo terveydenhuollon hitaus. Tuntuu, että olen saanut pissiä tikkuun jo vuoden aikana ihan tarpeeksi...Välillä tuntuu että meille ei sitä pikkuista sitten taida ollakaan varattu...
:'(
 
Tervetuloa!

Itsekin vasta juuri tänne tulin, kun meillä tulee vasta kohta tuo vuosi täyteen. Nyt ollaan/olen kuitenkin tutkimuksia aloittelemassa, tosin tuo mies hieman arastelee, niin en tiedä menenkö ensin yksin. Ykstyiselle siis menossa aloittamaan.

Mulla myös kierto heittelee, saattaa olla melkein kahdenkin viikon heittoja kiertojen välillä. Vuoto on myös niukkaa ja kysyinkin kerran gyneltä, jos se vaikeuttaa raskaaksi tuloa, mutta kuulemma sillä ei ole merkitystä.

Tsemppiä teille ja plussaonnea!
 
Tervehdys!

Uusi olen minäkin, yritystä takana pian 3 vuotta.. :'( Kierto ollut "pahimmillaan" jopa puoli vuotta.. Julkisella puolen kulkenut lääkärillä minkä ehtii, aina täytynyt vaan odottaa.. Tuskaa.. Reilu vuosi sitten soitin väestöliittoon ja ajan sain 3 kk päähän.. Siellä selvisi, että en ovuloi ollenkaan.. Ja sen mukaiset hoidot on aloitettu nyt..

Tsemppiä teillekkin.. :flower: =)
 
Moi!

Samaa kuulin minäkin tuosta vuodon niukkuudesta ja sanoivat jopa että saattaa olla hyvä asia ja pienentää riskiä siihen että kiinnittynyt alkio poistuisi vuodon yhteydessä. Tiedä nyt sitten, mutta viimein sentään tutkimukset alkamassa.

Meillä miehelle on jo tehty sperma-analyysi ja kaikki oli kunnossa. Nyt sitten onkin mun vuoro lähteä tutkittavaksi. Mietin tänään koko päivän tuota julkisen jonotusaikaa ja sitä, josko kuitenkin kävisi yksityisellä teettämässä jo joitain tutkimuksia valmiiksi. Tuntuu, että julkisen kautta tutkimuksiin/hoitoihin pääsyssä ehtii jo eläkeikä koittaa ennenkuin mitään tapahtuu. Olisi varmaankin pitänyt pyytää joulupukilta lahjaksi digikameran sijasta kärsivällisyyttä... ;)
 

Toivon teille kaikille uusille onnea!

Pettymyksiä tulee monta kertaa hoitojen aikana, niihin ei vain osaa sopeutua.
Joka kerta vain tuntuu niiin surulliselta, tuskaiselta, ja epätoivoiselta tuntuu siltä,kuin itse emme saisi lapsia koskaan.
Toivosta emme ole luopuneet.

Kaikille teille haluan sanoa, mahdollisuuksia on paljon ja toivoakin on.
Kaikki on vasta teillä niin alkuvaiheissa.

P.s. Meillä vaikeaa hoitojen suhteen, kun olen säännöllisesti ulkomailla töissä. Aina joudun perumaan hoitoja ja lääkäri aikoja, joka hidastaa/pidentää asioitamme.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.01.2006 klo 18:40 Hansuliinu kirjoitti:
Kärsivällisyyttä kyllä tarvitaan, itelläni se loppui kesken ja keskeytin hoidot viime syksynä.. Nyt taas uudella innolla jatkanut siitä mihin jäi.. =) Kunpa nyt jaksaisi loppuun..

Moi!

Toivon sinun jaksavan käydä hoidot loppuun.
Itse olin vähällä jättää hoidot kesken marraskuussa.
Kuitenkin jotenkin sain itseäni ponnistamaan loppuun asti. Vaikka vaikealta jatkaminen tuntui henkisesti, fyysisesti.

Tsemiä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.01.2006 klo 15:01 Rhianna kirjoitti:
...Välillä tuntuu että meille ei sitä pikkuista sitten taida ollakaan varattu...
:'(

Älähän nyt.... :hug: Kyllä se nyytti teille saadaan tavalla tai toisella. Adoptiokin on yksi vaihtoehto. Maailma on täynnä lapsia ilman vanhempia.

Jaksamista ja onnea hoitoihin :heart:
 
Kiitos! :hug:

Kyllä tämä taas tästä helpottaa, tuntui tuo julkisen puolen hitaus vaan niin lannistavalta. Päätin nyt kuitenkin käydä yksityisellä aloittelemassa tutkimuksia, jotta päästään vauhtiin. Ja lapsi on aina lahja, tuli se millä menetelmällä tahansa. Jos biologisesti oma ei onnista, on aika huikeaa jos kuitenkin pystyy antamaan kodin adoptio-omalle.

Yllättävän raskasta tämä vauva-asian kanssa eläminen on, etenkin kun aikaa on kulunut ja muut ystävät raskautuvat jo pelkästä ajatuksesta. Välillä on hyviä päivä ja toisinaan huonoja (joskus jopa erittäin huonoja), mutta elämä jatkuu ja toivoa ei menetetä! Onneksi sentään nykyaikana asiasta pystyy puhumaan ja jakamaan tuntojaan muiden kanssa.

Halauksia ja voimia teille kaikille!
 

Yhteistyössä