liian uteliaat ihmiset.

[argh]

mitä ne ihmiset ajattelee jotka enemmän tai vähemmän tutun nähdessään kyselee heti kaikkea mitä sattuu?
Mua ärsyttää kun heti mitä kuuluun jälkeen alkaa kysely: oletko vielä vaan kotona, koska aiot mennä töihin, mihin menet, onko työpaikka, ai missä ja mikä, on sulla siinä lapsia paljon ja paimentamista, missä asutte, mitä äitis tekee, missä se asuu, kenen kanssa seurustelee, seurusteletko sinä, tienaako ex hyvin jne.

Sitten kun on väkinaisesti saanut tehtyä lyhyen selonteon tai kierrettyä kysymykset tekohymy naamalla niin matka jatkuu. Mitä ne siitä saa? Eikö riitä vastaus siihen mitä kuuluu-kysymykseen?
Voisiko sen jälkeen puhua vaikka säästä???

 

[ninni]

Aijaa.

Mä sitten tunnustaudun varmaan uteliaaksi ihmiseksi, kun hyvin saattaisin kysyä tutulta tarkempia kysymyksiä. Ei mun tarkoitus ole udella, eikä välttämättä oikeesti edes kiinnosta, kunhan esitän olevani kiinnostunut toisesta ihmisestä, siitä mitä kaverille kuuluu.

Mua ärsyttää paljon enemmän ihmiset, jotka ei puhu mistään muusta kun itsestään, niin ettei suun vuoroa saa. Ummet ja lammet selitetään ja kerrotaan omasta elämästä ja lapsista ja itsestä ja naapurista, mutta KERTAAKAAN ei edes kohteliaisuudesta kysytä, että no mitäs sulle muuten sitten kuuluu.

 

[ap]

no kaverit joiden kanssa asioista muutenkin puhuisit ovat eri asia. Mulla pyörii nyt vaan päässä ihmiset joihin törmää vain silloin tällöin. Ehkä mulla on sitten paljon niitä jotka kuulevat muilta suurimman osan mun elämästä ja sitten ärsyttää kun päivittävät tietojaan henk.koht. Kysymyksillä ihan kuin mun tarvis niille kertoa mitä missä milloin ja miksi.

 

[Riikka]

Aijaa.

Mä sitten tunnustaudun varmaan uteliaaksi ihmiseksi, kun hyvin saattaisin kysyä tutulta tarkempia kysymyksiä. Ei mun tarkoitus ole udella, eikä välttämättä oikeesti edes kiinnosta, kunhan esitän olevani kiinnostunut toisesta ihmisestä, siitä mitä kaverille kuuluu.

Mua ärsyttää paljon enemmän ihmiset, jotka ei puhu mistään muusta kun itsestään, niin ettei suun vuoroa saa. Ummet ja lammet selitetään ja kerrotaan omasta elämästä ja lapsista ja itsestä ja naapurista, mutta KERTAAKAAN ei edes kohteliaisuudesta kysytä, että no mitäs sulle muuten sitten kuuluu.

No ei siinä kuule ehdi kysellä vastakysymyksiä jos toinen tulittaa uutta utelua toisen perään. Alkaa ahdistaa ja tekee mieli poistua kymmenennen kyselyn jälkeen. Tai sitten kun jonnekin väliin saa ujutettua oman kyselyn, niin vastaukseksi saa lyhyen "ei mitään erikoista. Entä mitäs..." ja taas jatkuu piina. Näitä ihmisiä on, kyl, kyl.

 

[ap]

just noin. En voi ymmärtää miksi niiden pitää saada tietää kaikki.