eppuli
Onko muita lapsiperheellisiä joilla sänkyhommat menee joskus liian suunnitellun puolelle. Myöhään illalla ja aikaisin aamulla ovat monesti ne hetket jolloin "harrastetaan". Mikäs se jos hetket on spontaaneja. Mut toisinaan viikonloppuna alkaa haluttamaan. Pienet lapset voi laittaa päippäreille tahi tv:tä katsomaan, mutta entäs ne varhaisteinit.
Siinä sitten viritellään tunnelmaa ja odotellaan iltaa. Halitaan pussaillaan ja haluttais niin penteleesti. Pihalle mennään käsi kädessä kävelylle ja sohvalla istutaan kyljekkäin. Mutta sitten 21.30 kun viimeinen ompi mennyt nukkumaan, niin mies hipsii tietsikalle ja mä meen sit katsoon tv:tä, kuinkas nyt näin kävi.
Ennenkin ollaan kompastuttu samaan ongelmaan. Sunnuntaina kävi just näin. Mun naiseus kärsi sitte kolauksen ja menin sänkyyn. Mies tuli hetken päästä ja mä toivottelin hyvät yöt ja käänsin selän. Mies kun sitä tunnelmaa viritteli, niin oletin sen sit tekevän sen aloitteen. Nainen kun olen niin möläytin sitten et vanha ja tylsä pari käypi sitten nukkumaan. Vihjasin sitten siihen miten päivällä vähän puhuttiin, ja sanoin et tunnelma o jo menny. Miehel ei kuulemma ja temput tehtiin. Nyt vähä jo nolottaa kun niin loukkaannuin, mut naiset on joskus vähän hölmöjä. Olsin voinut tehä sen aloitteen, mut halusin katsoo et tekeeks mies jotain asian hyväks.
Eihän aina saa haluilleen vastinetta. Jos mua päiväl haluttaa, en voi soittaa miestä kotiin, heh heh. Mut joskus olen huomannut et liian suunniteltu ei ole hyvä. Liikaa vaadittu et aamukymmenestä jaksais virittää tunnlmaa iltakymmeneen? Mites muut, miten olette järjestelmällisiä tässä asiassa. Vinkkejä. Tuvassa häärii viisi lasta, ja joskus pitäis se irtiotto olla vanhemmillakin, ettei sitten puolkuolleina sängyssä.

Siinä sitten viritellään tunnelmaa ja odotellaan iltaa. Halitaan pussaillaan ja haluttais niin penteleesti. Pihalle mennään käsi kädessä kävelylle ja sohvalla istutaan kyljekkäin. Mutta sitten 21.30 kun viimeinen ompi mennyt nukkumaan, niin mies hipsii tietsikalle ja mä meen sit katsoon tv:tä, kuinkas nyt näin kävi.
Ennenkin ollaan kompastuttu samaan ongelmaan. Sunnuntaina kävi just näin. Mun naiseus kärsi sitte kolauksen ja menin sänkyyn. Mies tuli hetken päästä ja mä toivottelin hyvät yöt ja käänsin selän. Mies kun sitä tunnelmaa viritteli, niin oletin sen sit tekevän sen aloitteen. Nainen kun olen niin möläytin sitten et vanha ja tylsä pari käypi sitten nukkumaan. Vihjasin sitten siihen miten päivällä vähän puhuttiin, ja sanoin et tunnelma o jo menny. Miehel ei kuulemma ja temput tehtiin. Nyt vähä jo nolottaa kun niin loukkaannuin, mut naiset on joskus vähän hölmöjä. Olsin voinut tehä sen aloitteen, mut halusin katsoo et tekeeks mies jotain asian hyväks.
Eihän aina saa haluilleen vastinetta. Jos mua päiväl haluttaa, en voi soittaa miestä kotiin, heh heh. Mut joskus olen huomannut et liian suunniteltu ei ole hyvä. Liikaa vaadittu et aamukymmenestä jaksais virittää tunnlmaa iltakymmeneen? Mites muut, miten olette järjestelmällisiä tässä asiassa. Vinkkejä. Tuvassa häärii viisi lasta, ja joskus pitäis se irtiotto olla vanhemmillakin, ettei sitten puolkuolleina sängyssä.