liian prameeta?

Neuvokaa mua ihmiset. Mulla on la 8.8. ja me ollaan asuttu poikaystävän kanssa yhessä kohta vuoden. Asutaan kaksiossa (47 neliöö) ISON koiran kanssa. Ollaan mietitty että pitäiskö muuttaa isompaan kämppään (pieneen kolmioon) sitte ku vauva on syntynyt. Jotkut pitää meidän suunnitelmia liian "hienoina". Pitäisi kuulemma pärjätä ihan hyvin tässäkin. Ei kyllä oo mitään valittamista tässäkään, mutta jotenkin tuntuu että olis helpompaa vauvan kanssa jos olis yks "koppi" lisää. Ottakaa kantaa.

 

Kateellisia taitavat olla... Ei tuo nyt mun mielestä hienostelulta kuulosta. Muuttakaa ihmeessä isompaan jos siltä tuntuu ja rahatilanne antaa myöten.
Meillä oli oikein kiva kaksio (62 neliötä) mutta silti piti saada omakotitalo kun vauva ilmoitti tulostaan. :ashamed: Meillä siis taitaa olla hieman siihen hienosteluun taipumusta... Ei vaan, kyllähän lisätila tuo mukavuutta asumiseen.

 

Mekin asuttiin tilavassa kaksiossa 60 neliöö kun vauva syntyi.Tuntui paikat käyvän ahtaaksi ja muutimme 80neliön rivariin.Täytyy sanoa että oli järkiratkaisu.Meillekin sanoivat jotkut että miten nyt noin iso ym.mutta jätimme nämä kommentit omaan arvoonsa koska olihan kyse omasta elämästämme joten tsemppiä teille asunnon hakuun!

 

Isompaan asuntoon vaan jos on mahdollisuus.Tulee olemaan helpompaa jos on kaks huonetta, nimittäin nukkuminen!Elintärkeä pienten lasten vanhemmille on uni ja jos on toinen huone jossa voi vauvan kanssa nukkua (tai valvoa!) niin toinen vanhemmista saa nukkua rauhassa toisessa huoneessa.Myöhemmin lapsi tarvii tilaa liikkua ja leikkiä...siispä rihkeasti vaan isompaan, ei muitten kommenteista tarvi välittää!

 

Asuntonne on kyllä aika pieni, varsinkin jos koirakin on suuri! Meille syntyi esikoinen hieman tuota isompaan kaksioon, ja muutimme hänen ollessaan alle vuoden. Lapsen synnyttyä tavaramäärä alkaa lisääntyä ihan järjetöntä vauhtia - vaikkei itse viettäisi kauheaa kulutusjuhlaa, tulee lahjojakin, vaatteita, leluja... jo parin kuukauden sisällä alkaa kertyä pieneksi jääneitä vaatteita, joita useimmat kai eivät ainakaan heti myy tai kierrätä, vaan ne täytyy ainakin jonkin aikaa säilyttää jossain. Pian lapsi jo on suunnilleen vuoden ja ajelee muksu-mopoilla sun muilla isoilla leluilla... jos lapsi on tosi ketterää sorttia, hänet täytyy turvallisuussyistä siirtää jo noin 1.5 vanhana pinnasängystä lapsen sänkyyn, mahtuuko sekin makuuhuoneeseen? (Jos siis ei ole niin innokas perhepetiläinen, ettei lapsi tarvitse omaa sänkyä...)

Kannustaisin muuttamaan pian jos siltä tuntuu, koska se on kuitenkin nyt helpompaa. Jos vauvan jo synnyttyä alkaa tilanpuute ahdistaa, kaikki muuttoon liittyvä vaatii paljon enemmän järjestelyä ja aikaa. Itse kuvittelin aikoinaan, että olisi helpompi muuttaa vauvan kanssa kuin raskaana ollessa, mutta en usko siihen enää... (vaikka en siis olekaan raskaana ollessa muuttanut.)

Suosittelen siis lämpimästi muuttoa, jos itse sitä haluatte. Ei kai muut voi paremmin tietää tilantarvettanne! Ettekä te varmaan kuitenkaan tarvitse heti yli 100 neliötä, joten ei se mitään prameilua ole!

 

Meillä on supermax tilava kaksio 37 neliöö ja tässä asutaan yhä, ja lapsi on sentään jo pian kaksi. Joten tuskinpa kannattaa kiirehtiä, muutatte sitten kun vauva on syntynyt jos tunnette vielä tarvetta siihen. Ne rahat mitkä menisi nyt jo isomman asunnon vuokraan voi varmasti käyttää hyödyksi muutenkin? Hyvin pärjää ja voi elää pienemmässäkin, on jopa helpottavia tekijöitä kuten vähemmän siivoamista. Vähemmän turhan tavaran hamstraamista. Vähemmän rahanmenoa (paitsi meillä tuo olisi periaatteessa ihan sama, kun on oma ja laina-aika suht lyhyt, eli isommasta vaan otettaisiin laina pidemmällä maksuajalla.) Mutta ei vielä siis ole tullut tarvetta isompaan vaihtaa.

 

sehän riippuu siitä nukkuuko lapsi miten pitkään samassa huoneessa teidän kanssa! ei vauva muuten omaa huonetta kaipaa. meillä ainakin lapset on vanhempien kanssa samassa makkarissa nukkuneet tuonne puolentoista vuoden ikään ja vauvan vaatteet yms on ihan hyvin mahtuneet kun oli sellanen hoitopöytä missä oli laatikosto alla

 

hei! älkää kuunnelko niiden muiden mielipiteitä vaan tehkää niinkuin parhaaksi näette. teidän perhe ja elämä. tosin kiirehtiä ei kannata etsikää rauhassa isompaa ettei tule pettymyksiä. vauvahan ei alussa tarvitse tilaa koska se vain syö ja nukkuu. lisätilan tave tulee hänen kasvaessaan ja kun alkaa liikkumaan. isompana lelut ja muut vievät myös oman tilansa. onnea vain asunnon etsinnälle,älkääkä hätäilkö sen kanssa vaan katselkaa rauhassa niin löydätte oman kodin ,jossa viihytte mahdollisesti monta vuotta eteenpäin.

 

meillä oli saman kokoinen asunto kuin teillä kun tulin raskaaksi ja nyt asutaan kolmiossa vauvan kans ja voin sanoa että kannatti vaihtaa!!

 

Suosittelen lämpimästi jo lapsenkin puolesta että vaihdatt eisompaan jos vain pystytte taloudellisesti.Lapsenkin on paljon mukavampi varttua ja leikkiä kun tilaa on.ja eiköhän se ole mukavempaa hauvallekin

 

Meillä päädyttiin vaihtamaan 52m2 kaksio 70m2 kolmioon kun vauva rupesi liikkumaan... Ja koirakin löytyy, pienehkö tosin... muutto edessä viikon päästä ja kyllä tuntuu hyvältä jo etukäteen... vauvan tavarat kun tuntuvat vievän kaiken ylimääräisen tilan... :/

 

Kiitoksia paljon mielipiteistä! =) Ollaan laitettu jo asunto hakuun, mutta eihän sitä koskaan tiedä miten kauan siinä menee, joten harkinta-aikaa on vielä. Kiitos.

 

me asuttiin ukko-kullan kaa 43 neliön ykssiössä ja kun muksu synty muutettiin 53 neliön kolminoon... ja ahtaaks kävi... loppupeleissä. et IHAN SAMA MITÄ KATEELLISET NAAPURIT JAUHAA... MUUTTAKAA JOS SILTÄ TUNTUU Onnee teille

 

meil oli ihan sama juttu ku tyttö synty..oli 42neliöinen kaksio ja iso koira..mut päästiin onnex sit heti muuttaa isompaan kolmioon..onnex six et kyl sitä huonetta tarviiki paljon..sitä tavaraaki alkaa sit kertyy ihan sikana..saatiin kyll kans kuulla tota samaa et se on vaa jotain leveilyy ku haluu muuttaa..mut tollaset puheet kannattaa unohtaa..kyllähän ihminen pienessä pärjää eihän se sitä mut jos on koiraa ja sun muuta nii kannattaa muuttaa..meille se ainaki oli oikee ratkasu..onnea vauvelista!

 

muuttaa ennen tytön syntymää. Asuttiin miehen kanssa kaksistaan 35 neliön yksiössä, joten sinne ei olisi edes mahtunut pinnasänkyä.
Muutettiin kolmioon. Ens alkuun se lisähuone palveli "askartelu-, tietokone-, ja pyykinkuivaushuoneena.
Kunnes tyttö vuosi ja kymmenkuisena siirtyi sinne nukkumaan. Kun tyttö oli täyttänyt kaksi teimme siitä kolmannesta huoneesta hänen huoneensa.
Miehellä on semmoinen harrastus, joka vie tilaa joten tarvitsisimme vielä sen neljännen huoneen, mutta kuten tiedetään kaupungin vuokrajono on pitkä varsinkin niille, joilla ei ole akuuttia asunnon tarvetta.
Ja omaan ei ole vielä ihan varaa.