Leikittekö päivittäin lastenne kanssa?

[äiti minäkin]

Meidän 3vuotias leikkii paljon itsekseen, muovailee, piirtää, rakentelee, katsoo pikkukakkosta, maalaa.... en mä joka päivä edes mene sen leikkeihin mukaan kun niin hyvin rakentaa itse leikkinsä.
Olen kyllä läsnä, laitan ruokaa, syödään yhdessä, luetaan unisadut, käydään yhdessä saunassa ja ulkoilutetaan koira mut ei LEIKITÄ.
Tuntuu että niin monet leikkivät aina lastensa kanssa et olenko poikkeava tämän suhteen..?

 

[m]

Minä leikin joka päivä 2 v. 2 kk kanssa. Toivottavasti alkaa enenevässä määrin leikkiä yksinkin. Hatunnosto sulle.

 

[minäkään]

en paljon koskaan!

 

[v]

Me kyl leikitään koko perhe... myönnän kyl, et välillä ottaa päähän kovastikin kun tuun töistä kotiin (olen vielä päikyssä töissä) ja ensimmäisena "pitää" mennä lasten kaa leikkimään!!! Meille se on itsestään selvää et äiti ja isi kömpii lattialla karhuna ja rakentaa palapelejä ja pikkulegoilla. Mallistahan se lapsi oppii!

 

[yhden äiti]

Joidenkin lapset ovat tottuneet leikkimään yksinään, ja hyvä niin. Ei vanhempien ole tarkoitus olla lastensa leikkikavereita vaan vanhempia.

 

[Seikkailija Dora]

en leiki. pelaan kyllä pelejä ja askartelen ym. mutta en leiki. mulla on 4 lasta ja ne leikkii ihan hyvin keskenään. =)

 

[leijona76]

Kyllä päivittäin tulee leikittyä. Joinain päivinä enemmän ja toisina touhuaa omiaan lähinnä. Saa nyt nähdä miten jatkuu kun alkaa työelämä hoitopäivineen.

 

[no en]

En minä ole leikkimistä varten, sitä varten ovat kaverit ja sisarukset. Meidän lapset ovat tottuneet leikkimään yksinkin. Aika ajoin olen vain "aloittamassa" leikit ja sitten jatkavat itsekseen. En ymmärrä vanhempia, jotka istuvat lastenhuoneen lattialla monta tuntia ja antavat lastensa pomottaa heitä leikkimään. EIhän siinä pääse mielikuvitus kehittymään ollenkaan!

 

[Tyttö TuulisPää]

Meillä lapset leikkivät ( tyttö kohta 4v ja poika kohta 3v ) pääsääntöisesti keskenään, minä olen leikeissä yleensä mukana jos tarvitsee rakentaa jotakin (telttoja, majoja sun muita ) tai jos pelataan konsolilla niin neuvonantajana siinä sitten. Isin kanssa leikitään sitten junaradoilla ja autovermeillä ( ohjattavat ) .

 

[ap]

Me kyl leikitään koko perhe... myönnän kyl, et välillä ottaa päähän kovastikin kun tuun töistä kotiin (olen vielä päikyssä töissä) ja ensimmäisena "pitää" mennä lasten kaa leikkimään!!! Meille se on itsestään selvää et äiti ja isi kömpii lattialla karhuna ja rakentaa palapelejä ja pikkulegoilla. Mallistahan se lapsi oppii!

Mallistahan lapsi oppii... no mistä tuo meidän 3vuotias on oppinut niin hyvin rakentamaan legoilla ja leikkimään muita leikkejä vaikka me emme mene hänen leikkeihin mukaan kuin silloin tällöin, hänen pyytäessään.
Ja kun hän pyytää meitä leikkeihin mukaan, hänellä on jo valmiiksi rooli mietittynä meille ja hän pyytää että voitko sinä äiti esim. rakentaa tähän autotallin legoista ja isi ajaa toisella autolla kilpaa hänen autonsa kanssa..

 

[leijona76]

Joidenkin lapset ovat tottuneet leikkimään yksinään, ja hyvä niin. Ei vanhempien ole tarkoitus olla lastensa leikkikavereita vaan vanhempia.

No ei se niin yksioikoista oo eikä siinä minusta oo mitään kummaa että aikunenkin osallistuu. Muistan itse lapsuudesta miten kiva oli että isä välillä lähti mukaan leikkimään. Ei se leikkiminen rajaa pois aikuisuutta ja vanhemmuutta.

 

[Beep]

Leikin, koska pidän leikkimisestä!!!!!!! Isäkin leikkii, varsinkin vapaapäivinä. Mutta nyt olen huomannut että pikkuveljestä on tullut jo ihan kelpo leikkikaveri ja äidin meno väliin vaan sekoittaa pakan. Monesti jättäydynkin vähän taka-alalle ja vähän kuin vahdin ja enemmän sanoin osallistun leikkiin, tai sit teen muita juttuja, kuten roikun täällä! :kieh: :heart:

 

[nyt harmaana]

en juuri koskaan, en jaksa. ärsyttää kun aina jotain vaativat

 

[Beep]

No ei se niin yksioikoista oo eikä siinä minusta oo mitään kummaa että aikunenkin osallistuu. Muistan itse lapsuudesta miten kiva oli että isä välillä lähti mukaan leikkimään. Ei se leikkiminen rajaa pois aikuisuutta ja vanhemmuutta.

Mun äiti leikki mun kanssa paljon, isä ei paljon ollenkaan. Tunsin vaikka mitä tunteita sen vuoksi, ettei isä leikkinyt. Vieläkin se on niin, että äitini osaa olla leikkivä mummo ja isä ei oikein osaa. Mutta nyt näen sen rakkauden lapsenlapsiinsa, joten ehkä isäni ei vaan osaa leikkiä, mutta näen miten isä katsoo lapsia ihan liikuttuneena.

 

[en]

todellakaan!! en ole sellainen äiti joka jaksaa viihdyttää ja olla kaveri. meillä on 2 lasta vanhin 4v ja leikkivät kyllä aika laila kaksistaa.

 

[kyllä leikin]

Kyllä mä koen että vanhemman kuuluu jonkun verran leikkiä lapsen kanssa. Ehkä se sitten muuttuu iän myötä, en tiedä? Nyt kun lapsi on 1,5v eikä ole sisaruksia, leikittävä hänen kanssaan on, ei koko päivää yksinään viihdy. Ja mielellään sekä minä että mies leikitäänkin ja touhutaan hänen kanssaan.

 

[v]

En ymmärrä vanhempia, jotka istuvat lastenhuoneen lattialla monta tuntia ja antavat lastensa pomottaa heitä leikkimään. EIhän siinä pääse mielikuvitus kehittymään ollenkaan!

Ei yhteisessä tekemisessä ole kyse pomottamisesta, ei ainakaan meillä! Ja nimenomaan lapsen leikki kehittyy, kun esim. aikuinen antaa leikimallia ja ohjaa leikin aloituksessa. Keskustelu leikin lomassa ja aidosti läsnäoleminen, on parasta läheisyyttä ja välittämistä mitä aikuinen voi lapselleen antaa. Meillä toimitaan näin ja toki jokainen tavallaa... Ja jos joskus äiti tai isi ei halua tai jaksa leikkiä lasten sitä pyytäessä, aikuinen on se joka asian silloin päättää.

 

[vieras]

Leikin, tietysti. Sehän on kivaa rakennetaan Legoilla, leikitään puurautatiellä, luetaan, kokataan leikkikeittiössä ja hoidetaan nallea. Miksi en leikkisi? Aika tylsää olisi lapsen yksinään olla. Niin ja mitä muuta minä kotona tekisin? Tuijoittaisin telkkaria?

 

[kyllä leikin]

Täysin samaa mieltä nimimerkin v kanssa!

Ihan uskomattomalta kuulostaa, kun joku sanoo että en leiki ja ärsyttää kun jotakin vaativat. Oisko kannattanut miettiä hankkiako lapsia ollenkaan, jos ei heidän kanssaan huvita olla??

Tokihan se leikkiminen ja lapsen kanssa oleminen vie aikaa koneella istumisesta ja telkkarin katsomisesta, mitkä tuntuu monella olevan ne elämän tärkeimmät asiat... Ja juu, itsekin olen nyt koneella mutta lapsi on päiväunilla!

Ei missään nimessä koko aikaa tarvitse lapsen kanssa olla, täytyy osata olla itsekseenkin ja leikkiä omatoimisesti, mutta aika hurjalta tuntuu jos ei lasten kanssa ollenkaan leikitä ja touhuta.

 

[miisku]

riippuu mitä leikkimisellä tarkoitetaan..harvoin mä mitään kotileikkejä tms leikin..nuo sisrukset tekee sen keskenään..toisinaan mulla on rooli mummona tms joka pitää vauvaa sen aikaa kun äiti laittaa ruokaa tms..autan nuken vaatteiden laitossa..ym ym toisinaan muiden hommien ohella nautiskelen herkullisia aterioita joissa on vähän muovinen sivumaku !
Legoillakin nuo jo aika hyvin leikkivät itekseen tai keskenään..toisinaan rakennetaan yhdessä hassuja rakennuksia tms.
Muovailussa, maalamisessa, piirtämisessä mä olen siinä "vahtimassa" ja auttamassa. Yleensä kun se tehdään keittiössä niin teen siinä sitten samalla ruokaa!
ELi en kauheasti ole leikissä mukana, mutta olen läsnä ja paikalla kun tarvitaan!
Ja plejä tietenkin pelataan sitten yhdessä!!

 

[suzyco]

Kyllä me leikitään meidän 2v:n kanssa. Välillä piirretään yhdessä,rakennetaan legoista jotain tms. Jokapäivä useaan otteeseen leikitään yhdessä. Joskus se on sitä että juostaan nukenrattaiden kanssa kämppää ympäri. Sit kattellaan yhdessä lasten ohjelmia. Kyllä toi tyttö sit paljon itsekseenkin leikkii ja katselee telkkaria. Kurjaa vaan kokoajan ois yksin leikkiä kun sisarus on vasta täällä äipän masussa... Välillä meille tulee sit kavereita taikka tehdään treffit puistoon ja tarhassa on tietty kavereita.

 

[Hp]

Aika harvoin nykyään, pojat leikkii jo aika paljon kahdestaan, mutta välillä on ihan kiva istua alas ja leikkiä, jos ei ole muutakaan puuhaa tai ei jaksa tehdä kotitöitä.

 

[ap]

Niin ja mitä muuta minä kotona tekisin? Tuijoittaisin telkkaria?

Mitä muuta tekisit kotonasi??
Mitä teit ennen kun sinusta tuli äiti?!
Kyllä minulla ainakin on tekemistä kotona vaikka poika olisi viikonlopun isänsä kanssa reissuillaan..

-teen itselleni jalkahoidon
-kuorin ihoni
-värjään hiukseni
-leivon
-neulon
-siivoan
-luen
-katson elokuvan
-olen tietokoneella
-laitan irto valokuvia albumeihin
- juoruan kavereiden kanssa
lisääkin keksisin mut ymmärsit varmaan pointin?

 

[Kowalski]

Mä olin aikaisemmin sitä mieltä etten leiki lasteni kanssa, mutta palsta avasi silmäni; leikinhän minä!

Luen joka päivä heille kirjan, katson heidän kanssaan lastenleffaa (eilen vuokrattiin Lumikki, meillä on nyt projektina käydä kaikki Disney-klassikot läpi ), pelaan lautapeliä, autan pukemaan nukelle vaatteet, kun lapset leikkivät koiria niin kysyn että saako niitä silittää ja minkä nimisiä ne ovat , käydään pulkkamäessä ja luistelemassa, olen asiakkaana leikkikahvilassa, joskus innostun rakentamaan legoja, luettelen sanoja ja kirjaimia jotka lapset sitten kirjoittaa paperille tai magneettikirjaimin jääkaapin oveen, rakennan pihalla lumilinnaa, olen yleisönä lasten tanssi/lauluesityksissä (siis kotona), yms. Eli annan aikaani ja huomiota kyllä, mutten koe sitä varsinaiseksi leikkimiseksi itse.

Lastenhuoneen lattialla tuntikausia istuvaa äitiä minusta ei saa ikinä. Mutta minulla on kaksi lasta, jotka hoitavat itse sen lastenhuoneen lattialla istumisen ja ukkeleiden kanssa vuoropuhelun

 

[v]

se on kyllä totta, että lapsi oppii siihen miten perheessä on ollut tapana toimia. Jos vauvasta asti lapsi on oppinut siihen, et yksin olen ja leikin, eikä vanhemmat häntä "viihdytä" tai ole mukana leikeissä, niin hän todennäköisesti oppii tekemään isompanakin. Minä en ole koskaan halunnut torjua lasten kontaktinottoa ja leikkiin kutsua. Meille leikkiminen ja lapsen tasolla oleminen on aina kuulunut arkeen samalla tavalla kuin ruokailu ja nukkuminenkin. Mutta se EI tarkoita, etteikö meillä vanhemmat olisi vanhempia siinä asiassa, että päättävät kuinka asiat lopulta ovat. Meillä on loppujen lopuksi säännöt ja kuri aika tiukkakin ja aikuinen on se joka loppukädessä sanoo kuinka asiat ovat. Kaikkiaan uskon, että meillä on balanssi kaiken toiminnan ja vanhemmuuden välillä, vaikka nautimmekin lasten kanssa leikkimisestä ja lapset myös=)