Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Leikitäänkö tytöt?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="lups, post: 4270512"]</p><p>Kiira avasi oven ja Susanna tuli sisään. Heidän katseensa lukkiutuivat toisiinsa kuin magneetin navat, ja he iskeytyivät syleilyyn. Kiira tarrasi Susannan hiuksiin ja painoi tämän huulet omiaan vasten lähes epätoivon raivolla ja samalla repi tältä takin päältä. He kiemurtelivat toisissaan kiinni kuin kaksi eri olomuotoa jotka sulavat pelkäksi kiihkoksi ja liikkeeksi ja riistävät itseltään kaiken antaakseen toiselle. He vajosivat eteisen matolle, nousivat, kompuroivat yhdessä päättymättömässä raastavassa nälkäisessä suudelmassa joka syntyi jokaisen elottoman ja silti täydessä voimassaan elävän hetken jälkeen uudelleen. He raastoivat toistensa vaatteita malttamattomin, hapuilevin sormin, ja jokainen uusi paljas vartalon osa oli kuin pala lämmintä, virtaavaa taivasta, johon ei koskaan voisi päästä täydellisesti käsiksi. Kiira tuijotti kirkkautta Susannan valkoisessa kaulassa, silkkisissä olkapäissä ja solisluissa, jotka kohosivat kuin pyhän temppelin ensimmäinen porrasaskelma. Hän heittäytyi tuoksuun ja uneen jotka olivat sama asia, vaniljakukan keskiöön, johon hän tiesi kerran kuolevansa. </p><p></p><p>He huojuivat kuin etäiset ruohonkorret kohti makuuhuonetta; he olivat enää valkoista ja vähän tummempaa ihoa sekä pitsiä violettia verhoa vasten, ja he kaatuivat kermanvalkoiselle peitteelle. "Susanna. Susanna. Susanna, minun Susannani. ihana, ihana rakkaani." Kiiran sanat eivät olleet puhetta, ne olivat riemua ja kipua. Hän ahmi suunnatonta iloa ja tuskaansa Susannan iholta, tämän pehmeiltä korvanlehdiltä, kaulalta, käsivarsilta, vatsalta, sokaisevilta lanteilta; hän otti Susannan rinnat käsiinsä liivien alta, katseli niitä hetken silmät sumenneina, kuin mitään muuta ei voisi olla. Susannan hymy oli halun ja nautinnon täydellisin yhteinen siveltimen jälki, ja hänen tummat kuohuvat silmänsä näyttivät olevan kaiken aikaa tapahtumien edellä, siellä, missä myrsky oli jo käynyt ja jossa tuho olisi aina oleva kaikkein kaunein. Kiira katsoi niitä, sitten rintoja, ja taas silmiä - siinä ne olivat, jotain mitä hän ei voisi koskaan omistaa edes näiden hetkien ajan. Hän suuteli ja imi kovettuneita, punertavia nännejä, paineli niitä omia rintojaan vasten, voihki ja toisti nimeä. Susanna kiersi jalkansa Kiiran ympärille, kuljetti varpaansa hänen pikkuhousujensa sisään ja kosketti hänen pakaroitaan. Heidän suudelmansa, jotka olivat välillä pehmentyneet jo liian odottaviksi, kovenivat; heidän hengityksensä oli tiheää, säteilevää verkkoa heidän ympärillään; heidän kuiskauksensa ja huokauksensa muuttuivat kieleksi, jota puhuu vain intohimo kaikkein syvimmillään. Kiira puristi jalkovälinsä vasten Susannan reittä ja vei kätensä pyhimmän sisäänkäynnin porteille. Hänen katseensa ei irronnut hetkeksikään Susannan silmistä niinä hetkinä, kun hänen sormensa tavoittivat sen sykähtelevän, märän kukkaispaikan, jonka salaisuuksiin ei voisi koskaan viedä riittävästi polkuja. Hän alkoi liikkua pehmeässä, vastaanottavaisessa lihassa kuin soittaja, joka käsittelee instrumenttiaan, ja Susannan hiljainen voihke muistutti laulua. Puhkeamaisillaan oleva nuppu nousi täyteen kauneuteensa Kiiran peukalon alla samalla kun kaksi muuta sormea työntyivät syvälle elämän onkaloon. Kiira tiesi ettei Susanna voisi pidätellä kauan, eikä hän halunnutkaan muuta. Hän otti Susannan huulet suuhunsa ja tunsi kuinka purkaus alkoi. Kynnet painuivat hänen selkänsä ihoon, ruumis vavahteli hänen allaan ja silmät syöksivät valoa. Hän päästi irti huulista ja kuunteli ja katsoi, kun riemun viimeinen huuto pakeni Susannan kasvoilta ja tämä vain hengitti raskaasti ja katsoi häntä kyyneleisin silmin ja hehkuvin kasvoin. </p><p>"Susanna. Susanna", Kiira sanoi samalla kun Susanna riisui raukealla otteella häneltä pikkuhousut. Kiira oli polvillaan sängyllä, reidet levällään. Hän antoi Susannan tulla kiinni häneen, tarttua sievin sormin hänen rintoihinsa ja puriSusanna niitä. Hän upotti kasvonsa tämän tummiin, vanilliinilta tuoksuviin hiuksiin, sulki silmänsä ja tunsi, kuinka sormet leikkivät hänen nänneillään, vatsallaan, lanteillaan ja lopulta reiden sisäpuolilla, jotka olivat liukkaat hänen omasta nesteestään. Hän painoi ahnaalla liikkeellä Susannan käden elimelleen ja alkoi liikutella alaruumistaan pehmeää ruusukämmentä vasten. Susanna hyväili kielellään vuorotellen hänen kumpaakin rintaansa ja Kiira alkoi kohota kohti tunnelin kirkasta huippua. Hän pusersi Susannan vartalonsa alle samalla kun tämä työntyi hymyillen hänen sisäänsä, hitaasti, melkein kuin kiusoitellen, vaikka Kiira tunsi olevansa tulen armoilla. Hän otti Susannan kasvot kämmentensä väliin ja katseli niiden viatonta kauneutta ja intohimon punertamaa ihoa ja hänen hengityksensä kiihtyi kuten hänen ruumiinsa liike, ja hän painoi kasvonsa Susannan rintojen väliin, vaikersi sekavia sanoja, kuljetti Susannan toista kättä omilla rinnoillaan, pakaroillaan, kaulallaan, hiuksissaan ja suuteli tämän makeaa suuta, silmiä, otsaa, hiusrajaa; ja täyttymys tuli kuin aallokko, yhä uusina ja uusina ravistuksina niin että hänen lihansa tuntui painuvan kuumeiseen pyörteeseen josta hän hitaasti palautui takaisin todelliseen hetkeen. "Minä rakastan sinua, rakastan, voi Susanna, voi luoja minä rakastan." </p><p></p><p>Susanna painoi märän sormensa Kiiran huulille ja kuiskasi: "Emme saisi tehdä tätä. Mutta silti teemme. Tulen hulluksi aina kun ajattelen sinua toisaalla." </p><p>"Mutta minä en tule edes hulluksi. Sekin olisi sentään jonkinlainen olotila. Minä lakkaan olemasta aina kun en näe sinua." Kiiran hengitys tasaantui hiljalleen. </p><p>"Tuohan on vakavaa", Susanna tirskahti ja nipisti Kiiran toista nänniä, joka kovettui heti. </p><p>"Sitä se juuri on. Usein mietin, oletko noitunut minut." </p><p>"Kuka tietää." Susanna vilautti kieltään valkoisten hampaidensa välistä ja otti Kiiran pään reisiensä väliin. Tämä naurahti ja antoi katseensa hitaasti laskeutua kohti pientä karvoitusta. Susanna alkoi keinua ja hyräillä jotakin laulua, ja yhtäkkiä hän levitti jalkansa niin että Kiiran kasvot putosivat melkein kiinni hänen jalkoväliinsä. "Katso sitä", Susanna sanoi leikkisästi. "Se katsoo sinua. Se haluaa että pussaat sitä." Kiira katsoi sileitä, paksuja häpyhuulia, joiden tummalla pinnalla helmeili kosteutta. "Se tosiaankin odottaa jotakin pientä kivaa", Kiira tirskahti ja painoi suunsa työn haaroihin. Susannan selkä nousi kaarelle ja häneltä pääsi voihkaisu. Kiira tunsi tutun suolaisen lämpimän maun, joka hullaannutti hänet joka kerta, ja hän ahmi suullaan paksua, sykkivää lihaa. Susanna kiemurteli nautinnosta kun kieli vaelsi syvällä hänen vaossaan, hellien nupukkaa ja laskeutuen välilihaan asti. Sitten Kiiran hyväilyreitti erkani reisiä pitkin säärin, jalkateriin ja lopulta varpaisiin. Hän suuteli Susannan pitkiä, sieviä jalkoja kuin mielettömän nälän vallassa. "En saa sinusta tarpeekseni koskaan. Ikinä." Mutta Susanna hymyili ja hänen silmänsä hehkuivat uutta halua ja hän ohjasi rakastajattarensa pään jälleen jalkoväliinsä. "Tee se minulle nyt. Tee se", hän pyysi, eikä Kiira voinut eikä halunnut muuta. Kyyneleet valuivat hänen silmistään kun hän lupasi toisen täyttymyksen, hän ei ollut enää järjestelmällinen ja pehmeä, vaan kova ja vaativa, ja hänen kielenkärjestään tuli kuin ruoska joka iski polttavia viiltoja armoa anelevan selkään. Hän piti kaksin käsin kiinni Susannan lanteista samalla kun tempoi häntä kohti kivun ja nautinnon sekaista purkausta; ja Susanna painoi kantapäänsä kiinni Kiiran selkään aivan kuin yrittäisi nostaa itsensä irti, mutta tämän liikkeet olivat rytmikästä riemua, ja huipun vyöryessä yhä lähemmäksi tämä alkoi heittelehtiä kuin sävellyksestä irti repäisty, toteutumaton melodia. Kiira piti huulensa kiinni sykkeen loppuun asti ja imi suuhunsa Susannan lemmeneritteen, joka oli paksua, kellertävää, kuin parhaimpaansa jalostettua hunajaa. Hän nuuhki valuvaa, punertavaa syvännettä ja tunsi kuinka hurma alkoi taas paisua. Hän kiepautti Susannan vatsalleen, katseli hänen pakaroitaan, kahta aistillisen paratiisimaailman puolikasta, ja selkää, joka oli kuin huokausten ja lupausten henkäyksenlyhyt kiitorata. Hän siveli nenällään ja huulillaan peppuvakoa, aisti kiihdyttävän tuoksun, joka toi aina mieleen lapsuuden kielletyt, salaiset lääkärileikit. Hän latasi selän kaareen suudelmien sarjan, siveli niskan lähes huomaamatonta nukkaa. Susanna oli sulkenut silmänsä, ja Kiira kuiskasi hänen korvaansa: "Minä rakastelen sinua nyt niin, että unohdan kokonaan itseni. Pysy siinä, Susanna, rakkaani." Ja Susanna nyökkäsi ja painoi suudelman Kiiran suulle, vielä toisen, ja kolmannen, ja jätti ruumiinsa hänelle.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="lups, post: 4270512"] Kiira avasi oven ja Susanna tuli sisään. Heidän katseensa lukkiutuivat toisiinsa kuin magneetin navat, ja he iskeytyivät syleilyyn. Kiira tarrasi Susannan hiuksiin ja painoi tämän huulet omiaan vasten lähes epätoivon raivolla ja samalla repi tältä takin päältä. He kiemurtelivat toisissaan kiinni kuin kaksi eri olomuotoa jotka sulavat pelkäksi kiihkoksi ja liikkeeksi ja riistävät itseltään kaiken antaakseen toiselle. He vajosivat eteisen matolle, nousivat, kompuroivat yhdessä päättymättömässä raastavassa nälkäisessä suudelmassa joka syntyi jokaisen elottoman ja silti täydessä voimassaan elävän hetken jälkeen uudelleen. He raastoivat toistensa vaatteita malttamattomin, hapuilevin sormin, ja jokainen uusi paljas vartalon osa oli kuin pala lämmintä, virtaavaa taivasta, johon ei koskaan voisi päästä täydellisesti käsiksi. Kiira tuijotti kirkkautta Susannan valkoisessa kaulassa, silkkisissä olkapäissä ja solisluissa, jotka kohosivat kuin pyhän temppelin ensimmäinen porrasaskelma. Hän heittäytyi tuoksuun ja uneen jotka olivat sama asia, vaniljakukan keskiöön, johon hän tiesi kerran kuolevansa. He huojuivat kuin etäiset ruohonkorret kohti makuuhuonetta; he olivat enää valkoista ja vähän tummempaa ihoa sekä pitsiä violettia verhoa vasten, ja he kaatuivat kermanvalkoiselle peitteelle. "Susanna. Susanna. Susanna, minun Susannani. ihana, ihana rakkaani." Kiiran sanat eivät olleet puhetta, ne olivat riemua ja kipua. Hän ahmi suunnatonta iloa ja tuskaansa Susannan iholta, tämän pehmeiltä korvanlehdiltä, kaulalta, käsivarsilta, vatsalta, sokaisevilta lanteilta; hän otti Susannan rinnat käsiinsä liivien alta, katseli niitä hetken silmät sumenneina, kuin mitään muuta ei voisi olla. Susannan hymy oli halun ja nautinnon täydellisin yhteinen siveltimen jälki, ja hänen tummat kuohuvat silmänsä näyttivät olevan kaiken aikaa tapahtumien edellä, siellä, missä myrsky oli jo käynyt ja jossa tuho olisi aina oleva kaikkein kaunein. Kiira katsoi niitä, sitten rintoja, ja taas silmiä - siinä ne olivat, jotain mitä hän ei voisi koskaan omistaa edes näiden hetkien ajan. Hän suuteli ja imi kovettuneita, punertavia nännejä, paineli niitä omia rintojaan vasten, voihki ja toisti nimeä. Susanna kiersi jalkansa Kiiran ympärille, kuljetti varpaansa hänen pikkuhousujensa sisään ja kosketti hänen pakaroitaan. Heidän suudelmansa, jotka olivat välillä pehmentyneet jo liian odottaviksi, kovenivat; heidän hengityksensä oli tiheää, säteilevää verkkoa heidän ympärillään; heidän kuiskauksensa ja huokauksensa muuttuivat kieleksi, jota puhuu vain intohimo kaikkein syvimmillään. Kiira puristi jalkovälinsä vasten Susannan reittä ja vei kätensä pyhimmän sisäänkäynnin porteille. Hänen katseensa ei irronnut hetkeksikään Susannan silmistä niinä hetkinä, kun hänen sormensa tavoittivat sen sykähtelevän, märän kukkaispaikan, jonka salaisuuksiin ei voisi koskaan viedä riittävästi polkuja. Hän alkoi liikkua pehmeässä, vastaanottavaisessa lihassa kuin soittaja, joka käsittelee instrumenttiaan, ja Susannan hiljainen voihke muistutti laulua. Puhkeamaisillaan oleva nuppu nousi täyteen kauneuteensa Kiiran peukalon alla samalla kun kaksi muuta sormea työntyivät syvälle elämän onkaloon. Kiira tiesi ettei Susanna voisi pidätellä kauan, eikä hän halunnutkaan muuta. Hän otti Susannan huulet suuhunsa ja tunsi kuinka purkaus alkoi. Kynnet painuivat hänen selkänsä ihoon, ruumis vavahteli hänen allaan ja silmät syöksivät valoa. Hän päästi irti huulista ja kuunteli ja katsoi, kun riemun viimeinen huuto pakeni Susannan kasvoilta ja tämä vain hengitti raskaasti ja katsoi häntä kyyneleisin silmin ja hehkuvin kasvoin. "Susanna. Susanna", Kiira sanoi samalla kun Susanna riisui raukealla otteella häneltä pikkuhousut. Kiira oli polvillaan sängyllä, reidet levällään. Hän antoi Susannan tulla kiinni häneen, tarttua sievin sormin hänen rintoihinsa ja puriSusanna niitä. Hän upotti kasvonsa tämän tummiin, vanilliinilta tuoksuviin hiuksiin, sulki silmänsä ja tunsi, kuinka sormet leikkivät hänen nänneillään, vatsallaan, lanteillaan ja lopulta reiden sisäpuolilla, jotka olivat liukkaat hänen omasta nesteestään. Hän painoi ahnaalla liikkeellä Susannan käden elimelleen ja alkoi liikutella alaruumistaan pehmeää ruusukämmentä vasten. Susanna hyväili kielellään vuorotellen hänen kumpaakin rintaansa ja Kiira alkoi kohota kohti tunnelin kirkasta huippua. Hän pusersi Susannan vartalonsa alle samalla kun tämä työntyi hymyillen hänen sisäänsä, hitaasti, melkein kuin kiusoitellen, vaikka Kiira tunsi olevansa tulen armoilla. Hän otti Susannan kasvot kämmentensä väliin ja katseli niiden viatonta kauneutta ja intohimon punertamaa ihoa ja hänen hengityksensä kiihtyi kuten hänen ruumiinsa liike, ja hän painoi kasvonsa Susannan rintojen väliin, vaikersi sekavia sanoja, kuljetti Susannan toista kättä omilla rinnoillaan, pakaroillaan, kaulallaan, hiuksissaan ja suuteli tämän makeaa suuta, silmiä, otsaa, hiusrajaa; ja täyttymys tuli kuin aallokko, yhä uusina ja uusina ravistuksina niin että hänen lihansa tuntui painuvan kuumeiseen pyörteeseen josta hän hitaasti palautui takaisin todelliseen hetkeen. "Minä rakastan sinua, rakastan, voi Susanna, voi luoja minä rakastan." Susanna painoi märän sormensa Kiiran huulille ja kuiskasi: "Emme saisi tehdä tätä. Mutta silti teemme. Tulen hulluksi aina kun ajattelen sinua toisaalla." "Mutta minä en tule edes hulluksi. Sekin olisi sentään jonkinlainen olotila. Minä lakkaan olemasta aina kun en näe sinua." Kiiran hengitys tasaantui hiljalleen. "Tuohan on vakavaa", Susanna tirskahti ja nipisti Kiiran toista nänniä, joka kovettui heti. "Sitä se juuri on. Usein mietin, oletko noitunut minut." "Kuka tietää." Susanna vilautti kieltään valkoisten hampaidensa välistä ja otti Kiiran pään reisiensä väliin. Tämä naurahti ja antoi katseensa hitaasti laskeutua kohti pientä karvoitusta. Susanna alkoi keinua ja hyräillä jotakin laulua, ja yhtäkkiä hän levitti jalkansa niin että Kiiran kasvot putosivat melkein kiinni hänen jalkoväliinsä. "Katso sitä", Susanna sanoi leikkisästi. "Se katsoo sinua. Se haluaa että pussaat sitä." Kiira katsoi sileitä, paksuja häpyhuulia, joiden tummalla pinnalla helmeili kosteutta. "Se tosiaankin odottaa jotakin pientä kivaa", Kiira tirskahti ja painoi suunsa työn haaroihin. Susannan selkä nousi kaarelle ja häneltä pääsi voihkaisu. Kiira tunsi tutun suolaisen lämpimän maun, joka hullaannutti hänet joka kerta, ja hän ahmi suullaan paksua, sykkivää lihaa. Susanna kiemurteli nautinnosta kun kieli vaelsi syvällä hänen vaossaan, hellien nupukkaa ja laskeutuen välilihaan asti. Sitten Kiiran hyväilyreitti erkani reisiä pitkin säärin, jalkateriin ja lopulta varpaisiin. Hän suuteli Susannan pitkiä, sieviä jalkoja kuin mielettömän nälän vallassa. "En saa sinusta tarpeekseni koskaan. Ikinä." Mutta Susanna hymyili ja hänen silmänsä hehkuivat uutta halua ja hän ohjasi rakastajattarensa pään jälleen jalkoväliinsä. "Tee se minulle nyt. Tee se", hän pyysi, eikä Kiira voinut eikä halunnut muuta. Kyyneleet valuivat hänen silmistään kun hän lupasi toisen täyttymyksen, hän ei ollut enää järjestelmällinen ja pehmeä, vaan kova ja vaativa, ja hänen kielenkärjestään tuli kuin ruoska joka iski polttavia viiltoja armoa anelevan selkään. Hän piti kaksin käsin kiinni Susannan lanteista samalla kun tempoi häntä kohti kivun ja nautinnon sekaista purkausta; ja Susanna painoi kantapäänsä kiinni Kiiran selkään aivan kuin yrittäisi nostaa itsensä irti, mutta tämän liikkeet olivat rytmikästä riemua, ja huipun vyöryessä yhä lähemmäksi tämä alkoi heittelehtiä kuin sävellyksestä irti repäisty, toteutumaton melodia. Kiira piti huulensa kiinni sykkeen loppuun asti ja imi suuhunsa Susannan lemmeneritteen, joka oli paksua, kellertävää, kuin parhaimpaansa jalostettua hunajaa. Hän nuuhki valuvaa, punertavaa syvännettä ja tunsi kuinka hurma alkoi taas paisua. Hän kiepautti Susannan vatsalleen, katseli hänen pakaroitaan, kahta aistillisen paratiisimaailman puolikasta, ja selkää, joka oli kuin huokausten ja lupausten henkäyksenlyhyt kiitorata. Hän siveli nenällään ja huulillaan peppuvakoa, aisti kiihdyttävän tuoksun, joka toi aina mieleen lapsuuden kielletyt, salaiset lääkärileikit. Hän latasi selän kaareen suudelmien sarjan, siveli niskan lähes huomaamatonta nukkaa. Susanna oli sulkenut silmänsä, ja Kiira kuiskasi hänen korvaansa: "Minä rakastelen sinua nyt niin, että unohdan kokonaan itseni. Pysy siinä, Susanna, rakkaani." Ja Susanna nyökkäsi ja painoi suudelman Kiiran suulle, vielä toisen, ja kolmannen, ja jätti ruumiinsa hänelle. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
kannattas varmaan luovuttaa jo ja lyödä hanskat tiskiin
9 min sitten
viisikymppinen isoäiti
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
entäs jos ei osaa nukahtaa uudestaan jos ei katso kelloa
28 min sitten
viisikymppinen isoäiti
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Aahh, hunajata hunajata jos toteutuu 🤗 ”Stormy Daniels”, eli Stephanie Clifford, vaatii USA:n ex-presidentti Donald Trumpille vankeutta.
Tänään 02:16
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Laosi 3 ei nuku öitänsä, en enää jaksa
Tänään 02:04
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Miksi en saa ruokamyrkytystä mistään?
Eilen 23:48
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Suomen kaupungeista lähinnä miljoonakaupunkia on Lappeenranta.
Eilen 22:50
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Y-säätiö
Eilen 21:47
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Nuori, olet arvoton
Eilen 20:26
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Eilen 08:34
Luettu: 337
Aihe vapaa
2.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Eilen 16:58
Luettu: 213
Aihe vapaa
3.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Started by vierailija
Eilen 13:38
Luettu: 173
Aihe vapaa
4.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
Started by vierailija
Eilen 11:27
Luettu: 171
Aihe vapaa
5.
Kadonneen makkaran metsästys!
Started by Rätti Väsynyt
Eilen 08:58
Luettu: 145
Aihe vapaa
6.
Äärioikealla oleva Nalle Walhroos kehui Perussuomalaisten ajamaa hyvätuloisten suosimis politiikkaa
Started by vierailija
Eilen 12:57
Luettu: 131
Aihe vapaa
7.
Onko rakennekynnet riski raskaana?
Started by vierailija
Eilen 13:24
Luettu: 129
Lapsen saaminen
8.
USKOMATONTA! Vasemmiston trollitehdas jauhaa ja jauhaa persuista
Started by vierailija
Eilen 13:37
Luettu: 125
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Aahh, hunajata hunajata jos toteutuu 🤗 ”Stormy Daniels”, eli Stephanie Clifford, vaatii USA:n ex-presidentti Donald Trumpille vankeutta.
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
kannattas varmaan luovuttaa jo ja lyödä hanskat tiskiin
Latest: viisikymppinen isoäiti
9 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
4.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Latest: vierailija
23 min sitten
Aihe vapaa
5.
entäs jos ei osaa nukahtaa uudestaan jos ei katso kelloa
Latest: viisikymppinen isoäiti
28 min sitten
Aihe vapaa
6.
Minua pelottaa se, kuinka suuri valta uskonnolla on ihmisiin. Ei ole olemassakaan ns. "hyvää uskontoa"
Latest: vierailija
57 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Presidentti Sauli Niinistöltä tiukka talousviesti: Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi"
Latest: vierailija
Tänään 08:41
Aihe vapaa
8.
Mikä riivaa nykyajan vanhuksia?
Latest: vierailija
Tänään 08:39
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Leikitäänkö tytöt?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu