Laumasieluisuudesta

[vain kahden äiti]

Täytyy vähän ihmetellä täälläkin tuota ketjua missä säälitään lapsia kun eivät pääse kesällä huvipuistoon. Opetetaan siis lapsille että vain maksulliset huvitukset on sellaisia jotka oikeasti viihdyttää.

Samaan aikaan osa mun kavereista ihmettelee, kun reissataan melko paljon. Käytetään siis se sama raha johonkin muuhun, ja reissussakin on kuitenkin melko tarkkaan katsottu mitä mistäkin maksetaan.

Sit jos tulee reissun kustannukset puheeksi niin sanovat ettei haluaisi lomalla laittaa itse aamupalaa ja vähintään all inclusive pitää hotellin olla. Mun on vaikea käsittää mikä siitä aamupalan laittamisesta tekee niin paljon vaikeampaa reissussa kuin kotona? Ei mekään lomalla kaikkia ruokia itse laiteta. Mutta jos vähän viitsii nähdä vaivaa niin säästää ison kasan rahaa ja näin se yksi matka vuodessa tulee ikäänkuin ilmaiseksi verrattuna heihin joiden pitää saada kaikki valmiina.

En tarkoita että mun tapa olis paras ja ainut ja oikea tai että se sopisi kaikille, mutta kannattaa nyt vähän itsekin miettiä mikä on itselle ja omalle perheelle sopivaa ja järkevintä. Ihan kaikkea ei tarvitse tehdä samalla tavalla kuin naapurit tekevät.

Nykyisin on melkein normi se että kaikilla lapsiperheillä on kaksi autoa, isot telkkarit, lapsilla älypuhelimet ja pelikonsolit. Ei ole kovin kauan siitä kun kaikki tämä oli luksusta. Nyt jos jollakin ei näistä jotain ole pidetään köyhänä, vaikka kyse voi olla siitä että arvostaa jotain muuta enemmän. Kuten vaikka vapaa-aikaansa.

 

[LisaMarie]

Mä just eilen puhuin aiheesta kaverin kanssa, että monella on ihan turhan kallis auto vaan, koska haluaa näyttää naapureille. Samaan aikaan velitetaan kuinka on tiukaa ja ei ole sitä eikä ole tätä. Valintakysymyksiähän ne lopulta on. Meillä matkustetaan paljon, mutta ajetaan halvalla autoaa (300 euroa) ja asutaan vanhassa talossa, jossa ei ole tehty edes pintaremonttia -mutta mä en ikinä suostuis lähtemään all inclucive matkalle, ei hinnan takia vaan koska siellä ei näe eikä koe mitään !
Ja ei, meillä ei käydä huvipuistoissa joka kesä vaikka paljon matkustetaankin. Loppujenlopuksi kun luopuu tietyistä asioista, jotka "kuluu" olla (meillä se on ollu auton ja asunnon taso) saa elä aika man näköistä elämää. Mä en väitä, että Suomessa ei ole oikeasti vähävaraisia ihmisiä, mutta monen köyhyys on enemmän sitä, että ei saa sekä sitä, mitä "kuuluu" olla, että sitä, mitä haluaisi ja kaiken lisäksi ei osaa erottaa noita toisistaan.
Mulla on kaveri, joka laittaa 80 euroa kuussa kynsiin ja miettii kaupassa että rahaa on 8,40 euroa, mitä sillä saa. Mä taas en oo ikinä raaskinu laitta kynsiä, koska vuodessahan sillä rahalla tekee jo Thaimaan reissun. Kumpikin toki valitetaan omaa persaukisuutta !

 

[vain kahden äiti]

LisaMarie, just tuota tarkoitin että suurella osalla kysymys on oikeasti valinnoista mihin haluaa sen rahan käyttää. Toki myönnän että varmaan perheessä jossa on pitkäaikaistyöttömyyttä tai joka elää toimeentulotuella tai kotihoidontuella rahat on todellakin niin tiukassa että siitä voi olla enää vaikea nipistää.

Monilla kuitenkin on tärkeää se minkä merkkiset on vaatteet, lenkkarit, että on kynnet ja ripset laitettu, käydään kampaajalla yms. Enkä yritä arvostella, jos se on sellaista mihin haluaa rahan laittaa niin ok. Mutta jos sen jälkeen ei rahat riitä johonkin mitä itse pitää tärkeänä niin kannattaisi vähän katsoa sitä kulutustaan.

Ja tuo huvipuistojuttu on mun mielestä klassinen esimerkki siitä miten äidit jatkaa koulukiusaamisperinnettä täällä palstalla. Lapset osaa olla julmia, sen tiedän. Mutta aikuisen tehtävä olisi olla aikuinen ja yrittää opettaa omille lapsillekin sitä että erilaisuus on OK ja että kaikki eivät tee samanlaisia valintoja. Ja että kaikilla ei ehkä lähtökohtaisestikaan ole samanlaiset mahdollisuudet.

Mikä tarkoittaa että A) kaikki eivät halua huvipuistoon vaikka siihen olisi varaa ja B) joillakin ei ole varaa mennä huvipuistoon vaikka haluaisivat

 

[Laumasielu]

Ajat muuttuvat. Ei tästä niin kauaa ole, kun juokseva vesi ja sisävessa olivat luksusta. Nykyisin niitä pidetään itsestäänselvyytenä ja niitä, jotka edelleenkin asuvat mukavuudettomassa mökissä, pidetään omituisina, köyhinäkin. Ihminen on aina ollut laumasieluinen.

 

[LisaMarie]

Oan se niinkin, että ihminen on laumaeläin.
Sanonta "ihmiset ovat juuri niin onnellisia miksi mielensä virittävät" Ja "raha ei tuo onnea" toetutuu paljon paremmin maissa, joissa kaikki ihmiset on köyhiä. Toki sekin vaikuttaa, että Suomessa jo kylmä talvi asettaa niin vaatteille kun asunnolle tietyt vaatimusrajat, mutta totta on, että kovin suuri poikkeama yleisestä normaalista vaikeuttaa mielen virittämistä tyytyväiseksi.
Silti ihmiset on usein myös hiukan tyhmiä asian suhteen: näkee vaan sen, mitä itsellä ei ole, mutta jollain muulla on, mutta ei sitä, mikä itsellä on, mutta joltain muulta puuttuu. Suurinta tyhmyyttä on se, että ei itse edes mieti, mitä haluaa, vaan tekee niinkuin kuuluu. Toki joku huvpuisto on aika pieni paha, on paljon vahingollisempia asioita, joissa mennään lauman mukana tai tehdään kuten muut (esim. perhe) odottaa ja sitten kadutaan kuolinvuoteella kun uhrattiin vuosia jonkun asian opiskeluun, jotta vanhemmat on tyytyväisiä tai tehtiin 10 tuntisia työpäiviä kun lapset oli pieniä jotta saatiin talo tietylta asuin alueelta tms. Suoraan sanoen ihminen havahtuu jossain kohtaa -yleensä liian myöhän- siihen että piru vie, mulla on elämä elämättä, oska on olulu niin kiire hankkia kaikki se, mitä kuuluu olla. Koko elämä sitkua, kunnes tulee se pikku mutku, että aika loppuu.