Minulla on hiukan hämmentävä pulma pienen poikavauvani kanssa:
hän on hieman yli 2kk vanha eikä millään tykkää olla lattialla. Olen kokeillut eripaksuisia leikki -ja villahuopia hänen allaan ja yritän tehdä lattialla oleskelun mahdollisimman turvallisen ja viihtyisän tuntuiseksi, mutta pikkumies suuttuu aina, kun joutuu lattialle.
Hän on jonkin verran joka päivä sitterissä ja mieleen onkin tullut, jos hän on tottunut siihen niin plajon, ettei sen vuoksi siedä lattialla köllöttelyä :|
Nyt kun ympäristökin alkaa kiinnostaa pikkupoikaa yhä enmmän, hankimme hänelle myös leikkikaaren maton yläpuolelle, mutta sekään ei tee vauvan oloa mukavammaksi, vaan heti huomattuaan olevansa lattiatasossa hän alkaa huutaa. Toki tiedämme, ettei parin kuukauden ikäinen välttämättä ymmärräkään vielä yläpuolellaan roikkuvien lelujen päälle, mutta jonkin verran mielenkiintoa hän on jo osoittanut sänkynsä mobiela kohtaan .
Tämä pulma huolettaa siksikin aika paljon, kun nyt pitäisi pikku hiljaa treenailla vauvan niskaa ja pitää häntä vatsallaan jonkin aikaa, että niska vahvistuisi. Mutta vatsallaaanolo se vasta poikaa suututtaakin
Koska poika kärsii myös jonkin verran vatsapuruista, olen aloittanut vauvahieronnan kotikonstein. Myös sekin saa aikaan itkun, vaikka teenkin liikkeet tietysti kevyesti ja rauhallisesti. Uskon, että hieronnan aiheuttama itku liittyy sekin lattialla oloon, vaikka silloinkin yritän tehdä ympäristöstä mahdollisimman rauhallisen ja miellyttävän. Kylmästä lattiasta ei voi olla kyse, sillä asumme ulkomailla lämpimässä maassa.
Onko kellään muulla siis vastaavaa pulmaa pikkuisensa kanssa? On niin ihana lukea, kun joku äiti kertoo vauvansa viihtyvän lattialla ja sehän on paljon parempi vauvan selällekin kuin liian pehmoinen ja muotoiltu sitteri...
Kaunista kesän jatkoa sinne Suomeen! ja juhannusta tietenkin!!! :heart: :flower:
hän on hieman yli 2kk vanha eikä millään tykkää olla lattialla. Olen kokeillut eripaksuisia leikki -ja villahuopia hänen allaan ja yritän tehdä lattialla oleskelun mahdollisimman turvallisen ja viihtyisän tuntuiseksi, mutta pikkumies suuttuu aina, kun joutuu lattialle.
Hän on jonkin verran joka päivä sitterissä ja mieleen onkin tullut, jos hän on tottunut siihen niin plajon, ettei sen vuoksi siedä lattialla köllöttelyä :|
Nyt kun ympäristökin alkaa kiinnostaa pikkupoikaa yhä enmmän, hankimme hänelle myös leikkikaaren maton yläpuolelle, mutta sekään ei tee vauvan oloa mukavammaksi, vaan heti huomattuaan olevansa lattiatasossa hän alkaa huutaa. Toki tiedämme, ettei parin kuukauden ikäinen välttämättä ymmärräkään vielä yläpuolellaan roikkuvien lelujen päälle, mutta jonkin verran mielenkiintoa hän on jo osoittanut sänkynsä mobiela kohtaan .
Tämä pulma huolettaa siksikin aika paljon, kun nyt pitäisi pikku hiljaa treenailla vauvan niskaa ja pitää häntä vatsallaan jonkin aikaa, että niska vahvistuisi. Mutta vatsallaaanolo se vasta poikaa suututtaakin
Koska poika kärsii myös jonkin verran vatsapuruista, olen aloittanut vauvahieronnan kotikonstein. Myös sekin saa aikaan itkun, vaikka teenkin liikkeet tietysti kevyesti ja rauhallisesti. Uskon, että hieronnan aiheuttama itku liittyy sekin lattialla oloon, vaikka silloinkin yritän tehdä ympäristöstä mahdollisimman rauhallisen ja miellyttävän. Kylmästä lattiasta ei voi olla kyse, sillä asumme ulkomailla lämpimässä maassa.
Onko kellään muulla siis vastaavaa pulmaa pikkuisensa kanssa? On niin ihana lukea, kun joku äiti kertoo vauvansa viihtyvän lattialla ja sehän on paljon parempi vauvan selällekin kuin liian pehmoinen ja muotoiltu sitteri...
Kaunista kesän jatkoa sinne Suomeen! ja juhannusta tietenkin!!! :heart: :flower: