Lastenpsykiatri ei halua puhua kiusaajista ja kiusatuista

  • Viestiketjun aloittaja vierailijasattu
  • Ensimmäinen viesti
vierailijasattu
Oman kokemukseni mukaan kiusaajat ovat aivan oma lajinsa, ja kiusatut usein hieman erilaisia ihmisiä, kuten vaikkapa hiljaisia tai kilttejä. Itselläni oli koulussa sama kiusaaja koko ala-asteen ajan.

Eräässä uutisessa koulun rehtori kertoi, että kiusaaminen johtuu lasten välisistä ristiriidoista. Ei johdu, vaan kiusaajat ovat todennäköisesti psykopaatteja tai sosiopaatteja.

Lastenpsykiatri ei ymmärrä asiasta näköjään juuri mitään.

 
vierailija
Ja joskus ne kiusatut on niin rasittavia persoonia, että ei niiden kanssa vaan kestä olla. Asiat ei ole mustavalkoisia aina.

Toki sellainen raju kiusaaminen on asia erikseen mutta mitään kaveruutta on vaikea pakottaa.
 
r0s
Niinno onhan myös niitä, jotka ovat sekä kiusattuja että kiusaajia.

Esimerkkinä vaikka se, että Tytti leikkii Ellin kanssa Ellin pihamaalla. Paikalle saapuu Siiri joka alkaa supattaa Ellille jotain ja pian nämä ilmoittavat että haluavat mennä sisälle pelaamaan -monopolia joka on Tytin -tiedetysti- inhoama peli. Tytti lähtee kotiin yksin.

Seuraavana päivänä koulussa Tytti "vahingossa" kaataa maitolasin Siirin piirrustukselle. Tytillä on myös karkkipussi ja Elli, kun on perso makealle, kysyy "leikitkö mun kaa tänään" ja Siiri jää surkeana murjottamaan koska häntä kiusataan. Siirin naapuripulpetin Taisto taas on vähän pihkassa Siiriin ja ärtynyt Ellille joka pilasi tämän hienon piirustuksen ja siispä Taisto käy ohimennen kamppaamassa Ellilta jalat alta. Siiri kikattaa ja osoittelee sormella kun Elli kömpii ylös lattialta.

Elliä moinen ketuttaa ylettömästi joten Elli pyytää sählykerhon kavereitaan Minnaa ja Mattia hätiin ja nämä, kimpassa, tuuppivat ja tönivät Taitoa koko kotimatkan. Siiri taas saa katua nauruaan kunhan Elli keksii sopivan tavan antaa takaisin.

Tätä naljailua voi jatkua helposti koko ala-asteen ja varmasti useampikin tuntee itsensä kiusatuksi vaikka yhtälailla itse toimii tietyissä tilanteissa väärin.



Toki on myös niitä, joita jonkin poikkeavuuden vuoksi kiusataan vuodesta toiseen, joita ikäänkuinkuuluukin kiusata jottei itse olisi erilainen ja joutuisi kiusatuksi ja he ovat täysin syyttömiä tilaansa. Ja, jotenkin hullua, opettajat todella näkevät mitä tapahtuu mutta harvoinpa puuttuvat.
 
Niinno onhan myös niitä, jotka ovat sekä kiusattuja että kiusaajia.

Esimerkkinä vaikka se, että Tytti leikkii Ellin kanssa Ellin pihamaalla. Paikalle saapuu Siiri joka alkaa supattaa Ellille jotain ja pian nämä ilmoittavat että haluavat mennä sisälle pelaamaan -monopolia joka on Tytin -tiedetysti- inhoama peli. Tytti lähtee kotiin yksin.

Seuraavana päivänä koulussa Tytti "vahingossa" kaataa maitolasin Siirin piirrustukselle. Tytillä on myös karkkipussi ja Elli, kun on perso makealle, kysyy "leikitkö mun kaa tänään" ja Siiri jää surkeana murjottamaan koska häntä kiusataan. Siirin naapuripulpetin Taisto taas on vähän pihkassa Siiriin ja ärtynyt Ellille joka pilasi tämän hienon piirustuksen ja siispä Taisto käy ohimennen kamppaamassa Ellilta jalat alta. Siiri kikattaa ja osoittelee sormella kun Elli kömpii ylös lattialta.

Elliä moinen ketuttaa ylettömästi joten Elli pyytää sählykerhon kavereitaan Minnaa ja Mattia hätiin ja nämä, kimpassa, tuuppivat ja tönivät Taitoa koko kotimatkan. Siiri taas saa katua nauruaan kunhan Elli keksii sopivan tavan antaa takaisin.

Tätä naljailua voi jatkua helposti koko ala-asteen ja varmasti useampikin tuntee itsensä kiusatuksi vaikka yhtälailla itse toimii tietyissä tilanteissa väärin.



Toki on myös niitä, joita jonkin poikkeavuuden vuoksi kiusataan vuodesta toiseen, joita ikäänkuinkuuluukin kiusata jottei itse olisi erilainen ja joutuisi kiusatuksi ja he ovat täysin syyttömiä tilaansa. Ja, jotenkin hullua, opettajat todella näkevät mitä tapahtuu mutta harvoinpa puuttuvat.
Erittäin hyvin valaistu asiaa. Kiusaamista on niin erilaista, ettei kaikkea voi niputtaa samaan kastiin. Ja juuri kuvailemaasi tuntuu tapahtuvan ainakin tyttöjen maailmassa varsin paljon. Se on sellaista kummallista kampittelua puolin ja toisin, jossa uhrin ja tekijän roolit vaihtuvat pahimassa tapauskessa vartin välein.

Sitten on nämä, joita ihan oikeasti kiusataan raadollisesti vuodesta toiseen ja joutuvat ihan oikeasti pelkäämään ja kokemaan kohtuutonta vääryyttä.
 
Ja joskus ne kiusatut on niin rasittavia persoonia, että ei niiden kanssa vaan kestä olla. Asiat ei ole mustavalkoisia aina.

Toki sellainen raju kiusaaminen on asia erikseen mutta mitään kaveruutta on vaikea pakottaa.
Ei sellainen kaveruuteen pakottaminen palvele ketään. Sensijaan minusta lapsia pitää opettaa olemaan ihmimillinen ja kohtelias kaikille, olivatpa nämä miten raskaita tahansa.
 
Oman kokemukseni mukaan kiusaajat ovat aivan oma lajinsa, ja kiusatut usein hieman erilaisia ihmisiä, kuten vaikkapa hiljaisia tai kilttejä. Itselläni oli koulussa sama kiusaaja koko ala-asteen ajan.

Eräässä uutisessa koulun rehtori kertoi, että kiusaaminen johtuu lasten välisistä ristiriidoista. Ei johdu, vaan kiusaajat ovat todennäköisesti psykopaatteja tai sosiopaatteja.

Lastenpsykiatri ei ymmärrä asiasta näköjään juuri mitään.

Lastenpsykiatri ymmärtää asian varsin laajasti.

Ikävää, että olet joutunut kokemaan kiusaamista. Siltikini on raju heitää väite, että kaikki kiusaajat ovat todennäköisesti psykopaatteja tai sosiopaatteja.
 
vierailija
Erittäin hyvin valaistu asiaa. Kiusaamista on niin erilaista, ettei kaikkea voi niputtaa samaan kastiin. Ja juuri kuvailemaasi tuntuu tapahtuvan ainakin tyttöjen maailmassa varsin paljon. Se on sellaista kummallista kampittelua puolin ja toisin, jossa uhrin ja tekijän roolit vaihtuvat pahimassa tapauskessa vartin välein.

Sitten on nämä, joita ihan oikeasti kiusataan raadollisesti vuodesta toiseen ja joutuvat ihan oikeasti pelkäämään ja kokemaan kohtuutonta vääryyttä.
Meille opetettiin, että tytöt kiusaavat toisten selkiin puukottamalla ja pojat ratkaisee kiistansa reilusti välitunnilla, jonka jälkeen ovat kavereita.

Nyt, kun tytötkin ovat alkaneet lyömään, nostetaan jutut iltalehteen asti. Ja enää ei olekkaan reilua hakata ketään koulun jälkeen rehellisesti.

Mutta oikeasti pojat supattelee toisten selän takana ihan yhtä paljon, kuin tytötkin.
 
Meille opetettiin, että tytöt kiusaavat toisten selkiin puukottamalla ja pojat ratkaisee kiistansa reilusti välitunnilla, jonka jälkeen ovat kavereita.

Nyt, kun tytötkin ovat alkaneet lyömään, nostetaan jutut iltalehteen asti. Ja enää ei olekkaan reilua hakata ketään koulun jälkeen rehellisesti.

Mutta oikeasti pojat supattelee toisten selän takana ihan yhtä paljon, kuin tytötkin.
En oikeastaan tarkoittanut aivan tuota. Minusta tytöt ovat ovelampia ja manipuloivampia kiusaamisessaan kuin pojat. Heidän kanssaan on vaikeampi osoittaa, missä kiusaaminen itseasiassa tapahtui.

Tarkoitan juuri sellaista dynamiikkaa, että kun leikissä on Leena, Liisa, Laura ja Kati, ja Lenna päättää haluta Katin pois leikistä ja tietää, että Kati pelkää pimeää eikä halua leikkiä piilosta piilosta pimeällä, niin ehdottaa juuri sitä leikkiä, jotta saa Katin lähtemään kotiin.
Pojat todennäköisemmin pillkkaisivat suoraan osapuolta, joka pelkää pimeää ja näin ollen tähän kiusaamiseen olisi paljon helpompi puuttua.
Tyttöjen kohdalla tilanne on toinen, on hankala mennä syyttämään Leenaa manipuloinnista, vaikka aikuiset sen huomaisikin ja eritoten kun se on toistuvaa. Toisaaltaan, onko reilua, että muut eivät voi leikkiä piilosta, koska yksi ei uskalla? Pitääkö kaikkien hyppiä Katin pillin mukaan?

Ja kyllä, kaikki supattelee selän takana. Miehet ovat siinä erityisen kunnostautuneita, vaikka sitä harvoin myöntävätkään. Ero tässäkin on se, että naiset yrittävät usein analysoida sitä, mistä supatetaan ja miehet naureskelevat sille ja kenties heittävät vähän vettä myllyyn.

Minusta hyväntahtoinen nurmipaini on ihan ok. Sensijaan kaikenlainen turpaanvetäminen ja tatkoituksenmukainen satuttaminen on asia erikseen.
 

Yhteistyössä