Lastenkirjasuositus: Tove Appelgrenin Vesta-Linnea-kirjat

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Vesta-Linnea ja hirviö-äiti sai minut kyyneliin, kun tajusin että muillakin on joskus samanlaisia "mustia päiviä", jolloin tulee kohdeltua lapsia todella huonosti, siis tunnetasolla. Nyt lainasimme kirjastosta uusimman, Vesta-Linnea mieli mustana, ja 5v esikoistyttö tuntui imevän koko tekstin itseensä. Kirja käsittelee sisarussuhteita ja suhteita vanhempiin sekä sitä että joskus voi lapsellakin olla surullisia ajatuksia, mutta niistä pääsee yli. Olen ihan vaikuttunut noista kirjoista.
 
Tuosta Mieli mustana-kirjasta täällä vaan joku vaahtosi joskus, kun se oli päiväkodissa luettu. Vaatii tosiaan hiukan keskustelua jälkeenpäin, kun siinä puhutaan kaikkea, että "kukaan ei välittäisi, vaikka olisin kuollut" ja kaikkea vastaavaa. Eli ei ehkä mikään iltasatukirja!

Muutenkin tuossa sarjassa toiset kirjat ovat rankempia kuin toiset, se painajaisunikirja ainakin oli liian paha meidän lapsille, pelkäsivät niitä tarkkaan kuvattuja painajaisia. Mutta sen sijaan esim. samettikuono on todella ihana kirja, käsittelee luopumista ja surua sekin.

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1179379 (tossa tuo ketju, en voi olla tietenkään varma, oliko kyseessä tämä sama kirja, mutta se oli juuri noihin aikoihin ilmestynyt, ja kuulosti juuri samanlaiselta tuo ap:n kertomus.)
 
vierailija
Kiitos kun kaivoit tuon vanhan keskustelun! Totta on, että tuo kirja nimenomaan herättää kysymyksiä lapsessa. Onkin muuten aika huono juttu että päiväkodissa eivät lapset juuri pääse kyselemään kun unisatua luetaan, hiljaa kun pitäisi tietysti maata. Vaikka satuna olisikin joku paljon pliisumpi kirja, ainahan lapset käsittelevät itselleen ajankohtaisia asioita satujen kautta ja kun kysymyksiä herää, niihin pitäisi vastata.
 
Näin on
Ainakin näin kotilukemisina nämä kirjat on olleet meillä tosi tykättyjä. Lapset elävät mukana saduissa, saavat kysellä ja kommentoida ja onpa leikittykin Vesta-Linneaa.
 

Yhteistyössä