lasten hoito asiaa

[vaahterapuu]

laitan tämän viestin nyt tännekin:
miten minun kannattaisi tehdä.
Näillä näkymin neljäs lapsemme syntyy elokuussa, syyskuussa esikoinen täyttää 5 ja marraskuussa keskimmäinen 4 ja kuopus 2-v.

Olen tässä miettinyt erilaisia vaihtoehtoja lasten hoito asioita ajatellen. Meillä ei ole vielä ketään lapsista ollut koskaan tarhassa, kaksi vanhempaa käyvät kerran vko:ssa seurakunnan kerhossa.

Vaihtoehtoina olisi jatkaa samalla tavalla vauvan synnyttyä eli isommat jatkaisivat kerhossa. Tai esikoinen päiväkotiin ja kakkonen kerhoon. Tai molemmat isommat lapset päiväkotiin ja minä pienempien kanssa kotona.

Olen aina ajatellut etten halua kasvattaa päiväkodin hoitajien taakkaa koska olen kuitenkin kotona ja akuuttia hoitotarvetta ei ole. Mutta nyt olen myös alkanut meittimään mahdollisen arjen sujumista 5,4,2 ja vauvan kanssa.

entäs miten paljon mustasukkaisuutta isommat kokevat jos olenkin vain pienempien kanssa kotona? Olen hieman ajoissa tämän asian kanssa....

Kaikenlaiset näkemykset, mielipiteet ja kokemukset tervetulleita!

 

[cukkis]

Juups. Itse olen päiväkodissa töissä. Elikkä näkemys sieltä päin. Lapsen paras paikka on koti ja äidin tai isän hoito!!! Lapset kyllä kaipaavat seuraa jne. Tätä varten on seurakunnan kerhot ja avoimet päiväkodit, leikkipuistot jne. Siellä lapsi oppii olemaan muitten kanssa. Älä vie lapsia hoitoon kun kerta sun lapsilla on mahdollisuus kasvaa kotona rakastavan äidin kanssa. Ja koti on lasten paikka. On ne lapset ennekin hoidettu kotona enne kun tuli mahdollisuus viedä niitä päiväkotiin.
Tiedän tästä on monia näkemyksiä. Ja en tuomitse jos viet, mutta uskon että siellä päiväkodissa puhutaan että mitäs teit lisää lapsia jos et jaksa hoitaa niitä. Ei pitäis sitten tehdä yms yms. Elämä on julmaa miten ihmiset puhuu, mutta tosi asia.
Voimia sinulle! Itse olen saanut kasvaa kotona lapsena ja sitten eskarissa olen käynyt kotoa käsin...mistään en ole jäänyt paitsi
Tää on vaan tää nyky-yhteisö kun lapset on päiväkodeissa ja vanhemmat töissä...niin tuntuukin oudolta jos pystyy olemaan lasten kanssa kotona ja ei tartte elää sitä päiväkoti ja työelämää....Niin mietityyttää varmasti että pitäiskö ne munkin lapset olla siellä päiväkodissa missä muittenkin. Vastaus on ei pidä! Jos pytsyy olemaan kotona Aurinkoisia talvi päiviä sinulle...nauti lapsistasi ne on vaan hetken pieniä....

 

[vaahterapuu]

kiitos vastauksestasi! Tiedän päiväkotien tilanteen todella hyvin koska tuttavani työskentelee myös päiväkodissa.
En epäile jaksamistani kotona vaan lähinnä että onko minulla tarjota tarpeeksi virikkeitä 5 ja 4-vuotiaille? Johonkin kerhoon aion heitä joka tapauksessa hakea, mutta silti huolettaa esikoisen sopeutuminen esikouluun. Varsinkin kun hän on suhteellisen arka ja hänellä ei ole ollut juuri muita leikkikavereita kuin veljensä( ovat tällä hetkellä samassa kerhoryhmässä, aikomuksena hakea eri ryhmiin ensi syksynä). Mutta ehkä ne asiat kuitenkin hoituvat painollaan? =)

 

[Bööböti]

Moikka! Ihanaa että jaksat pohtia asiaa oikein ja sinulla on järkevät mieli piteet. Tässä minä sanon sen että päiväkodit tekee minusta liikaa asioita lapsien kaa...askartelee laulelee yms. yms... koska sitten tulee tämä juttu että muka kotilapsilla ei ole tarpeeksi virikkeitä. Lapset ei tarvitse sen enempää kuin kotona on tarjota ja jos käy kerhoissa ja muuten ihmisten ilmoilla. Mutta kun se on taas meijän työtä siellä niin koitetaan sitä tehdä...mutta kyllä se jää vanhemmillekkin lapsien virikkeiden luominene vaikak onkin päiväkodissa.
Voit käydä lasten kanssa teattereissa...kirjaston satutunneilla, maalta vesiväreillä ihan normaaleja juttuja mitä lapset haluaa...ei ne sen kummempaa tartte kyllä ne sitten koulussa kerkee saada 9 vuotta virikkeitä yms yms
Toivottavasti en kirjoittanut mitenkään loukkaavasti koska jokainenhan sen päätöksen tekee itse. Ja ei ole tarkotus loukata vaan tuoda mielipiteitä esiin.
:flower:

 

[vaahterapuu]

En tietenkään loukkaantunut viestistäsi! Kirjoitit paljon asiaa ja olen itsekin miettinyt tuota ohjelmaa mitä päiväkodissa on paljon. Ja siitä sen verran että koska lapset todella piirtävät/laulavat/ retkeilevät/ kuuntelevat satuja yms. joka päivä ja me vain silloin tällöin niin pohdin että jääkö lapsemme näissä asioissa kehittymättömimmiksi (olipas vaikea sana) kuin päiväkodissa olevat lapset. Lisäksi siellä opitaan muutamia todella tärkeitä asioita kuten toisen huomioon ottaminen ja vuoron odottaminen. Toki meilläkin käydään näitä asioita melkein joka päivä läpi kun lapsia kuitenkin on jo 3, mutta riittävästi?

En yöskään halua että esim. esikoistamme aletaan jo eskarissa kiusaamaan jos hän ei osaakaan tms. on huonompi jossain asiassa kuin muut (hoidossa olleet) lapset. Vaikka tietysti lapset ovat erilaisia ja joku osaa jonkin asian aina paremmin kuin toiset. Jokaisella on vahvuutensa....Mutta saako hän riittävästi harjoitusta kotona?

Mietin myös että jäävätkö he tärkeästä kokemuksesta paitsi? itse olen ollut 1-v lähtien päiväkotihoidossa ja sen jälkeen kun koulu alkoi niin perhepäivähoitajalla iltapäivät. Muistan kyllä kuinka kurjaa välillä oli lähteä tarhaan mutta toisaalta siellä tehtiin kaikkea kivaa ja myös aina löytyi leikkikaveriksi joku muu kuin sisko.

Onneksi minulla on aikaa vielä pohtia tätä mutta on ihanaa kuinka moni on vannonut kodissa hoitamisen olevan parasta(olen jutellut tästä myös läheisteni kanssa), alan pikkuhiljaa saada itsekin luottamusta takaisin ja uskoa tähän "työhön" jota kotona teen. :heart:

tekstini saattoi olla sekavaa mutta toivottavasti siitä nyt joku jotain ymmärsi :wave:

 

[pikkueppu]

isommat voisi viedä päiväkotiin esim osaaikaisiksi joko puolipäivää (siis aamut 8-12) tai 3krt viiikossa kokopäivän...

saisivat virikkeitä ja uusia kavereita sieltä =) .... tosin tulee sieltä kyllä pöpöt kotiin mukana.. ...ja kohtahan 5-v menee eskariinkin

 

[taustalla]

5-ja 4-vuotiaat pärjäävät jo varmasti hyvin päiväkodissakin. Monissa maissa koulukin alkaa jo 4-vuotiaana. Sulle olis helpompi olla vaan pienten kanssa kotona.

Virikkeiden vuoksi en veisi. Ei siellä mitään kummosia virikkeitä ole.

 

[Kiira]

Voin kertoa omasta lapsuudestani. Olin kotona niin kuin siskonikin enkä hoidossa. Ja pelkällä hyvällä muistelen lapsuuttani. Vaikka äitimme pitikin tiukkaa päivärytmiä ruoan ja ulkoilun suhteen, sai lapsuuttaan elää vapaammin. Aamuisin sai nukkua vähän pidempään, jos oli tarpeen, leikkejä sai jatkaa niin kauan kuin halusi eikä niitä tarvinut kerätä pois päivän päätteeksi, jos leikki jäi kesken.

Sisarusten kanssa oppi sosiaalisen käyttäytymisen perustaidot, mitä tarkoittaa jakaa odottaa ottaa muut huomioon. Kun koulu alkoi, odotti sitä innolla, kun ei oltu puudutettu loppuun rivissä istumisella ja pakollisten askarteluiden tekemisellä.

Juuri lastenpsykiatri puhui tv:ssä siitä, kuinka mm. liiat virikkeet ja liian suuret lapsiryhmät aiheuttavat lapsille erityisesti keskittymisvaikeuksia ja oppimisvaikeuksia. Muita seikkoja olivat mm. liian vähäinen liikunta ja ulkoilu, epäterveellinen ruoka, liika tv:n ja videopelien katselun määrä suhteessa lasten "tavallisiin leikkeihin". Tärkeänä lapsen terveelle kehitykselle psykiatri piti myös lasten käyttämää aikaa vanhempiensa kanssa. Eli tutkimustulokset tukevat myös kotihoitoa!

Toivottavasti sanoistani oli jotain iloa!


Valoa kevääseen!

 

[Wide]

Muin mielestä kans tuntuisi parhaalta tuo puolipäivä tai 2-3 päivää viikossa kokonaan.Kaikillahan on tuo subjektiivinen päivähoitooikeus joten siellähän ne "juoruakat" puhukoon.(olen itsekin ollut päiväkodissa töissä)Joten tiedän millaisia kanoja monissa päiväkodeissa on.
Meillä vielä on kotona kohta 6v. 4v. 2v. ,hoitopaikat hakusassa ,toiv. löytyy nopsaan.Itse olen kotona hoidettu lapsi,äitini oli perhepäivähoitaja,itse olin kateellinen lapsille jotka olivat tarhassa.
Kotona oli kivaa ja kavereita mutta en sit tiedä miksi halusin sinne päiväkotiin.
Hyvä että mietitkin jo nyt koska ne paikat on vaikeaa saada ainakin täällä päin