Lasten ainut isovanhempi ei oikein jaksa olla kiinnostunut, HARMITTAA!!!

[gnaa]

Avaudunpa tänne, missä se ei loukkaa ketään. Meidän lapsillamme on vain yksi isovanhempi elossa. Olisi kiva, että lapsilla ja tällä yhdellä mummilla olisi sitten sitäkin lämpimämpi suhde.

Mutta mummi ei tee IKINÄ aloitetta lasten näkemiseen, ei oikeasti koskaan. Me lasten vanhemmat sitten pari kertaa vuodessa kyselemme, josko tulisimme kylään tai mummi meille, lähinnä jouluna tai kesälomalla. Tarkoitus EI ole siis tuputtaa lapsia mummilaan hoitoon että päästäis itse jonnekin, ollaan itsekin siellä kylässä mukana.

Jotenkin vaan harmittaa, ettei mummia kiinnosta. Ei hän ole minusta kauhean lämmin ihminen muutenkaan, ei ole erityisen kiinnostunut omistakaan lapsistaan. Koti on kyllä täynnä valokuvia lapsenlapsista, mutta tosielämässä ei oikein huvita kuitenkaan.

Itse tykkään olla rakkaitteni kanssa, enkä tiedä mitään mukavampaa kuin yhdessäolo. Oman perheen ja sukulaisten ja ystävien kanssa. Tämän mummin kohdalla ymmärtäisin ehkä paremmin, jos hän olisi muutenkin epäsosiaalinen, mutta omien ystäviensä ja sisarustensa kanssa matkustelee ym. MITEN joku voi olla välittämättä omista lapsistaan ja näiden lapsista? Ja siis, meidän lapsemme ovat jo 9-11 vuotiaita, että kyllä tässä aikaa olis ollut "mummisuhdetta" kehittää...

Melkein tulee sellainen olo, ettei itse enää huvita ehdotella tapaamisia. Lapsellista ja tyhmää, ja kostautuu vain lapsillemme, mutta ei mua vaan huvittais yrittää enää.

 

["Nii"]

Jotkut isovanhemmat vaan on sellasia.

 

["hmmm"]

Voiko olla että jos ihminen ei ole saanut tarpeeksi rakkautta jahuomiota lapsena, niin hän ei pysty sitä antamaa sitten jälkipolville, vaan haluaa elää uudestaan sitä omaa lapsuutta ja käydä läpi omaa minuuttaan ja sehän on helpompaa niiden kanssa jotka tunsi kun itse oli lapsi?


kurjaa on se että usein ne kivimmat lapset ja hyvimmät tyypit saavat vähiten isovanhemmista, kun taas ne, joiden ympärillä isovanhemmat pyörivät, ovat usein... aika pyllystä.

 

[Keittiönoita]

Oletko kysynyt syytä? Tänä päivänä tuntuu, että moni perhe ei edes halua, että anoppi "tunkee nokkaansa" perheen asioihin, joten anopin on yksinkertaisempaa antaa lastensa pitää yhteyttä kuin pitää yhteyttä itse. Tällöin yhteydenpito tapahtuu varmasti vain silloin, kun lapsen perhe niin haluaa.

 

[alkuper.]

Keittiönoita, en ole kysynyt syytä. Mies ja hänen siskonsa ovat kertoneet, että jo heidän lapsuudessaan oli niin, ettei esim. halailtu eikä oltu läheisiä. Mies ei tunne äitiään itselleen kovin rakkaaksi edes (minusta tämä on kauheaa!). Anoppi on myös menettänyt miehensä, jonka jälkeen vetäytyi vielä enemmän kuoreensa (vaikka omat lapsensa menettivät samalla isänsä, nuorina, asiasta ei koskaan kuulemma keskusteltu vaan kaikki hoitivat surunsa yksin).

Olen varmaan itse toinen ääripää, tykkään näyttää ja kertoa, että ihmiset ovat minulle tärkeitä. Tämä varmaan entisestään vaikeuttaa kykyäni päästä anopin maailmaan sisään. Anopilla on tietenkin oikeus eelä niin kuin haluaa, ja hän saakin, minua harmittaa ainoastaan meidän lastemme puolesta kun muita isovanhempia ei ole olemassa. Lapsemme ovat aika helppoja näyttämään tunteensa, ja osaavat rakastaa; mummi jää mielestäni paljosta paitsikin kun ei halua vastaanottaa pienten ihmisten tykkäämistä! Näillä pari kertaa vuodessa tapahtuvilla tapaamisilla on saatu ylläpidettyä jonkinasteinen suhde mummin ja lastenlasten välillä, mutta huomaan itse "kylmeneväni" tätä mummia kohtaan, kun hän on niin välinpitämätön.

 

["vieras"]

On olemassa ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi kovin paljon pidä lapsista. Omatkin hankittu lähinnä siksi, kun niin kuului tehdä. Meidän lasten yksi isovanhempi on tälläinen. Hän ei kauheammin välitä lapsenlastaan nähdä tai tämän kanssa olla tekemisissä. Asiallisesti mutta etäisesti käyttäytyy silloin kun näkevät. Isovanhemman käytös ei sinänsä tullut yllätyksenä, kun kohtelee muitakin lapsenlapsiaan samalla tavoin. Meillä onneksi muut isovanhemmat sitten ovat kovastikin kiinnostuneita lapsestamme, joten en anna tuon yhden isovanhemman itseäni haitata. Teille on tosi kurjaa, että ainoa isovanhempi on tuollainen, mutta ei asialle oikein mitään mahda Ei toista voi pakottaa yhteyttä pitämään. Sinuna yrittäisin kuitenkin niellä oman harmituksen ja pitää kuitenkin yhteyttä mummuun edes sen pari kertaa vuodessa. Itsekin varmaan tiedostat, että kyseessä ei ole mitään henkilökohtaista teitä kohtaan, vaan mummo vain on sellainen. Tämä saa toki harmittaa, mutta ei aikuista ihmistä toisinkaan voi pakottaa toimimaan.

 

[astrolabe]

SPR tarjoaa ystäväpalvelunsa kautta mummeja ja vaareja. Kollega töistä, lapseton kuusikymppinen, käy mm.leffassa hänen oman spr-lapsenlapsensa kanssa. Ei kaikki ole biologiasta kiinni.

 

["Vieras"]

Kurja juttu! Toisaalta usein kyl nuoret äidit myöskin puhuu tosi rumasti lasten mummeista! Etenkin anopista mutta myös omista äideistään. Ehkä se tekee varovaiseksi.