Toggle sidebar

Läski haluu laihtua, mitä mä teen???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja unelmahakusessa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
U

unelmahakusessa

Vieras
Painoa on about 100kg ja olo on kauhee, näytän kauheelta! Miten mä saan ittestäni irti sen et saisin laihdutettua ja pysymään päätöksessä?

Syitä on toki monia, ekana tulee mieleen ulkonäkö, oisin varmasti hyvännököinen normaalipainoisena. Sitten mua on alkanut pelottaa terveysvaikutukset, entä jos sairastun, en mä haluu sairastua! Ja kolmantena vähän kolkuttelee haave lapsesta, mä en millään halua lasta tän painoisena, liikaa riskejä.

Nii ja kuulostaa siltä et syitä ois monia mut miten pysyn päätöksessä? Oon yrittäny liikkua mut innostus menee mopeesti, samoin ruokailussa innostus menee ja laiskuus iskee ettei jaksa loihtia erilaisia salaatteja ym.

Aloitanko mä vaan nyt tältä seisomalta, vai mitä mä teen. Aina ajattelee et kyllä mä myöhemminkin kerkeen aloittaa..

kauheeta..
 
Silloinhan se alotetaa kun inspiraatio iskee. Toisille sopii kertarytinällä alkaa syömään vähemmän, toiset alkaa jopa nälkäkuureille. Itse suosin pieniä muutoksia, esim. olen aiemmin syönyt aamupalaksi neljä paahtoleipää - vaihdoin ne lautaselliseen kaurapuuroa, aiemmin en harrastanut yhtään liikuntaa - nyt käyn kuntosalilla 3krt/vko, aiemmin suklaata joka päivä - nyt kohtuudella kerran viikkoon. Pienin askelin eteenpäin :)
 
Tule mukaan kuntoiluryhmään. Ryhmän tuki auttaa jaksamaan kummasti. Itse vedin läpi jo yhden kuntokuurin maaliskussa ja parin päivän päästä aloitan uuden treenin tässä huhtikuun ryhmäläisissä.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2340592-kesakuntoon-kotitreenilla-huhtikuun-startti/
 
Onnistuu se, kun motivaatio on kohdallaan. Jos päätät laihduttaa, niin pysy päätöksessäsi. Jos repsahdat, niin otat sen jälkeen heti taas itseäsi niskasta kiinni ja jatkat laihduttamista. Unohdat tekosyyt, esim. synttäreillä ei ole pakko mättää kaikkea tarjottua naamariinsa tai flunssassa lääkitä itseään herkuin, saati kiirepäivänä väittää hesen hampparin olevan ainoa vaihtoehto.

Pidä kirjaa syömisistäsi. Netissä on paljon ruokapäiväkirjoja. Älä fuskaa. Ei ole järkeä valehdella itselleen, että se 2 dl kermakastiketta oli vaan ruokalusikallinen, tms.

Suunnittele ateriat etukäteen. Tee kauppalistaa sen mukaisesti.

Tutkaile eri tapoja laihduttaa ja valitse se, mikä tuntuu omimmalta, helpoimmalta itsellesi toteuttaa.

Varaa aikaa. Muutos ei tapahdu hetkessä. Ei ne kilot ole parissa viikossa kertyneet joten eivät myöskään pois lähde siinä ajassa.

Laihtuminen ei tee kaikkea hyväksi. Se ei ole yksinomaan avain onneen. Ei laihtuminen takaa yhtäkkiä onnea rakkaudessa, raha-asioissa, kaikessa. Mutta silti se kannattaa, muista ne realistiset edut hoikistumisessa.

Ennen kaikkea, tsemppiä! Näytä kaikille, että pystyt :)
 
Nyt ekaks asenne kohilleen!Tossa oli alotuksessa paljon sellasta että kaikki on kamalaa ja laihana ois ihanaa.Liikkua haluais mut emmää jaksa.Salaatteja vaan puputtaa täytyis?Ei ei ja ei!
Nyt käännät ton kaiken positiiviseks ja etenet oienin askelin.Kävele kortteli ympäri,kattelet lintuja ja kevättä ja nautit.Kuin huomaamatta lenkit pitenee.Salaatti ei ole ainoa ruoka jota söisit,pienennä annoksia ja yks herkku kerta viikkoon.Sanot itsellesi että tämä on kivaa,eikä niin että äh mä en kuitenkaa selviä.Pah,sit ainaki epäonnistut!Hymy korviin ja menoks.
 
En tiiä, jotenkin sitä on vaan niin vihainen kun on päästäny ittensä tähän kuntoon. Tulee vaan mätettyy kaikkee rasvasta, ihankuin se ei lihottaisi. Ja vaakakin näytti 105, eli enemmän kuin luulin, kun en oo uskaltanut vaa`alle mennä.

Tein huvikseen tuossa linkissä olevan treenin ja huh, hyvä kun jakoi haarahyppyjä tehdä! Järkyttävää! Ja jotenkin tää mun negatiivinen asenne johtuu varmaan siitä et oon niin järkyttyny omasta kunnosta..
 
No jos se ruokaremppa alkuun, ja liikunta mukaan kun painoa on jo vähän pudonnut? Pelkällä liikunnalla et laihdu, paitsi jos teet sitä koko ajan ja hiki päässä ;)

Oikeesti laihduttaminen ei edes ole hankalaa. Esim. vuodessa ehtii laihtua paljon vaikka se aikana on lyhyt ja menee nopsaan. Se pysyminen hoikempana on paljon vaikeampaa... mutta eipä stressata sillä vielä :D Nyt vaan homma alulle!
 
Syömisestähän se taitaa olla kaikki läski kiinni, syön liikaa. Totta, ja tiedän et mun pahe on kaikki herkut, karkit, suklaa, pitsat ym rasvanen.

Sit ihminen (tai minä) on niin tyhmä et kuvittelee et painoa lähtis monta kiloa viikossa kun alkaa laihduttaa. Elämän muutoksestahan tässä pitäis olla loppujen lopuksi kyse, eikä vaan esim vuoden projektista.

huhhuh, herättää paljon ajatuksia tämä ja polvia särkee tuo kitotreeni :)
 
Itsestähän se on kiinni. Painat nyt sata kiloa, mitä painat vuoden päästä jos jatkat samaan malliin? Ei vielä ole liian myöhäistä tehdä muutosta...

Selkärankaa se vaatii koko loppuelämän, unohda dieetit yms ja muuta ruokailu ja liikuntatottumuksia pysyvästi. Mistään ei tarvitse luopua, mutta on pysyttävä kohtuuden rajoissa!

Ootko kokeillut vesijumppaa? Se on tehoasta eikä rasita niin paljon esim polvia.
 
Tää on ihan järkyttävää, tiedän. Haaveilen siitä, että voisin juosta metsässä polkuja pitkin ihan täysiä, nään uniakin siitä joskus.

Tarviisin jonkun valmentajan tai lääkärin joka huutais mulle täysii et "saa/&%nan läski, henki menee jos et laihdu" tai ehkä sit pitää käydä jotain ennenkuin menee perille..Itkettää ja ahistaa. Yritän vähän purkaa tuntoja kun ahistaa.
 
Tutustu kiloklubiin (kiloklubi.fi). Ilmainen nettisivusto, jossa ideana elämäntapamuutos ei kiduttaminen. Ja laihduttaessa syödään todellakin muutakin kuin salaattia tai homma tyssää samantien.
 
Älä ajattele sitä laihdutuksena vaan elämäntapamuutoksena!Vakuutan,että ku pääset alkuun ni huomaat kuinka yhtäkkiä olet liikuntakoukussa etkä tartte niin paljoa herkkuja.Ne voi oikeesti yhtäkkiä maistua pahalta!
Minä olen pudottanu 30kiloa ja uus elämä,ja kaikki helpompaa.Arjen ongelmia laihuus ei poista,mut niitten käsitteleminen on helpompaa kun jaksaa paremmin.
Onnea matkaan!
 
Ja etene hitaasti pienin etapein.Älä ajattele mitä kaikkea on edessä tai mitä pitää laihtua tai mitä saa syödä,vaan opettele yks asia kerrallaan.Jaa homma pieniin etappeihin.
Jos esim. inhoat parsakaalta ni jätä koko hemmetin parsakaali pois aluksi.Ei ole järkeä opetella puputtamaan pelkkää salaattia väkisin jos ei siitä tykkää.Etsi sellanen kasbis josta pidät ja olkoon se vaikka pelkästään ekan viikkosi kasvis!
 
Mä laihdutin reilu vuosi sitten 25kg. Mulla oli apuna fatsecret appsi puhelimessa. Ruoka ja treenipäiväkirja. Tosi helppo käyttöinen, suosittelen

Itse aloitin osin nutriletillä. Joo, tiedän, kammottavia litkuja. Mutta toimi kiireiseen arkeen. Söin neljänateriaa viidestä noita pusseja. Yksi ateria oli salaatti jollain proteiinilla. Pussikeitot ja pirtelöt oli siinä hyviä ettei ollut tekosyytä " en vaan ehdi laittaa ruokaa"...

Tilasin noita pusseja 75 kpl ja päätin että ne kanssa syön. Viikonloppuna lauantait oli herkkupäiviä. Sain yhdellä ruualla syödä tasan mitä mieli teki. Ja 100g sipsejä tai karkkeja.

Kun pussit oli loppu, painoa oli tippunut about 8kg. Olin oppinut myös ateria rytmin. 5 kertaa päivässä, eikä yli 4h taukoja. Siirryin normaaliin ruokaan. Eka pohja oli jutan go fat go -ruokavalio(löytyy netistä). Aloin myös kirjata kaikki syömiseni tuohon yllä mainittuun ohjelmaan. Näin annoskoot alkoivat hahmottua eikä ihan säntillisesti tarvinnut tuota diettiä noudattaa, kunhan ravintoarvot oli about samat.

Liikunta tuli kuvioon jo nutrilet aikana, mut ei heti alussa. Kun vähän oli painoa tippunut alkoi sauvakävely maittaa. Sitä mukaa kun paino vaan tippui, sauvakävely tuli helpommaksi ja helpommaksi...kunnes aloin ottaa pieniä juoksuosuuksia. Sitten pitmpiä ja pitempiä. Nyt menee 10km....

Mun "salaisuus" oli se että ensinnäkin kaikki lähtee ruuasta. Ja annoskoosta. Mulla vaati suht tiukkaa stoppia alkuun kaikien herkkujen suhteen. Nyt syön normaalisti, siis niin kuin opin tuossa prosessin aikana. Voin jatkaa näin loppuelämän. Lauantait on herkkupäiviä, mutta kohtuu niissäkin ;) entiseen nähden. Liikun viitenä päivänä viikossa, erinäisellä intensiteetillä. Jumppaan kotona tai juoksen. Usein aamuisin ennen töihin lähtöä.

Olo loistava. Koko 44 muutui kokoon 34 ....mutta vielä en kuivilla ole. Painon tiputus on helpompaa kuin saavutetun ylläpito. Siksi vieläkin kirjailen toisinaan ruokia, käyn tiuhaan vaakalla ja "olen varuilla" ettei elämän tavat karkaa huonoiksi. Lomat ja esim sairastelu aika on haasteellista tai jos on mielipahaa. Tekis mieli herkutella. Vaan ei saa, kuin lauantaisin.
Tsemppiä. Yritä löytää oma tiesi, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle
 
Niin ja vältä se suden kuoppa että alat samantien liikkua ihan hirveästi. Se ei aiheuta kuin älyttömän väsymyksen. Ja äkkiä sen harhan että kun liikut niinvoit syödä enemmän. Karkea nyrkkisääntö on että jos kulutat liikunnalla about 300kcal...saat korkeintaa syödä puolet enemmän eli 150kcal....
 
Ja vielä unohda kaikki rasvattomat&light "mukaruuat". Jos haaste on sokerihimo, se ei taltu jos vaihtaa makeutusaineeseen. Mun makuaisti on täysin muuttunut ruokrempan jälkeen. Marjat sellaisinaan on todella makeita, ennen rahka marjoilla oli karvasta. Ei enää.
 
Kiitos kannustavista viesteistä ja onnea kaikille jotka ovat onnistuneet pudottamaan painoa. Kävin tuossa kävelylenkillä ja ajattelin et aloitan tän projektini nyt hetienkä huomenna. En tee tästä mitään numeroa tai ala nälkäkuurille. Mutta mun on varmasti pakko tehdä nyt herkkulakko, muuten ei tuu mitään, mietin vielä onko lakko ehdoton vai sallinko jonain päivänä herkut (mutta lipsunko sitten..) ois tiukka näin alkuun.

Kotiruualla mennään, täytyy syödä vähän vähemmän ja yrittää lisätä kasviksia ym. Sali/kuntoilu ihminen en ainakaan vielä koe olevani, mut ajattelin et lähtis mahdollisimman usein kävelylle ja ehkä sit joskus jaksais juosta..(tuntuu mahdottomalta) ois ihana juosta maastossa kuin villivarsa.

Fiilikset on vähän epävakaat, tuntuu et epäonnistumisen mahdollisuudet on suuremmat kuin onnistumisen mut paremmat mahdollisuudet kai sitä on onnistua kun edes yrittää. Ja kyllä tässä päällimmäisenä motivoi terveys.

Ois kiva johonkin "kertoa" omia tunteita ja edistymistä, katsotaan vaikka jos omaksi hyväksi tänne tulis kertomaan miten menee, ois vähän ryhmän paine niskassa.
 
Minä osaan kyllä kuvitella miltä sinusta tällä hetkellä tuntuu. Ensinnäkin, ota tukea jostain sinulle tärkeästä ihmisestä, esim. sisko, hyvä ystävä, mies tai vaikka ihan oma äitisi jos ei muuta. Sen jälkeen teet suunnitelman jokaisesta liikunta-ja syömis aikatauluista-ja määrästä. Eli huomenna syöt vaikkapa kanasalaattia ja käyt 1,5 tunnin kävelylenkillä ja jatkat tätä samaa rataa joka päivä niin varmasti laihdut! Muista myös, että uni vaikuttaa myös, joten muistapa nukkua tarpeeksi! Toivon sinulle kaikkea hyvää ja tsemppiä!!!!!
 
Oikeesti miten oot päästäny ittes tommoseen kuntoon?!?!? Kuule, esim.Afrikassa kärsitään nälänhätää ja ne laihtuu kohta olemattomiks!! Miettisit vähän!!! Ei taida kuule lapsihaaveet toteutua!!
 
Itse olen pudottanut nyt reilut 10kg painoa, ja painoni oli enimmillään 104kg, eli aika samoissa kuin aloittajalla. Muistan sen itseinhon kun vaakaan tuli kolminumeroinen lukema... Ei tosiaan ole ikävä sitä tunnetta. Nyt paino on 90kg ja toivottavasti ensi viikolla alkaa jo 8:lla. Itse liityin kuntosalin jäseneksi. Kummaksi se pistää käymään siellä kun 65 € pätkähtää tililtä pois joka kuukausi! Laitoin myös tavoitteeksi erään juoksutapahtuman jota varten treenaan, ja mulla on sitä varten juoksuohjelma jota noudatan. Kuljen kävellen työmatkat (mulla on noin 2km töihin). Perusruokavalio ei ole ollut ongelmana, olen vielä lisännyt tuoreita kasviksia ja herkuttelu suunnitelmallisesti kerran viikossa. Teen ostoslistan kun menen kauppaan ja pysyn siinä!

Loppujen lopuksi aika pienillä asioilla (kun niitä on riittävän monta) saa jo isoja tuloksia aikaan. Itselläni on ollut hidasta tämä painon putoaminen, mutta suunta on oikea joten en ota siitä mitään stressiä. Enkä koe olevani laihdutusKUURILLA, vaan toimin niin kuten aion toimia jatkossakin sitten joskus kun pääsen normaalipainoon taas. Mulla on aikaisemmin ollut ongelmana se että aloitin laihdutuksen TÄYSILLÄ, eli heti kunnon rääkkiliikuntaa neljästi viikossa, kalorit minimiin jne. Eihän sellaista oikeasti ihminen kauaa jaksa. Nyt mennään kärsivällisemmin mikä ei mulle ole ihan helppoa ollut...
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa