de
lapsilisiä ja kotihoidontukea esitetään sidottavaksi indeksiin, kuten mm. päivähoitomaksuille jo tehtiin
mokonen
"lapsilisiä ja kotihoidontukea esitetään sidottavaksi indeksiin, kuten mm. päivähoitomaksuille jo tehtiin"
Saisko saman rautalangasta väännettynä näin maalaiselle?
Eli käytännössä tarkoittaa mitä
Saisko saman rautalangasta väännettynä näin maalaiselle?
Eli käytännössä tarkoittaa mitä
g
Valtioneuvoston viestintäyksikkö
23.3.2010 16.49
Sinivihreä hallitus sopi työllisyyslisäbudjetista ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011 - 2014
15 000 nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka
Hallitus sopi tiistaina 23. maaliskuuta kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksestä ja valtiontalouden menokehyksistä vuosille 2011 - 2014. Lisäbudjetin määrärahalisäykset suunnataan erityisesti työttömyyden lieventämiseen. Kehyspäätöksessä hallitus linjasi lähinnä talousarvion valmistelua vuodelle 2011, joka on tämän hallituksen viimeinen kehysvuosi. Vuosia 2012 - 2014 koskevat menokehykset ovat lähinnä teknisluonteiset. Niissä on otettu huomioon jo tehtyjen päätösten vaikutukset näiden vuosien menoihin. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus tekee poliittiset linjaukset vuosien 2012 - 2015 valtiontalouden kehyksistä hallitusohjelmansa pohjata.
Hallitus suuntaa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen
Lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Hallitus tukee myös telakkateollisuutta sekä korjausrakentamista työllisyyden ylläpitämiseksi.
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää n. 33 miljoonan euron määrärahan ja 9 miljoonan euron valtuuden lisäystä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Määrärahoilla voidaan lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevia keskimäärin 3 900 henkilöllä. Nuorille suunnattua neuvontapalvelua parannetaan. Starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli.
Ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään
Ammatilliseen peruskoulutukseen osoitetaan lisäystä 4,4 miljoonaa euroa. Tällä summalla lisätään ammattistarttikoulutuksen opiskelijamäärää 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hallitus lisää kaikkiaan 5,5 miljoonaa euroa. Tästä pääosa eli 4,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen lisäämiseksi ja tähän liittyen työnantajille suoritettavan palkkatuen korottamiseksi siten, että koulutuksen piiriin saataisiin 1000 nuorta. Lisäksi 1 miljoonaa euroa kohdennetaan oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen lisäämiseksi 250 opiskelijalla.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 miljoonaa euroa. Tästä 0,9 miljoonaa euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen koulutuksen järjestämiseksi 300:lle peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle ja 0,45 miljoonaa euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin.
Työllistämismahdollisuuksia luovalle alalle
Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 30 miljoonaa euroa nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Voittovararahoitusta kohdennetaan mm. aineistojen turvaamistyöhön ja digitoimiseen, audiovisuaalisen sekä muun kulttuurin ja luovien alojen tehtäviin, liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen sekä nuorten työllisyyttä lisääviin hankkeisiin. Arvion mukaan voittovararahoituksella edistetään kaikkiaan noin 4 700 nuoren työllistymismahdollisuuksia.
Etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 3 miljoonan euron lisäys.
4H-toiminnan valtionapuun suunnataan 0,5 miljoonan euron lisäys, jolla tuetaan nuorten työnhakuvalmiuksien parantamista.
Hallitus esittää 1,5 miljoonaa euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen Metsähallituksen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa palkkakuluista maksetaan palkkatuella. Määrärahalla arvioidaan työllistettävän yhteensä yli 100 nuorta eri puolilla Suomea, yhteensä noin 50 henkilötyövuoden verran.
Telakkateollisuuden työttömyyttä torjutaan
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 miljoonan euron valtuuden lisäys. Alusluottojen jälleenrahoitukseen esitetään kertaluonteinen 500 miljoonan euron lainavaltuus. Rajavartiolaitokselle esitetään lisätilausvaltuutta 10 partioveneen hankintaan ja lisäksi öljyntorjuntavalmiuksilla varustettujen yhteysalusten hankintoja aikaistetaan. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Varaudutaan tukemaan uusia alushankintoja 15 miljoonan ympäristötuella.
Tekesin riskiehtoisiin tutkimus- ja kehityslainoihin esitetään yhteensä 3 miljoonan euron määrärahojen ja 5 miljoonan euron myöntämisvaltuuden lisäystä erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten muuntamiseen mm. kansainvälisille markkinoille kaupallistettaviksi tuotteiksi. Näillä työllistetään arviolta 175 henkilötyövuotta yrityksissä syntyvinä työpaikkoina.
Rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettu suhdanneluonteinen kymmenen prosentin korjausavustus osoittautui ennakoitua suositummaksi ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 miljardin euron hankkeisiin. Lisätalousarvioon ehdotetaan 125 miljoonan euron avustusvaltuutta aiemman 50 miljoonan euron valtuuden sijaan. Avustukset maksetaan Valtion asuntorahastosta.
Lisätalousarvioesityksen tuloarviot, tasapaino ja velka
Lisätalousarvioesityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 891 miljoonalla eurolla, josta noin 770 miljoonaa euroa johtuu arvonlisäverokertymän arvion noususta. Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen tuloutusta ehdotetaan nostettavaksi 30 miljoonalla eurolla.
Varsinaisten tulojen 891 miljoonan euron nousu ja määrärahojen 79 miljoonan euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottoa voidaan vähentää 812 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotto on 12,2 miljardia euroa vuonna 2010. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan vajaa 77 miljardia euroa, mikä on vajaa 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.3.2010.
Syvän taantuman jäljet - valtiontalous alijäämäinen koko kehyskauden
Syvän taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Kuluvana vuonna julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän neljään prosenttiin ja ylittävän siten EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun kolmen prosentin alijäämärajan. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman uusia kasvua tukevia tai julkista taloutta vahvistavia toimia selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2014.
Hallitus laatii suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi saatuaan käyttöönsä kolmikantaisesti tehtävän valmistelun tulokset budjettiriiheen mennessä.
Kuntataloudella edessä vaikeita vuosia
Kuntatalouden ja erityisesti suurten kaupunkien ja vientiteollisuuskuntien taloustilanne heikentyi viime vuonna nopeasti kunnallisverotulojen kasvun hidastumisen ja erityisesti yhteisöverotulojen romahtamisen myötä. Vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä ja velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Kunnat paikkasivat kuluvan vuoden talouttaan sekä keskimääräisen kunnallisveroprosentin huomattavalla 0,4 prosenttiyksikön korotuksella että kiinteistöveroprosenttien poikkeuksellisen suurella nostolla.
Vuonna 2010 heikentyneet työllisyysnäkymät ja sitä kautta kunnallisveropohjan heikkeneminen laajentaa kriisin koskemaan koko kuntakenttää. Toipuminen tulee olemaan hidasta, kun verotulojen kehitys on vaimeaa myös vuonna 2011. Mikäli kuntien menojen kasvu ei hidastu olennaisesti ja pysyvästi, kuntatalous pysyy lähivuodet veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä.
Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään.
Hallitus tukee kuntia peruspalvelujen menoissa
Hallitus päätti jo vuosi sitten merkittävistä kuntataloutta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi vuonna 2009 ja ulottuu kehysvuosille 2011 - 2014. Toimenpiteistä mittavin on vuosille 2009 - 2011 päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosenttiyksiköllä, mikä lisää kuntien verotuloja vajaalla 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi kuntien kiinteistöveroprosenttien rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta. Kuntien menoja alentaa pysyvästi työnantajan kansaneläkemaksun poistuminen vuoden 2010 alusta, jonka vaikutus vuositasolla on 250 miljoonaa euroa.
Eri hallinnonaloilta kunnille maksettavat valtionavut ovat yhteensä 9 855 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kehyskaudella 2011 - 2014 valtionavut kasvavat nettomääräisesti 360 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia korotetaan hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen 21,25 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Lisäys aiheutuu vammaislainsäädännön toteuttamisesta, neuvolapalvelujen ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden palvelujen parantamisesta. Lisäksi kotihoidon tukeen tuleva indeksikorotus lisää valtionosuuksia vajaat 3 miljoonaa euroa. Uudistukset lisäävät kuntien menoja kaikkiaan 31 miljoonaa euroa.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirtäminen valtiolle 1.9.2010 vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia ja vastaavasti kuntien menoja vuositasolla 17,6 miljoonaa euroa.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen maksettavia korvauksia korotetaan 5 miljoonaa euroa vuonna 2011.
Oppilaitosten perustamishankkeisiin osana valtion elvytystoimia myönnettyjä valtionapuja maksetaan kehyskaudella yhteensä 58 miljoonaa euroa. Lisäksi päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin myönnettyä jälkirahoitteista valtionavustusta maksetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2012.
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevia toimenpiteitä jatketaan vuosina 2011 - 2014 opetusministeriön hallinnonalalla. Nyt tehtyjen ja aiempien päätösten vaikutuksesta tähän tarkoitukseen liittyvät valtionosuudet kasvavat kehyskaudella noin 63,5 miljoonalla eurolla.
Lisäksi kunnille osoitetaan nuorisotyömäärärahoista kohdennettuja valtionavustuksia noin 20 - 25 miljoonaa euroa vuositasolla.
Hallitus panostaa hyvinvointiin, osaamiseen, innovaatioihin ja tietojärjestelmiin
Kehyspäätöksen painopisteitä ovat sosiaaliturvan kehittäminen, osaamisen edistäminen, T&K -toiminta sekä ilmasto- ja energiapolitiikka. Työttömyys- ja taloustilanteesta johtuen kehyskauden ensimmäisenä vuotena 2011 panostetaan myös työllisyys- ja koulutustoimiin, joiden määrärahat pysyvät korkealla tasolla. Kehyskauden alkuvuosille kohdentuu menovaikutuksia myös aiemmin päätetyistä elvytystoimenpiteistä.
Kehyskaudella toteutetaan Sata-komitean esityksiä. Jo päätettyjä tärkeitä sosiaalipoliittisia toimia ovat: pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason turvaava ns. takuueläke otetaan käyttöön 1.3.2011 alkaen, indeksisuojan ulkopuolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena sairausvakuutuksesta korvattava psykoterapia siirretään Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin 1.1.2011 lukien.
T&K-rahoitusta on vaalikaudella 2007 - 2011 lisätty hallitusohjelmassa päätetyn 90 miljoona euron korotuksen päälle kaikkiaan 177 miljoonalla eurolla vuoden 2011 tasolla. Julkinen T&K-rahoitus kasvaa vaalikaudella kaikki lisäykset huomioon ottaen yhteensä noin 320 miljoonalla eurolla 2 060 miljoonaan euroon vuonna 2011. Julkisen T&K-rahoituksen bkt-suhde kasvaa vuoden 2007 0,97 prosentista arviolta 1,12 prosenttiin vuodelle 2011.
Vuoden 2010 alussa toteutuneeseen yliopistouudistukseen liittyen säätiöyliopistojen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston, pääomaan on jo aiemmin päätetty osoittaa yhteensä 150 miljoonaa euroa pääomaa. Kehyspäätöksen myötä valtio varautuu tekemään myös muihin kuin säätiömuotoisiin yliopistoihin vuonna 2011 finanssisijoituksia yhteensä 100 miljoonaa euroa. Valtion sijoituksen todellinen määrä määräytyy aiemman jakosuhdelinjauksen mukaisesti riippuen aidon yksityisen sijoituksen määrästä.
Tietojärjestelmien kehittämiseen osoitetaan monilla hallinnonaloilla huomattavia lisäpanostuksia tuottavuuden edistämiseksi. Valtionhallinnon keskitettyä rahoitusta tuottavuuden edistämiseen kohdennetaan vuonna 2011 muun muassa valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän hankintaan sekä sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmaan (SADe-ohjelma). Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen osoitetaan kehyskaudella yhteensä 11 miljoonaa euroa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien kehittäminen jatkuu vuosittain noin 20 miljoonan euron lisämäärärahalla.
Muita menolinjauksia
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoissa on otettu huomioon Suomen pyrkiminen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013 - 2014.
Hallitus on kansainvälisesti sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuutta bruttokansantulosta 0,70 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi Suomi on sitoutunut käyttämään ilmastotoimiin kehitysmaissa vuosina 2010 - 2012 ainakin 110 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 lähtien Suomi on sitoutunut osallistumaan Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa sovittuun pitkäaikaiseen ilmastorahoitukseen kehitysmaille.
Kehyspäätöksessä on varauduttu varsinaisten kehitysyhteistyön määrärahojen kasvuun siten, että määrärahojen taso nousee kuluvan vuoden 0,55 prosentista 0,58 prosenttiin vuonna 2011 suhteessa bruttokansantuloon. Tämä osuus säilyy teknisenä oletuksena seuraavaa hallituskautta koskevina vuosina 2012 - 2014. Poliittiset linjaukset kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta näiltä vuosilta tekee seuraava hallitus ja eduskunta.
Hallitus tehostaa läheissuhdeväkivallan torjuntaa muuttamalla läheissuhteissa tapahtuvan lievän pahoinpitelyn asianomistajarikoksesta yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi.
Rajavartiolaitoksen kaksimoottorisen helikopterikaluston uusiminen aloitetaan vuodesta 2011 alkaen ja siihen osoitetaan rahoitusta kehyskaudella yhteensä 44 miljoonaa euroa. Hankinnan kokonaishinta on yhteensä 62 miljoonaa euroa, johon haetaan myös Euroopan unionin ulkorajarahaston rahoitusta.
Maahanmuuttohallinnossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ja kunnille maksettaviin korvauksiin osoitetaan lisärahoitusta keskimäärin 117 miljoonaa euroa vuodessa johtuen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maataloutta, maaseudun kehittämistä ja kalataloutta tuetaan kansallisten ja EU:n yhteisten maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti sekä EU:n rahoituksella että kansallisin varoin.
Maatilojen vuosina 2000-2007 otettujen korkotukilainojen vähimmäiskorkoa alennetaan investoineiden tilojen taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Muutos yhdenmukaistaa näinä vuosina vanhat lainat uusien lainojen kanssa viljelijän vähimmäiskoron osalta.
Hallitus toteuttaa isoja väylähankkeita liikennepoliittisen selonteon mukaisella tavalla. Hankkeita on kehyskaudella käynnissä yhteensä 33 kappaletta. Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta hanketta, joita ovat E18 Haminan ohikulkutie, Vt8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt19 Seinäjoen itäinen ohitustie, Seinäjoki-Oulu rataosan palvelutason parantamisen II-vaihe, Uudenkaupungin meriväylä ja Rovaniemi-Kemijärvi rataosan sähköistys. Savonlinnan keskustan 2. vaiheen toteuttamiseen varataan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2011.
Kansallisella Laajakaista kaikkien ulottuville -suunnitelmalla parannetaan tietoyhteiskunnan infrastruktuuria. Tähän on varattu yhteensä 66 miljoonaa euroa vuosille 2009 - 2015.
Työvoimapolitiikan rahoitusta lisätään vuodelle 2011 61 miljoonalla eurolla edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Määrärahavarauksissa otetaan huomioon vuosina 2009 ja 2010 myönnettyjen yritysten kehittämisavustusten ja työllisyysperusteisten investointimenojen valtuuslisäysten aiheuttamat määrärahavaikutukset kehyskaudelle.
Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.
Vuosina 2009 ja 2010 myönnettyjen suhdanneluonteisten kerros- ja rivitalojen korjausavustusten kysyntä ylitti huomattavasti ennakkoarviot. Niistä aiheutuviin maksatuksiin varaudutaan vuosina 2011 - 2012 kaikkiaan 132 miljoonalla eurolla, josta 75 miljoonaa euroa rahoitetaan Valtion asuntorahastosta.
Tuloarviot
Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio, josta on johdettu veropohjien kehitysarviot. Kokonaistuotannon elpymisen myötä budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2010 ja kehyskaudella keskimäärin 5½ prosenttia vuosittain.
Verotulot, joiden osuus on noin 85 prosenttia budjettitalouden varsinaisista tuloista, arvioidaan kasvavan keskimäärin 6 prosenttia vuosittain kehyskaudella. Veropohjien kasvun lisäksi verotuottoa lisäävät vuosina 2010 - 2011 voimaan tulevat välillisten verojen korotukset ja valtion yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen alentamisen poistuminen vuonna 2012.
Vuonna 2009 valtion verotulot alenivat kokonaistuotannon supistumisen ja veroperustemuutosten seurauksena 15 prosenttia eli 5,7 miljardilla eurolla. Valtion verotuotot saavuttaisivat nyt tehdyn arvion mukaan vuonna 2012 vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaisen tason ja tarkasteluajanjakson lopussa verotulojen taso olisi 3,1 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2008.
Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 5½ prosenttia vuosittain. Valtion yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin 13 prosenttia vuodessa. Yhteisöverotuoton nopea kasvu on seurausta paitsi yritysten tuloskehityksestä myös siitä, että kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus verovuosille 2009 - 2011 päättyy kehyskaudella.
Arvonlisäveron tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 4½ prosenttia. Kaikkia arvonlisäveroprosentteja korotetaan 1.7.2010 lähtien yhdellä prosenttiyksiköllä ja samalla ravintolaruoan arvonlisävero alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin tasolle 13 prosenttiin.
Valmisteverojen tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Kasvu painottuu vuoteen 2011, jolloin energiaveroja korotetaan 750 miljoonalla eurolla. Virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisvero otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta lähtien, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.
Arpajaisveroprosenttia korotetaan 10 prosenttiin vuoden 2011 alusta lukien, mikä kasvattaa verotuloja runsaalla 10 miljoonalla eurolla.
Valtio velkaantuu
Riittävän liikkumatilan luomiseksi ja painopistemuutosten mahdollistamiseksi on kehyspäätöksessä osittain jatkettu vuoden 2010 talousarviossa tehtyjä uudelleenkohdennuksia. Virastojen toimintamenoja alennetaan 47 miljoonalla eurolla vuonna 2011 ja reilulla 30 miljoonalla eurolla kehyskauden muina vuosina.
Valtiontalous on alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 alijäämäksi arvioidaan 8,4 miljardia euroa. Kansantalouden tilinpidon käsittein tämä tarkoittaa 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2014 mennessä alijäämä supistuu 4,0 prosenttiin.
Valtionvelka kasvaa ennusteen mukaan koko kehyskauden ja on vuonna 2014 noin 110 miljardia euroa, mikä on yli 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suhdannenäkymistä
Alustavan ennusteen mukaan kokonaistuotanto kääntyy Suomessa tänä vuonna kasvuun. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin prosentin edellisvuodesta. Vuoden 2011 aikana myös yksityiset investoinnit kääntyvät nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin tänä vuonna. Kokonaistuotannon kasvuksi ensi vuodelle ennustetaan hiukan yli kahta prosenttia. Ulkomaankaupassa käänne positiiviseen suuntaan on tapahtunut. Vientimahdollisuuksia rajoittava tekijä on vientimme suuntautuminen pääosin EU-alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä hitaammat. Tänä ja ensi vuonna viennin ennustetaan kasvavan hieman tuontia enemmän, mikä nostaa vaihtotasetta vuoden 2009 pohjalukemista.
Työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteeseen nähden vähäistä, mikä johtuu ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Työttömien määrä tulee kuluvana vuonna lisääntymään huolimatta kokonaistuotannon kasvusta ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan hieman yli 10 prosenttiin. Korkeimmat työttömyysluvut kuukausitasolla nähtäneen loppukeväästä. Vuonna 2011 tilanne paranee ja työllisyysaste nousee 67 prosenttiin ja työttömyysaste laskee alle 10 prosentin.
Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, p. 09 1603 3036
23.3.2010 16.49
Sinivihreä hallitus sopi työllisyyslisäbudjetista ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011 - 2014
15 000 nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka
Hallitus sopi tiistaina 23. maaliskuuta kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksestä ja valtiontalouden menokehyksistä vuosille 2011 - 2014. Lisäbudjetin määrärahalisäykset suunnataan erityisesti työttömyyden lieventämiseen. Kehyspäätöksessä hallitus linjasi lähinnä talousarvion valmistelua vuodelle 2011, joka on tämän hallituksen viimeinen kehysvuosi. Vuosia 2012 - 2014 koskevat menokehykset ovat lähinnä teknisluonteiset. Niissä on otettu huomioon jo tehtyjen päätösten vaikutukset näiden vuosien menoihin. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus tekee poliittiset linjaukset vuosien 2012 - 2015 valtiontalouden kehyksistä hallitusohjelmansa pohjata.
Hallitus suuntaa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen
Lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Hallitus tukee myös telakkateollisuutta sekä korjausrakentamista työllisyyden ylläpitämiseksi.
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää n. 33 miljoonan euron määrärahan ja 9 miljoonan euron valtuuden lisäystä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Määrärahoilla voidaan lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevia keskimäärin 3 900 henkilöllä. Nuorille suunnattua neuvontapalvelua parannetaan. Starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli.
Ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään
Ammatilliseen peruskoulutukseen osoitetaan lisäystä 4,4 miljoonaa euroa. Tällä summalla lisätään ammattistarttikoulutuksen opiskelijamäärää 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hallitus lisää kaikkiaan 5,5 miljoonaa euroa. Tästä pääosa eli 4,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen lisäämiseksi ja tähän liittyen työnantajille suoritettavan palkkatuen korottamiseksi siten, että koulutuksen piiriin saataisiin 1000 nuorta. Lisäksi 1 miljoonaa euroa kohdennetaan oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen lisäämiseksi 250 opiskelijalla.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 miljoonaa euroa. Tästä 0,9 miljoonaa euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen koulutuksen järjestämiseksi 300:lle peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle ja 0,45 miljoonaa euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin.
Työllistämismahdollisuuksia luovalle alalle
Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 30 miljoonaa euroa nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Voittovararahoitusta kohdennetaan mm. aineistojen turvaamistyöhön ja digitoimiseen, audiovisuaalisen sekä muun kulttuurin ja luovien alojen tehtäviin, liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen sekä nuorten työllisyyttä lisääviin hankkeisiin. Arvion mukaan voittovararahoituksella edistetään kaikkiaan noin 4 700 nuoren työllistymismahdollisuuksia.
Etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 3 miljoonan euron lisäys.
4H-toiminnan valtionapuun suunnataan 0,5 miljoonan euron lisäys, jolla tuetaan nuorten työnhakuvalmiuksien parantamista.
Hallitus esittää 1,5 miljoonaa euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen Metsähallituksen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa palkkakuluista maksetaan palkkatuella. Määrärahalla arvioidaan työllistettävän yhteensä yli 100 nuorta eri puolilla Suomea, yhteensä noin 50 henkilötyövuoden verran.
Telakkateollisuuden työttömyyttä torjutaan
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 miljoonan euron valtuuden lisäys. Alusluottojen jälleenrahoitukseen esitetään kertaluonteinen 500 miljoonan euron lainavaltuus. Rajavartiolaitokselle esitetään lisätilausvaltuutta 10 partioveneen hankintaan ja lisäksi öljyntorjuntavalmiuksilla varustettujen yhteysalusten hankintoja aikaistetaan. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Varaudutaan tukemaan uusia alushankintoja 15 miljoonan ympäristötuella.
Tekesin riskiehtoisiin tutkimus- ja kehityslainoihin esitetään yhteensä 3 miljoonan euron määrärahojen ja 5 miljoonan euron myöntämisvaltuuden lisäystä erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten muuntamiseen mm. kansainvälisille markkinoille kaupallistettaviksi tuotteiksi. Näillä työllistetään arviolta 175 henkilötyövuotta yrityksissä syntyvinä työpaikkoina.
Rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettu suhdanneluonteinen kymmenen prosentin korjausavustus osoittautui ennakoitua suositummaksi ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 miljardin euron hankkeisiin. Lisätalousarvioon ehdotetaan 125 miljoonan euron avustusvaltuutta aiemman 50 miljoonan euron valtuuden sijaan. Avustukset maksetaan Valtion asuntorahastosta.
Lisätalousarvioesityksen tuloarviot, tasapaino ja velka
Lisätalousarvioesityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 891 miljoonalla eurolla, josta noin 770 miljoonaa euroa johtuu arvonlisäverokertymän arvion noususta. Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen tuloutusta ehdotetaan nostettavaksi 30 miljoonalla eurolla.
Varsinaisten tulojen 891 miljoonan euron nousu ja määrärahojen 79 miljoonan euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottoa voidaan vähentää 812 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotto on 12,2 miljardia euroa vuonna 2010. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan vajaa 77 miljardia euroa, mikä on vajaa 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.3.2010.
Syvän taantuman jäljet - valtiontalous alijäämäinen koko kehyskauden
Syvän taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Kuluvana vuonna julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän neljään prosenttiin ja ylittävän siten EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun kolmen prosentin alijäämärajan. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman uusia kasvua tukevia tai julkista taloutta vahvistavia toimia selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2014.
Hallitus laatii suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi saatuaan käyttöönsä kolmikantaisesti tehtävän valmistelun tulokset budjettiriiheen mennessä.
Kuntataloudella edessä vaikeita vuosia
Kuntatalouden ja erityisesti suurten kaupunkien ja vientiteollisuuskuntien taloustilanne heikentyi viime vuonna nopeasti kunnallisverotulojen kasvun hidastumisen ja erityisesti yhteisöverotulojen romahtamisen myötä. Vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä ja velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Kunnat paikkasivat kuluvan vuoden talouttaan sekä keskimääräisen kunnallisveroprosentin huomattavalla 0,4 prosenttiyksikön korotuksella että kiinteistöveroprosenttien poikkeuksellisen suurella nostolla.
Vuonna 2010 heikentyneet työllisyysnäkymät ja sitä kautta kunnallisveropohjan heikkeneminen laajentaa kriisin koskemaan koko kuntakenttää. Toipuminen tulee olemaan hidasta, kun verotulojen kehitys on vaimeaa myös vuonna 2011. Mikäli kuntien menojen kasvu ei hidastu olennaisesti ja pysyvästi, kuntatalous pysyy lähivuodet veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä.
Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään.
Hallitus tukee kuntia peruspalvelujen menoissa
Hallitus päätti jo vuosi sitten merkittävistä kuntataloutta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi vuonna 2009 ja ulottuu kehysvuosille 2011 - 2014. Toimenpiteistä mittavin on vuosille 2009 - 2011 päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosenttiyksiköllä, mikä lisää kuntien verotuloja vajaalla 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi kuntien kiinteistöveroprosenttien rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta. Kuntien menoja alentaa pysyvästi työnantajan kansaneläkemaksun poistuminen vuoden 2010 alusta, jonka vaikutus vuositasolla on 250 miljoonaa euroa.
Eri hallinnonaloilta kunnille maksettavat valtionavut ovat yhteensä 9 855 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kehyskaudella 2011 - 2014 valtionavut kasvavat nettomääräisesti 360 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia korotetaan hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen 21,25 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Lisäys aiheutuu vammaislainsäädännön toteuttamisesta, neuvolapalvelujen ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden palvelujen parantamisesta. Lisäksi kotihoidon tukeen tuleva indeksikorotus lisää valtionosuuksia vajaat 3 miljoonaa euroa. Uudistukset lisäävät kuntien menoja kaikkiaan 31 miljoonaa euroa.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirtäminen valtiolle 1.9.2010 vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia ja vastaavasti kuntien menoja vuositasolla 17,6 miljoonaa euroa.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen maksettavia korvauksia korotetaan 5 miljoonaa euroa vuonna 2011.
Oppilaitosten perustamishankkeisiin osana valtion elvytystoimia myönnettyjä valtionapuja maksetaan kehyskaudella yhteensä 58 miljoonaa euroa. Lisäksi päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin myönnettyä jälkirahoitteista valtionavustusta maksetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2012.
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevia toimenpiteitä jatketaan vuosina 2011 - 2014 opetusministeriön hallinnonalalla. Nyt tehtyjen ja aiempien päätösten vaikutuksesta tähän tarkoitukseen liittyvät valtionosuudet kasvavat kehyskaudella noin 63,5 miljoonalla eurolla.
Lisäksi kunnille osoitetaan nuorisotyömäärärahoista kohdennettuja valtionavustuksia noin 20 - 25 miljoonaa euroa vuositasolla.
Hallitus panostaa hyvinvointiin, osaamiseen, innovaatioihin ja tietojärjestelmiin
Kehyspäätöksen painopisteitä ovat sosiaaliturvan kehittäminen, osaamisen edistäminen, T&K -toiminta sekä ilmasto- ja energiapolitiikka. Työttömyys- ja taloustilanteesta johtuen kehyskauden ensimmäisenä vuotena 2011 panostetaan myös työllisyys- ja koulutustoimiin, joiden määrärahat pysyvät korkealla tasolla. Kehyskauden alkuvuosille kohdentuu menovaikutuksia myös aiemmin päätetyistä elvytystoimenpiteistä.
Kehyskaudella toteutetaan Sata-komitean esityksiä. Jo päätettyjä tärkeitä sosiaalipoliittisia toimia ovat: pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason turvaava ns. takuueläke otetaan käyttöön 1.3.2011 alkaen, indeksisuojan ulkopuolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena sairausvakuutuksesta korvattava psykoterapia siirretään Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin 1.1.2011 lukien.
T&K-rahoitusta on vaalikaudella 2007 - 2011 lisätty hallitusohjelmassa päätetyn 90 miljoona euron korotuksen päälle kaikkiaan 177 miljoonalla eurolla vuoden 2011 tasolla. Julkinen T&K-rahoitus kasvaa vaalikaudella kaikki lisäykset huomioon ottaen yhteensä noin 320 miljoonalla eurolla 2 060 miljoonaan euroon vuonna 2011. Julkisen T&K-rahoituksen bkt-suhde kasvaa vuoden 2007 0,97 prosentista arviolta 1,12 prosenttiin vuodelle 2011.
Vuoden 2010 alussa toteutuneeseen yliopistouudistukseen liittyen säätiöyliopistojen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston, pääomaan on jo aiemmin päätetty osoittaa yhteensä 150 miljoonaa euroa pääomaa. Kehyspäätöksen myötä valtio varautuu tekemään myös muihin kuin säätiömuotoisiin yliopistoihin vuonna 2011 finanssisijoituksia yhteensä 100 miljoonaa euroa. Valtion sijoituksen todellinen määrä määräytyy aiemman jakosuhdelinjauksen mukaisesti riippuen aidon yksityisen sijoituksen määrästä.
Tietojärjestelmien kehittämiseen osoitetaan monilla hallinnonaloilla huomattavia lisäpanostuksia tuottavuuden edistämiseksi. Valtionhallinnon keskitettyä rahoitusta tuottavuuden edistämiseen kohdennetaan vuonna 2011 muun muassa valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän hankintaan sekä sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmaan (SADe-ohjelma). Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen osoitetaan kehyskaudella yhteensä 11 miljoonaa euroa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien kehittäminen jatkuu vuosittain noin 20 miljoonan euron lisämäärärahalla.
Muita menolinjauksia
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoissa on otettu huomioon Suomen pyrkiminen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013 - 2014.
Hallitus on kansainvälisesti sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuutta bruttokansantulosta 0,70 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi Suomi on sitoutunut käyttämään ilmastotoimiin kehitysmaissa vuosina 2010 - 2012 ainakin 110 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 lähtien Suomi on sitoutunut osallistumaan Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa sovittuun pitkäaikaiseen ilmastorahoitukseen kehitysmaille.
Kehyspäätöksessä on varauduttu varsinaisten kehitysyhteistyön määrärahojen kasvuun siten, että määrärahojen taso nousee kuluvan vuoden 0,55 prosentista 0,58 prosenttiin vuonna 2011 suhteessa bruttokansantuloon. Tämä osuus säilyy teknisenä oletuksena seuraavaa hallituskautta koskevina vuosina 2012 - 2014. Poliittiset linjaukset kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta näiltä vuosilta tekee seuraava hallitus ja eduskunta.
Hallitus tehostaa läheissuhdeväkivallan torjuntaa muuttamalla läheissuhteissa tapahtuvan lievän pahoinpitelyn asianomistajarikoksesta yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi.
Rajavartiolaitoksen kaksimoottorisen helikopterikaluston uusiminen aloitetaan vuodesta 2011 alkaen ja siihen osoitetaan rahoitusta kehyskaudella yhteensä 44 miljoonaa euroa. Hankinnan kokonaishinta on yhteensä 62 miljoonaa euroa, johon haetaan myös Euroopan unionin ulkorajarahaston rahoitusta.
Maahanmuuttohallinnossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ja kunnille maksettaviin korvauksiin osoitetaan lisärahoitusta keskimäärin 117 miljoonaa euroa vuodessa johtuen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maataloutta, maaseudun kehittämistä ja kalataloutta tuetaan kansallisten ja EU:n yhteisten maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti sekä EU:n rahoituksella että kansallisin varoin.
Maatilojen vuosina 2000-2007 otettujen korkotukilainojen vähimmäiskorkoa alennetaan investoineiden tilojen taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Muutos yhdenmukaistaa näinä vuosina vanhat lainat uusien lainojen kanssa viljelijän vähimmäiskoron osalta.
Hallitus toteuttaa isoja väylähankkeita liikennepoliittisen selonteon mukaisella tavalla. Hankkeita on kehyskaudella käynnissä yhteensä 33 kappaletta. Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta hanketta, joita ovat E18 Haminan ohikulkutie, Vt8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt19 Seinäjoen itäinen ohitustie, Seinäjoki-Oulu rataosan palvelutason parantamisen II-vaihe, Uudenkaupungin meriväylä ja Rovaniemi-Kemijärvi rataosan sähköistys. Savonlinnan keskustan 2. vaiheen toteuttamiseen varataan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2011.
Kansallisella Laajakaista kaikkien ulottuville -suunnitelmalla parannetaan tietoyhteiskunnan infrastruktuuria. Tähän on varattu yhteensä 66 miljoonaa euroa vuosille 2009 - 2015.
Työvoimapolitiikan rahoitusta lisätään vuodelle 2011 61 miljoonalla eurolla edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Määrärahavarauksissa otetaan huomioon vuosina 2009 ja 2010 myönnettyjen yritysten kehittämisavustusten ja työllisyysperusteisten investointimenojen valtuuslisäysten aiheuttamat määrärahavaikutukset kehyskaudelle.
Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.
Vuosina 2009 ja 2010 myönnettyjen suhdanneluonteisten kerros- ja rivitalojen korjausavustusten kysyntä ylitti huomattavasti ennakkoarviot. Niistä aiheutuviin maksatuksiin varaudutaan vuosina 2011 - 2012 kaikkiaan 132 miljoonalla eurolla, josta 75 miljoonaa euroa rahoitetaan Valtion asuntorahastosta.
Tuloarviot
Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio, josta on johdettu veropohjien kehitysarviot. Kokonaistuotannon elpymisen myötä budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2010 ja kehyskaudella keskimäärin 5½ prosenttia vuosittain.
Verotulot, joiden osuus on noin 85 prosenttia budjettitalouden varsinaisista tuloista, arvioidaan kasvavan keskimäärin 6 prosenttia vuosittain kehyskaudella. Veropohjien kasvun lisäksi verotuottoa lisäävät vuosina 2010 - 2011 voimaan tulevat välillisten verojen korotukset ja valtion yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen alentamisen poistuminen vuonna 2012.
Vuonna 2009 valtion verotulot alenivat kokonaistuotannon supistumisen ja veroperustemuutosten seurauksena 15 prosenttia eli 5,7 miljardilla eurolla. Valtion verotuotot saavuttaisivat nyt tehdyn arvion mukaan vuonna 2012 vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaisen tason ja tarkasteluajanjakson lopussa verotulojen taso olisi 3,1 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2008.
Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 5½ prosenttia vuosittain. Valtion yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin 13 prosenttia vuodessa. Yhteisöverotuoton nopea kasvu on seurausta paitsi yritysten tuloskehityksestä myös siitä, että kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus verovuosille 2009 - 2011 päättyy kehyskaudella.
Arvonlisäveron tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 4½ prosenttia. Kaikkia arvonlisäveroprosentteja korotetaan 1.7.2010 lähtien yhdellä prosenttiyksiköllä ja samalla ravintolaruoan arvonlisävero alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin tasolle 13 prosenttiin.
Valmisteverojen tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Kasvu painottuu vuoteen 2011, jolloin energiaveroja korotetaan 750 miljoonalla eurolla. Virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisvero otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta lähtien, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.
Arpajaisveroprosenttia korotetaan 10 prosenttiin vuoden 2011 alusta lukien, mikä kasvattaa verotuloja runsaalla 10 miljoonalla eurolla.
Valtio velkaantuu
Riittävän liikkumatilan luomiseksi ja painopistemuutosten mahdollistamiseksi on kehyspäätöksessä osittain jatkettu vuoden 2010 talousarviossa tehtyjä uudelleenkohdennuksia. Virastojen toimintamenoja alennetaan 47 miljoonalla eurolla vuonna 2011 ja reilulla 30 miljoonalla eurolla kehyskauden muina vuosina.
Valtiontalous on alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 alijäämäksi arvioidaan 8,4 miljardia euroa. Kansantalouden tilinpidon käsittein tämä tarkoittaa 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2014 mennessä alijäämä supistuu 4,0 prosenttiin.
Valtionvelka kasvaa ennusteen mukaan koko kehyskauden ja on vuonna 2014 noin 110 miljardia euroa, mikä on yli 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suhdannenäkymistä
Alustavan ennusteen mukaan kokonaistuotanto kääntyy Suomessa tänä vuonna kasvuun. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin prosentin edellisvuodesta. Vuoden 2011 aikana myös yksityiset investoinnit kääntyvät nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin tänä vuonna. Kokonaistuotannon kasvuksi ensi vuodelle ennustetaan hiukan yli kahta prosenttia. Ulkomaankaupassa käänne positiiviseen suuntaan on tapahtunut. Vientimahdollisuuksia rajoittava tekijä on vientimme suuntautuminen pääosin EU-alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä hitaammat. Tänä ja ensi vuonna viennin ennustetaan kasvavan hieman tuontia enemmän, mikä nostaa vaihtotasetta vuoden 2009 pohjalukemista.
Työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteeseen nähden vähäistä, mikä johtuu ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Työttömien määrä tulee kuluvana vuonna lisääntymään huolimatta kokonaistuotannon kasvusta ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan hieman yli 10 prosenttiin. Korkeimmat työttömyysluvut kuukausitasolla nähtäneen loppukeväästä. Vuonna 2011 tilanne paranee ja työllisyysaste nousee 67 prosenttiin ja työttömyysaste laskee alle 10 prosentin.
Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, p. 09 1603 3036
mokonen
kotihoidontuen korotus minua kiinnosti. Mutta en ymmärtänyt noista teksteistä edelleenkään että mitä se indeksiin sitominen tms tarkoittaa ? Eli nouseeko vai siis täh
mummi
Lapsilisät menee ihan väärin päin, kun monilapsisilla perheillä lapsilisä on lasta kohden suurempi. Pitäisi olla joko sama määrä per lapsi tai sitten jopa niinpäin, että ensimmäiselle isoin, koska kaikki perushankinnat hoitopöydästä ja vaunuista luistimiin ja muihin harrastusvälineisiin pitää tehdä sille ekalle, mutta osa tavarasta kestää useammallekin sisarukselle.
vieras
lapsilisällä on tarkoitus houkutella tekemään enempi lapsia...Alkuperäinen kirjoittaja mummi:
sinun ehdottama malli ei kyllä houkuttele.
vieras
Nuo kirpaisee vain kerran mutta esim kolmelle lapselle saat ostaa vuodesta toiseen kaikkea enemmän kuin yhdelle.Alkuperäinen kirjoittaja mummi:
Fedrick Scott
Hei Arvokasta Client,
Oletko missään taloudellisissa vaikeuksissa tai etsit lainan käynnistää liiketoiminta ja maksaa laskut, älä huoli ollenkaan, koska meillä hoito Fedrick lainanantajista Pl c ovat valmiita tarjoamaan sinulle parhaiten tukea, että tarvitset jotta saat tilanteen ratkaisemiseksi yhteyttä tänään osoitteessa: (fedrickloanlender01@gmail.com) helposti ja luotettavasti laina tarjoamme lainat 2% yksityishenkilöille ja yrityksille, jotka tarvitsevat lainaa 2% korkoa, vain hetken muuttavat tilannetta hyvältä tässä 2011 .... tukenne on meille tärkeää.
Oletko missään taloudellisissa vaikeuksissa tai etsit lainan käynnistää liiketoiminta ja maksaa laskut, älä huoli ollenkaan, koska meillä hoito Fedrick lainanantajista Pl c ovat valmiita tarjoamaan sinulle parhaiten tukea, että tarvitset jotta saat tilanteen ratkaisemiseksi yhteyttä tänään osoitteessa: (fedrickloanlender01@gmail.com) helposti ja luotettavasti laina tarjoamme lainat 2% yksityishenkilöille ja yrityksille, jotka tarvitsevat lainaa 2% korkoa, vain hetken muuttavat tilannetta hyvältä tässä 2011 .... tukenne on meille tärkeää.
Peter Wagner
Huraa! hurraa! hurraa!
Rakkaat ystävät siellä tarvitset lainaa tai etsineet tapa saada yksi tai voidaan pyritkö apua pankin takia teidän huono luotto asema ja he ovat kieltäytyä ja nyt luulet, että kaikki
toivo on menetetty, ei rakas kaikki toivo ei ole menetetty ....... On tullut on paikka ratkaisun kaikki huolet ja ahdistus ......
Tässä on mestari suunnittelija Peter Wagner Yrittäjälaina .. tarjoamme laina 2% korkoa kaikille onko yksilöiden yritys tai yritykset montako voimme luottaa! voit ottaa yhteyttä meihin tänään: (peterwagnerloancompany@gmail.com) helposti ja luotettavasti laina, meidän velvollisuutemme on auttaa sinua ulos tilanteesta ja lopettamaan huolta ja ahdistusta .... Motto: Ei ole mitään vaikeaa Jumalan tekevän.
Rakkaat ystävät siellä tarvitset lainaa tai etsineet tapa saada yksi tai voidaan pyritkö apua pankin takia teidän huono luotto asema ja he ovat kieltäytyä ja nyt luulet, että kaikki
toivo on menetetty, ei rakas kaikki toivo ei ole menetetty ....... On tullut on paikka ratkaisun kaikki huolet ja ahdistus ......
Tässä on mestari suunnittelija Peter Wagner Yrittäjälaina .. tarjoamme laina 2% korkoa kaikille onko yksilöiden yritys tai yritykset montako voimme luottaa! voit ottaa yhteyttä meihin tänään: (peterwagnerloancompany@gmail.com) helposti ja luotettavasti laina, meidän velvollisuutemme on auttaa sinua ulos tilanteesta ja lopettamaan huolta ja ahdistusta .... Motto: Ei ole mitään vaikeaa Jumalan tekevän.
urpu
päivähoitomaksujen sitominen kuluttajahintaindeksiin tarkoittaa, että päivähoitomaksu nousee (tai laskee) saman verran kuin yleinen hintataso.
Eli köyhät ihmiset köyhtyy suhteessa muihin, koska esim. eläkkeet, työttömyyskorvaukset ynnä muut tuet eivät automaattisesti nouse vaikka hinnat nousevat. Elleivät siis poliitikot korota näitä tukia. Yleensä siihen ei ole varaa muuten kuin naurettavan pieniä määriä, ja siitäkin halutaan täysi kunnia.
Mutta erilaisia maksuja sidotaan indeksiin tosi herkästi, tottakai. Onhan paljon mukavampi poliitikon välttää moitteet maksujen nostamisesta, kun ne nousevat automaattisesti. Samalla voidaan väittää naama loistaen, että meidän puolue nosti lapsilisiä, jos ne nousevat 40 senttiä. Siis eurosenttiä, ei senttimetriä.
Ja siihen neljäänkymmeneen senttiinkin on saatettu tapella tosissaan. Se on sitä korkeampaa matematiikkaa.
bencodelloanfinance@gmail.com
Anderson Wilson, tarjoaa kelluva lainajärjestelmä 3% korolla? Tarvitsetko nopeasti lainaa? Onko sinulla velkaa haluat tyhjentää? Oletko taloudellisesti alas ja sinun täytyy perustaa yrityksen? Onko pankki kääntyi sinua seurauksena teidän huono luotto? Worry sen enempää Financial Advancement Services on valmis antamaan sinulle lainaa alhainen korko rate.If olet kiinnostunut Laina tarjous ja haluavat hakea lainaa, älä ota yhteyttä jo tänään sähköpostitse: bencodelloanfinance@gmail.com