[QUOTE="abc";30327042]Siksi tulee mieleen syytellä kaveria tilanteesta, koska meillä on ollut kyseisen kaverin takia vakavia ongelmia. Viime vuonna tytöt olivat parhaat kaverit, kunnes kaveri rupesi kiusaamaan tyttöäni. Mm. komenteli koko ajan ja kiristi "jos et tee näin, et ole enää mun kaveri". Kuulin monta kertaa nämä vierestä, joten ei ole pelkästään tyttöni kertomaa. Viimeinen pisara oli, kun kaveri piti tyttöäni "vankina" toisen kaverinsa luona. Sen jälkeen olivat yli puoli vuotta erossa, koska tyttöni tosissaan pelkäsi kaveria, eikä siis itse halunnut nähdä häntä, eikä kaverikaan ottanut yhteyttä. Silloin jo huomasin, että kun tyttöni puhui kaveristaan, hän monesti valehteli, mutta kun olivat erossa tilanne rauhottui valehtelunkin suhteen.
Kesällä tytöt taas ystävystyivät ja näytti, että menee paremmin, mutta vieläkin kaveri kiristää, valehtelee ym., ja meidänkin tyttö on alkanut taas valehdella. Myös muutaman aikuisen kanssa olen jutellut tästä, että kaveri on valehdellut heidänkin lapsilleen. Riittääkö tämä syyksi syyttää kaveria? En nyt silti vielä ole kokonaan erottamassa tyttöjä toisistaan, mutta joissakin tilanteissa pitää rajoittaa.[/QUOTE]
Valehteleeko kaveristaan siis pyrkiäkseen suojelemaan häntä? Tai antaakseen paremman kuvan, jotta et kiellä yhdessä leikkimistä? Lojaalisuus kaveria kohtaan ei ole pelkästään huono asia, mutta tietysti olisi hyvä koittaa luoda omaan lapseensa sellainen suhde ja luottamus, ettei tämä koe tarpeelliseksi valehdella kaveristaan. Liian jyrkkä kaverin tuomitseminen tai rangaistuksena kiellot leikkiä yhdessä ovat taas sellainen juttu, joka voi saada lapsen kaunistelemaan totuutta.
Siis väärä ei ole oikein, vaikka tekijä olisi joku muu kuin oma lapsi. Mutta lapselle kannattaa kertoa, että itse kantaa vastuuta ennen kaikkea omasta lapsestaan, siitä että hänellä on kaikki hyvin ja että hänestä kasvaa kunnollinen ihminen. Lapsen kaverin tekojen arviointi ja niistä rankaiseminen on hänen omien vanhempiensa asia, jos nyt ei kuitenkaan mistään vakavista poliisin tai lastensuojeluviranomaisten puuttumista edellyttävistä asioista ole kyse. Jos oma lapseni kertoisi minulle luottamuksellisesti kaveristaan jotain, en kovin herkästi menisi kaverin vanhemmillekaan kantelemaan, koska luottamuksellinen suhde omaan lapseen on arvokas asia.