Lapsi suosii toista vanhempaa kun ollaan erottu:(

[...]

Eli tilanne se että 4vuotias poika ikävöi isäänsä koko ajan.Puhuu menevänsä hänen luo jos esim vien päiväkotiin, komennan tai laitan nukkumaan Aina sama virsi.
Tuntuu jotenkin niin pahalta olla "paha" äiti.Kait tää ihan normaalia kun elän kuitenkin lasten kanssa arkea ja isä viettää viikonloppuja.Jolloin saa nukkua isän vieressä, mennä nukkumaan milloin väsyttää eikä silloin kun käsketään.Koko ajan on touhua ja menoa ja meininkiä.
Lasten isä on hauska ja lapset jumaloivat isäänsä.Isä on nämä viikonloput vain lasten kanssa.Keskittyy heihin ja antaa heille kaiken huomion.Totta kai lapset muakin ikävöi mutta ihan eri tavalla.Lapsille tietysti suon nämä huiput viikonloput ja heille ihanan isänsä.
Olen tietysti kiitollinen siitä että saan arkea elää lasten kanssa.Elellään ihan tavallista elämää.
En tietenkään voikkaan olla mikään huvipuistlenhan lasten äiti.Mun täytyy kuitenkin paljon muutakin heille tehdä (ruoka, puhtaat vaatteet,töitä jne) etten hän mä voikkaan olla koko ajan siinä leikkikaverina.
Järkikin mulla sanoo että olen aikuinen ja teen parhaani.Olen hellä äiti ja pidän rajat.
Mutta silti pistää kateus siitä että toinen saa kaiken "kunnian".Mä olen vaan lasten suusta kuultuna ärsyttävä
Tää nyt oli vaan tämmönen purkaus..

 

[niin]

Hankalassa iässä just lapsi ja hänellä mahdollisesti menossa se isäkausi joka.
Ja täysin ymmärrettävää että poika rakastaa myös isäänsä ihan kuin sinuakin mutta sinä olet siinä ja isä jossain muualla niin ikävähän sitä tulee.
Et varmasti ole sen huonopi tai lapsi arvota sinua huonommaksi, en uskokkaan.
Mietippä itse, onko sinulla ikävä lastasi kun se on nenän edessä, mutta jos se on poissa vaikka pari päivää niin ikävä iskee?

 

[vieras]

Meillä ei onneksi poika ihan noin käyttäydy (vielä) mutta se minuakin vähän mietityttää että milloin hän alkaa haluta isänsä luokse sen vuoksi kun siellä tehdään aina vain kaikkea hauskaa eikä eletä normaalia arkea ollenkaan. Pojan isä asuu isommassa kaupungissa ja siellä on "harrastusmahdollisuudet" ihan toista kuin täällä meillä. Meillä pitää oikeasti mennä leikkipuistoon tai rannalle, ei voi mennä hoploppiin tai kylpylään... Mutta toistaiseksi, onneksi, poika viihtyy minun ja uuden mieheni kanssa ihan loistavasti vaikka mielissään lähtee myös isänsäkin luokse. Pitääkin muuten muistaa sanoa pojan isälle että jos ja kun se samperin flunssa-aalto tulee, niin hoploppiin ei ole kyllä menemistä.

 

[tilhi]

mie kyl uskon että ärsyttää ja tuntuu pahalta.. mutta tuokin menee ajan kanssa ohi... tiiän miltä tuntuu olla se "ilkeä" äiti joka hoitaa arjen ja muut, ja kun lapsi on isällään niin se on vaan hauskanpitoa kun ei tarvitse huolehtia niistä arkijutuista.. mun exän ei tarvinnu hoitaa edes ruuanlaittoa.. saivat pojan kanssa tehdä aina kokopäivän kaikkia hauskoja juttuja.. kyllä siitä vähemmästäkin tulee itselle huonofiilis kun koittaa pitää laspella kuria ja opettaa käytöstapoja,rajoja ja sääntöjä.. sen että elämä ei ole pelkkää hasukanpitoa, että on pakollsiisa juttuja jotka pitää hoitaa..

 

[vieras]

Tuo niin tutun kuuloista ja niin se vaan menee.Toivottavasti isä ois sen verran fiksu että osaa arvostaa sua eronkin jälkeen ja vois vaikka lapsillekkin siitä sanoa minkä vuoksi arki menee noin ja viikonloput erilailla.Meillä oli pojan kohdalla vähän samanmoista vaikka oli eron aikaan huomattavasti vanhempi,mutta erään tapahtuman jälkeen tuli huomaamaan kenen luona rajat ja rakkaus on.

 

[Pesky Pixie]

Voih. Toi on varmaan tosi raskasta. Mulla on eräs tuttu/kaveri ihan samassa tilanteessa.. :hug: Mun mielestä on ihan luonnollista, että lapsi jollain lailla reagoi eroon, se on iso muutos pienelle ihmiselle ja varmaan koettelee turvallisuuden tunnetta. Sinä, kaikkein läheisimpänä, saat kokea sen huonommankin puolen; lapsi osoittaa sinulle sen että hänellä on kurja mieli. Tärkeää kuitenkin on, että silti jaksat jatkaa arkirutiineja samalla lailla, pitää rajat ja osoittaa lapselle rakkautta. Jos lapsi puhuu menevänsä isän luo, niin voit mun mielestä ihan hyvin sanoa, että poika pääsee sinne viikonloppuna /tms milloin nyt on sovittu. Voithan koittaa myös rauhallisena hetkenä kysyä lapselta että miksi hän mieluummin isän kanssa haluaisi olla? No... siihen voi tietenkin olla vastauksena että koska sä äiti olet tyhmä. :/ Mutta sekin on tärkeää ottaa vastaan, vaikka se onkin vaikeaa, niin muista silti kertoa lapselle, että rakastat häntä kovasti vaikka hän sanoisi mitään. Luulen että lapselle on tärkeää kokea tulevansa rakastetuksi vaikka hänellä olisi minkälaisia tunteita vanhempaansa kohtaan. Sinnikkyys varmasti palkitaan!

 

[ap]

Kiitos teille kaikille <3 mä tiedän että tää on ihan naurettavaa tämmöstä miettiä.Koska isähän tietysti koittaa korvata menettämänsä arjen hauskan pidolla jne.
Tottahan se on että lapset ikävöi kun iskää ei näy.
Jos isäkin vaan ymmärtäisi miten lapset kaipaa ja antaisi vielä enemmän omaa-aikaansa heille Tuntuu vaan että saa häneltäkin aikaa aina vaan lapsille taistella.Lapsille valehtelen miksi isä ei ota jne..
Blaah..On tää niin vaikeaa..

 

[Pesky Pixie]

No ei tuo mun mielestä ole naurettavaa vaan ihan normaalia. Ja jos on tilanteita milloin isä ei suostu syystä tai toisesta ottamaan, niin mun mielestä ei kannata valehdellakaan lapsille, vaan sanoa ihan reilusti, ilman mitään mustamaalaamista, että nyt isi sanoi että ei voi ottaa koska hänellä on omia menoja. Sulla ei ole mikään velvollisuus valehdella hänen puolestaan.

 

[äippä]

Pojat on poikia juu. Meillä 12 v.poika joka myös jatkuvasti haluaisi isälle. Siellä kun saa valvoa ja nukkua myöhään, syödä roskaruokaa, katsoa tv:stä mitä sattuu, ja isä vie veneelle, prätkäajelulle, uimahalliin ym ym. Minä tyhmä äiti sitten vaadin ajoissa nukkumaan ja läksyjä lukemaan, tarjoan terveellisiä ja niin "pahoja" ruokia, pyydän siivoamaan huonetta ym. Tätä se on. Pitää vaan jaksaa ja muistaa se oikeasti lapsen paras. Paras palkka on iso hali ja poika joka pyytää anteeksi haukkumista ja kertoo rakastavansa!

 

[punatukkainen]

Meillä tilanne ratkesi siihen, kun poika muutti isälleen 11.vuotiaana. Nyt on vuoden asunut ja paremmin menee mulla hänen kanssaan. Poika ikävöi todella paljon isäänsä ja päätettiin kokeilla tällästä ratkaisua. Jopa viranomaiset tuki tätä ajatusta.

 

[Reetuli76]

Eiköhän se kuulu asiaan.Niin meilläkin oli,kun oltiin erossa muutama viikko.